löysin sitten miehen kännykästä viestin jossa sopii tapaamista toisen naisen kanssa

ja jos olisi viattomat kahvit, miksei kerro minulle avoimesti. Lisäksi se selittämätön tunne mitä minulla ei koskaan ennen ole ollut, että tuo mies valehtelee minulle jostain. Sen vain tietää, mutta ei tiedä mistä. Se vain huokuu siitä miehestä että nyt mentiin männikköön ja rytinällä.

ap

Vierailija:

ja jos olisi viattomat kahvit, miksei kerro minulle avoimesti. Lisäksi se selittämätön tunne mitä minulla ei koskaan ennen ole ollut, että tuo mies valehtelee minulle jostain. Sen vain tietää, mutta ei tiedä mistä. Se vain huokuu siitä miehestä että nyt mentiin männikköön ja rytinällä.

ap

Puolet kavereista on naisia. Tiedän et kyse kaveruudesta mut jostain syystä ei halunnut mulle kertoa tapaamisista. Luulen et lapsenkin tulon jälkeen halusi säilyttää jonkinlaisen oman maailmansa ja alueen ilman mua.

No sehän ei ole kovin tervettä ja mukavaa suhteessa, ja kun oli muitakin syitä niin erottiin.

sanoin että kukas tämä on, jos sinulla on jotain vilunkipeliä niin kerro se nyt heti, ja sen on parempi loppua sitten samantien.



Annoin miehelle ihan reilun mahdollisuuden korjata mokansa heittämättä häntä heti ulos. Mies selitti että ihan sattumalta törmäsivät ja vaihtoivat kuulumisia ja siinä kaikki, että olenpas minä hölmö (ensin hyökkäävästi ja sitten huvittuneesti). Sanoin että no eihän siinä mitään sitten.



Nyt olisi ollut ihan hyvä kohta sanoa että käyn sen-ja sen kanssa kahvilla juttelemassa, ja olisin sanonut että ahaa vai niin. Mutta kun ei se mies ole kertonut mitään. Ja viestistä ilmeni että oikeaa päivää on vaikea löytää ja etsitty ja puntaroitu on ihan tosissaan. Että ihan satunnaisesti ei olla törmätty ja sanottu että " käydääs kahvilla huomenna ja jutellaan mitä kuuluu"



Joten nyt minäkin odotan sitten sitä suurta päivää ja odottaessa surffaan etuovessa ja ihmettelen että tässäkö tämä elämä oli.



ap

Se ovatko jo kerinneet sänkyyn vai ei, on tietysti kysymysmerkki, mutta luultavasti ovat. Sitäpaitsi minusta on yhdentekevää ovatko olleet sängyssä vai ei. Pelkästään se, että mies tapailee jotain naista, pitelee tätä kädestä ja suukottelee, on mielestäni pettämistä.



Nyt on tosiaankin enää kysymys siitä, pystynkö minä lasten takia ummistamaan silmäni ja jatkamaan elämää kuten ennenkin vai onko minun pakko nostaa kissa pöydälle.



Jos voisin olla varma siitä, että kyseessä on lyhyt suhde, joka kohta loppuu, ummistaisin varmaankin silmäni. Toisaalta, jos jatkavat suhdetta pitkään, tai jos mieheni jonkin ajan kuluttua jättäisi minut tämän naisen takia, voisin myöhemmin syyttää itseäni siitä, että en pitänyt puoliani.



En tiedä... Vaikeaa on, kun todellakaan en haluaisi tyttöjeni joutuvan mihinkään kahden kodin loukkuun.

Vierailija:

Näitä aloituksia on ihmeen paljon. Kertoo varmasti ainakin puolet totuudesta :( Ihmettelen sitä, miten kylmäverisiä miehet ovat. Pystyvät jotenkin ulkoistamaan tunteet eri tilanteissa ja elämään täysin kaksoiselämää. Tekstiviesti sitten paljastaa missä mennään.

Mun kaveri oli perheineen Kreikan lomalla vuosi sitten. Perheellä yksi kännykkä matkassa mukana. Mies lähti lasten kanssa uima-altaalle ja kännykkään tuli viesti. Vaimo avasi viestin ja mikäs siellä: Kaipaan sinua jo nyt. Vietä hauskaa kulissielämää ja tule sitten lämpimään sänkyyn.

