Äidillä ikävä taaperoa;)
Minulla on varmaan vähän " kummallinen" " probleema" . Ikävöin lapsiani (4 ja 2 vuotiaat) jos ovat vaikka hetken isänsä kanssa ulkona. Myös usein kun illalla nukahtavat. Myös jos käyn itse kaupassa tms ja jäävät kotiin. Ikävöin heitä.
Pelkään myös turvallisuuden puolesta. JOs kaatuvat, putoavat tms. Enkä olisi silloin siinä vieressä lohduttamassa. Pelkään jo nyt ajatusta mm. tulevasta koulu- yms maailmasta, jossa voi olla esim. fyysistä kiusaamista yms.
Nämä asiat eivät tee meidän arkeen ongelmaa, vaan ovat lähinnä mun omia ajatuksia... Ajattelinkin nyt kysyä, onko muita yhtä höpsöjä äitejä...?;)
Mulle vieraalta tuntuu esim erään meidän naapurin ajatus " laatu ajasta" - se tarkoittaa omaa aikaa ilman lapsia, eli silloin kun ovat hoidossa muualla. Minä taas ikävöin meidän pieniä aivan hirveästi kun eivät ole mun lähellä (mikä on todella harvoin) ja pelkään mielessäni miten pärjäävät. (Hyvin ovat pärjänneet, minä huonommin;))
Kotihoidossa vielä, pian päiväkotiin. Mitenkähän sen sitten kestän, kun pitää mennä töihin ja viedä lapset päiväksi pois luota. Illat on niin lyhyitä ja aika menee niin nopeasti...
Kommentit (22)
mä taas olen ilmeisesti nuori äiti (esikoinen syntyi,kun olin 23), mutta siitä huolimatta napanuora omiin lapsiin on ollut ja on edelleen tosi lyhyt ja tiukassa. Eli itse en koe, että äidin iällä olisi tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Taas lyhyesti kommentoin.
Siitähän tässä juuri onkin kysymys - koko tämän asian ydin - lapset ovat niin pieniä vielä! Minullakin 2 ja 4 vuotiaat.
Uskon pystyväni irtautumaan heistä sopivasti kun se aika koittaa! En aio olla päälle päsmärinä aikuisille lapsilleni ja määrätä heidän elämää ja valintoja - kerron mielipiteeni jos sitä kysytään, jos minua silloin enää on;) Tukena ja turvana aion aina olla - eli mun luokse saa tulla vaikka olisi mikä hätä - aina.
Ja Paletille kommentti iästä. Minäkin olen " vanha" äiti. En koe sitä huonona asiana ainakaan vielä tässä vaiheessa. Ehkä me vanhat ollaan vaan varovaisia;) Ja se, että minäkin olen tosiaan ehtinyt elämässäni bailata ja mennä ihan kyllästymiseen asti. Nyt on lasten aika - nautin vilpittömästi tästä ajasta. Ehdin mennä taas omia menojani enemmän kun lapset kasvaa ja itsenäistyy enemmän. Nyt on heidän aikansa ottaa minusta irti kaikki mehut;)
Hyvää viikonloppua meille kaikille!