Lue keskustelun säännöt.
Minusta tulee pph!
14.02.2008 |
Omat lapset vielä sen ikäisiä, että en haluaisi olla missään muualla töissä ja lapset joutuisivat olemaan hoidossa. Nyt tuli hyvä tilaisuus päästä perhepäivähoitajaksi. Saan olla kotona omien lasten kanssa ja samalla siinä menee ne pari muuta lasta.
Mitä hyviä ja huonoja puolia?
Kommentit (18)
Samoin jos hoitolapset sairastuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari kertaa kuussa iltaisin kokouksia tai koulutusta, rankkaa pitkän työpäivän päälle. Omat lapseni sairastavat usein, ikävää. Jos tuuri käy niin saat hoitolapset joiden vanhemmat ovat täysijärkisiä vaatimustensa kanssa. Luulevat, että pph:lla on useanpi käsi- ja silmäpari.
Laskin, että saisin saman verran tuloa kuin jos olisin tavallisessa työssä, jossa ei ole kovinkaan hyvä palkka. ap
Toisaalta nostan kyllä hattua, jos hommaan uskaltaudut ryhtyä. Käytä aikasi mieluummin niiden omien lastesi kanssa, vaikka sitten hieman pienemmän rahan turvin!
Pph:n työtä täytyy TODELLA rakastaa, että sitä jaksaa tehdä. Oma koti ei ole enää oma koti vaan " yleistä tilaa" . Illat koko perheen kesken voit unohtaa täysin. Vaikka varsinaiset työpäivät pysyisivät inhimillisinä, illat jatkuvat seuraavan päivän ruoan valmistelulla, askartelujen yms. suunnittelulla jne.
Eri asia on, jos omat lapset ovat jo koululaisia tai muuttaneet pois kotoa(niinkuin valtaosalla pph:sta), eivätkä siten vaadi niin hirveästi sinua omissa touhuissaan.
Mieti vielä...
Nimim. Kokemusta on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen, että miksi muka täytyy miettiä seuraavan päivän askarteluja tai tehdä illalla seuraavan päivän ruoat valmiiksi? Mutta ei ne tuota mitään vaikeuksia, koska muutenkin teen nyt työswsäollessani iltaisin seuraavan päivän ruoat valmiiksi. Eikä ne mielestäni mitenkään kauheesti sitä perheen aikaa kuitenkaan vie. ap
Olen ajatellut, että tämä työ sopii minulle nyt siksi, että lapset on pieniä. Heidän elämänsä hoitokavereiden kanssa on hyvin säännöllistä, tulee syötyä hyvin, ulkoiltua paljon, ja minun annettua aikaa jakamattomasti yksin lasten kanssa puuhasteluun.
Tekisin siis samaa muutenkin, nyt vain pari lasta lisää ja teen juttuja intensiivisemmin ja saan siitä sitten sen verran palkkaa, että laskuista selvitään muutama vuosi.
Plussaa on se, ettei omia lapsia tarvitse hoitorytäkkään vielä lykätä, saa ainutlaatuisen tilaisuuden olla heidän kanssaan aina. Itsellä ei ole työmatkoja, joten se vähän tasaa sitä, että päivät on väliin pitkiä.
Olet myös oman itsesi herra. Jos olet väsynyt tai lapset on, voitte pitää vähän rauhallisemman päivän. Saat itse suunnitella, mitä teette milloinkin ja ponnistelujen kiitos näkyy lasten oppimisena ja kehittymisenä.
Saat olla myös hoitolapsillesi tärkeä aikuinen, nauttia heidän luottamustaan.
Olet koko ajan kotona, joten voit jossain määrin tehdä kotitöitä ja omia juttuja päivän mittaan.
Lapset on usein pieniä, eikä se askartelujen valmistelu nyt mitään suurta ja aikaavievää tiedettä ole kuitenkaan. Me ei edes askarrella koko ajan, kun piirrellään, maalataan, muovaillaan, väritellään, tanssitaan, lauletaan jne jne, ilman sotilaallisia suunnitelmia. Kiireettömyys ja kodinomaisuushan on niitä pointteja!
Mutta joo, lapsista on tykättävä ja organisointikykyä löydyttävä! Ja sen sietämistä, että rahaa ei juuri tule.
On myös kurjaa, jos vanhemmat ovat hankalia, etenkin sellaiset, joilta unohtuu, että myös pph on ihminen, eikä vain joku kasvoton palveluntarjoaja, jota voi kohdella miten vain, esim. myöhästelemällä jatkuvasti ilmoittamatta tms.