Miehet osaa :(

Olettekos te ihan idiootteja?

Kun tietää että sitten kun avaa suunsa niin tämä elämä oli aika pitkälti tässä, ja odottaa talon myynti, vuokra-asunnon etsiminen, tapaamissopimukset ja yksinhuoltajan arki, niin onko ihme jos heikko ihminen miettii työntäisikö päänsä vielä hetkeksi pensaaseen. Minä ainakin olen just niin heikko.



ap

Olisin aikaisemmin tosiaan voinut vannoa, että tällaisessa tilanteessa huutaisin ja raivoisin ja laittaisin miehen pellolle. Kun tilanne nyt on totta, niin joka kerta kun yritin viikonloppuna avata suuni, niin en vaan yksinkertaisesti löytänyt sanoja.



Etkö millään voi ymmärtää, että minua PELOTTAA ottaa asia puheeksi. Pelkään, että mieheni sanoo silloin, että joo erotaan. Ja millainen show siitä syntyy, kun pitäisi miettiä kaikki arjen kuviot uusiksi. PELKÄÄN, että menetän mieheni, jota kaikesta huolimatta RAKASTAN hirmuisesti ja jota lapseni palvovat. PELKÄÄN KUOLLAKSENI!!! Olen onnellinen, että et ole joutunut tällaista pelkoa kokemaan.

ei salaa mitään. Mä ihan luvan kanssa luen miehen viestejä

Ensin huusin ja raivosin, sitten sanoin miehelle että valitse. Mietti asiaa pari päivää joten aloin itse ottaa erosta ja muista asioista selvää. Mies päätti jäädä kotiin, mutta silloin se varsinainen kriisi vasta alkoi. Asioita selvitettiin ja vajaan vuoden päästä tuli asumusero. Nyt olemme taas yhdessä mutta mies ja monet asiat ovat muuttuneet. Olemme nyt tasavertaisemmat avioliitossa.

Ennen minä olin kotona ja mies töissä ja menossa. Nykyisin minä olen se joka menee enemmän, en kyllä niin paljon kuin mies aikanaan.



Kyllä se asia täytyy ottaa puheeksi mahdollisimman pian. Muutosta ei tapahdu ja mies ei tule " järkiinsä" jos ei ole pakko. Mitä aiemmin otat asian puheeksi sen vähemmän ehtii mies sotkea asioita.



Jos annatte asian olla, annatte miehen kävellä ylitsenne ja tietenkin sen toisen naisen.

Nyt kun olen enemmän ollut menossa ja todellakin nähnyt pettämistä. Se on niin yleistä. En tiedä onko ihmisistä tullut tosi pinnallisia vai mitä mutta moni menee vieraisiin ja se tuntuu olevan vain tapa piristää itseään. Monet saattavat vielä kehua omaa vaimoaan (ilmoittaakseen kai että ei hae muuta kuin piristystä) ja seuraavassa hetkessä suudellaan jonkun toisen kanssa. Ällöttää. Toivoisin näille pettäjille saman tunnemyrskyn läpikäymistä, mitä itse jouduin käymään, ei sen jälkeen enään lähdettäisi hakemaan piristystä ja kuviteltaisi niin helposti ihastusta johonkin toiseen ihmiseen.

minussa asuu sen verran salapoliisia, että olisi kiva saada lisää todisteita.

Niimpä itse varmaan hankkiutuisin paikan päälle tapaamiseen. Siis sivusta seuraajaksi. Hommaa lapsenlikka ja ole paikalla katsomassa mitä tapahtuu.

Jos näyttää, että tilanne selvä tyyliin pussaavat heti kun näkevät toisensa eikä näin ollen jätä epäilyksille sijaa saattaisin jopa astua esiin ja todeta vaan miehelle, että mentäskö kuule kotiin.

