Kerro sinun 30 kriisistäsi! Milloin se tuli ja mitä tapahtui? Kyselee 26 v

Vuoden päästä tulee 30v täyteen.

Avioliitossa olen ollut jo 7 vuotta ja miehen kanssa yhdessä 10v. Meillä on kaksi lasta ja omistusasunto ja molemmilla vakituiset työt. Kriisini liittyy siis lähinnä siihen, että olen alkanut pohtimaan mitä elämä minulle enää voisi tarjota, kun minulla on jo asiat ihan hyvin. Lapsia emme enää pysty hankkimaan ja sekin masentaa. Olisi ihana ajatella, että tulevaisuus antaisi meille vielä yhden lapsen.

Tässätä tää nyt sitten oli?

Eikö voi elää siinä hetkessä?

Oon aina ollut vähän etuajassa murrosiän yms. kanssa, naimisiinkin menin 20-vuotiaana.



Niin, eli 25-vuotiaana lähdin opiskelemaan, elin 2 vuotta eri kaupungissa kuin mieheni, sit 26-vuotiaana ihastuin toiseen ja halusin erota. Päätin kuitenkin pysyä mieheni kanssa, muutin takaisin yhteen mieheni kanssa ja nyt 27-vuotiaana oon vihdoin alkanut pitää itsestäni huolta, hoidan masennustani paraikaa, käyn terapiassa ja suunnittelen tulevaisuuttani, asetan tavoitteita, etsin töitä. Ja ekaa kertaa alkaa tuntua siltä, että voisin sittenkin olla tyytyväinen elämään ihan normaalin arjen kanssa, ilman että mun elämästä tulee jotain todella suurta. :)

muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, pidin kyllä työni osa-aikaisena, erosin miehestäni ja elin lapsen kanssa kaksistaan. Tarkoitus oli elää noin pitkään, kohtalo muutti kaiken. Tapasin nykyisen mieheni, lopetin opiskelun, perustimme firman ja saimme kaksi lasta lisää.



Nyt olen 36, palamassa takas töihin, siihen alkuperäiseen.. ainakin hetkeksi. Tai no uusi kriisi pukkaa päälle, varmaan toi 40 v.... uusi työ pitää saada, sama ukko ja lapset riittää. Taidan mennä kampaajalle ja ostaa uudet rillit ;)))