Sieltä järjestyy pariterapiaa, mutta jonot ovat pitkiä. Lapsiperheet tosin etusijalla. Myös yksin voi käydä, varsinkin jos tarvitsee apua ajatusten selkiyttämiseen. Kaksistaan on hyvä käydä vaikka sitten päätyisittekin eroon,mutta jos hyvin käy, niin pääsette asian yli ja jatkatte yhdessä.



Minulla myös sama kokemus, mies jäi kiinni treffeistä toisen naisen kanssa, ja kertoi myöhemmin että oli ollut myös pidempi suhde toiseen naiseen. Itse en pystynyt odottamaan treffipäivään asti, olin viimeisilläni raskaana ja oli tunne että kissa on pakko nostaa pöydälle. Nyt on kulunut puoli vuotta ja edelleen ollaan yhdessä, mutta pitkä tie on vielä edessä. Minulla on myös siinä mielessä sama tilanne kuin teillä, että ajatus yksinhuoltajuudesta ahdistaa kahden pienen kanssa ja myös se että hoitovapaaseen ei yksinhuoltajana ole mahdollisuutta. Mies vakuuttaa että haluaa olla kanssani ( huom! myös minussa on ollut vikaa, ei mies täydellisen naisen rinnalta ole vieraissa juossut, siksi voinkin yrittää antaa anteeksi) mutta pakko sanoa että luottamuksen takaisin saaminen on vaikeaa, varsinkin kun miehellä on, kuten joku edellä sanoikin, oma ystäväpiirinsä, eikä esim. kerro naispuolisista kavereistaan. Mikä tietysti saa minut epäilemään. Käymme terapiassa nyt, ja olemme sitoutuneet hoitovapaan loppuun asti yrittämään ja vasta silloin teemme päätöksemme. Ja sen olen luvannut itselleni että eroamme mikäli luottamus ei palaa. Elämä on hirveän rankkaa kun koko ajan epäilee toista. ja haluan antaa lapsilleni toisenlaisen parisuhteen mallin.

Ehkä se on loppujen lopuksi tärkeintä, ettei " uhraudu" lasten vuoksi, vaan ajattelee sitä millaisen mallin lapset perivät. Tulevatko he epäonnistumaan omissa parisuhteissaan, jos he oppivat tälläisen miehen ja naisen roolit. Haluaisin että he oppivat että vanhemmat kunnioittavat toisiaan ja vaikka välillä on vaikeaa, ja rakkauskin vähän vähissä, niin silti ollaan rehellisiä toisilleen ja asioista keskustellaan.

Voi että, olen niin pahoillani siitä että joudut käymään tätä lävitse. Tuska on valtava, ja pitkä tie on edessä ja toivon sinulle kovasti voimia.

nainen joka todennäköisesti lähettää juuri sinun miehellesikin viestejä!

Etsi itsellesi vapaa mies, luuseri!!

ei kannata lukea!

kun ne aina jättää kännykän sopivasti ja tekstarin siihen pöydälle näkyviin, tai sitten tietokone jää auki ja siihen sähköposti vieraalta naiselta ja sen sellaista. On ne miehet kyllä tyhmiä.

että montako niitä on ollut joista en tiedä mitään. Että olisi se kyllä aikamoista sattumaa että yleensä en näekään miehen puhelinta (pitää sitä käytännössä aina saatavilla), ja sitten kun se sattuu jäämään jonnekin, niin ihan sattumoisin se ainokainen sellainen viesti onkin juuri siinä. Tosi uskottavaa joo...

ap

no, ymmärrän kyllä että pelottaa ja tekee mieli työntää pää pensaaseen. Minusta varmaan tuntuisi samalta.



Mutta jos jätät asian sikseen niin et enää koskaan tule olemaan onnellinen miehesi kanssa. Mikään ei joka tapauksessa ole ennallaan.



Tulossa on tietysti kriisi, muodossa jos toisessa ja sehän on aina rankkaa. Mutta kriisin jälkeen on aina mahdollisuus olla taas onnellinen ja elää hyvää elämää. Se mahdollisuus jää ikuisesti saavuttamatta jos jää johonkin onnettomaan kulissiin elämään, pää siellä pensaassa.

Vierailija:

nainen joka todennäköisesti lähettää juuri sinun miehellesikin viestejä!