Ei tämä kaikille sovi, mutta on ihan kohtuullinen vaihtoehto jos tuntee, että rahkeet riittää.
Itse olen nyt monen viikon sairaslomalla ja lapsia on jo ikävä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista ap olla mallikelpoinen hoitaja, et arvaakaan kuinka sua sitten kytätään ja tullaan tänne huutelemaan kuinka pph taas sitä ja tätä ja ikinä ei pph:lle hoitoon lapsia...Teet ruoan päivällä, ei saa kun hoidat lapsia, teet illalla, miksi muka ei vois tehdä päivällä?...
montako lasta vähintään/enintään pitää/saa olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Miten voikin olla näin yksin vaikka ympärillä on ihmisiä.. :' ( "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen kunnallinen perhepäivähoitaja, ollut nyt pari vuotta. Itsellänikin on omassa ryhmässäni yksi oma lapsi.
Tämä työ on oikein kivaa, jos työpäivät ovat sopivan mittaisia (itselläni 8,5-10h, eli aivan sopivia) ja lasten vanhemmat ovat mukavia. Minulle on sattunut oikein asiallisia vanhempia, sovittuja asioita noudatetaan ja joustetaan puolin ja toisin.
Haastetta tähän työhön tuovat lasten erilaiset uhmakaudet, riidat ja kiusaaminen, välinpitämättömät vanhemmat, tai se jos on monta lasta kirjoilla. Itselläni on kirjoilla 8 lasta, ja todella saa pitää kalenterissa tarkasti kirjaa siitä, kuka on tulossa minäkin päivänä ja mihin aikaan, ja kuka hakee, mistä ja koska. Erilaiset allergiatkin pitää muistaa, ja huomioida jos lasten kotona on jotain ikävää meneillään, esim. kuolemantapaus tai avioero.
Palkka ja työmäärä ovat aivan eri planeetoilta, mutta jos itse arvostaa työtään ja nauttii siitä, ei pieni palkkakaan niin kovasti harmita. Itse aloin olla tyytyväinen, kun pääsin yli 1000 ¿ bruttopalkkaan/kk. Nyt saan noin 1300 ¿/kk ja eletään jo melkein leveästi. ;)
Nautihan tulevasta työstäsi! Panosta siihen, missä olet hyvä: jos tykkäät askarrella, askartele lasten kanssa paljon, mutta jos olet musikaalinen, musisoi. Kannattaa " erikoistua" , lapset ja vanhemmat nauttivat siitä.
Minä tein tuon ratkaisun vajaa vuosi sitten. Kuopus oli 2-vuotias ja esikoinen 4,5-vuotias. Jotenkin tuntui hirveän pahalta ajatella omien lapsien viemistä hoitoon ja sitä ikuista kiirettä ja juoksua kodin, päiväkodin ja työpaikan välillä.
Olen nyt siis viime vuoden syyskuusta lähtien ollut yksityisenä pph:na ja olen erittäin tyytyväinen ratkaisuuni. Minulla on hoidossa omien lasten lisäksi yksi sisaruspari, jotka ovat vielä melko samanikäisiä kuin omat lapseni. Heidät tuodaan hoitoon aamulla klo 8 ja haetaan kotiin klo 16. Minulla on siis aivan tavallinen 8 tunnin työpäivä.
Yksityiseksi halusin ryhtyä juuri siksi, että saan itse paremmin vaikuttaa mm työaikoihini. Kunnallisena päivähoitajana päivät saattavat pahimmillaan olla 11-12 tuntisia.
Huonoin puoli on tietysti kehno palkka ei, mutta auttaa se kuitenkin selviämään laskuista, kun mies on kohtuullisen hyväpalkkaisessa hommassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon ollu nyt kaksi vuotta pph:na ja voin sanoa et todella pidän työstäni. Aloitin juuri työn ohella koulun siis suoritan pph tutkinnon, jota suosittelen kaikille. Tutkinto auttaa nostamaan meidän arvostusta, kun sama pätevyys tai jopa parempi kun päiväkodin hoitajilla.
Mulla siis neljä lasta, joista kaksi on omia, työaika suunnillee 6.30-16.30 eli ei ollenkaan paha. Palkka tietysti on huono varsinkin kun saan vain kahdesta palkan, mut pärjätään.
Ruokia tms. ei todellakaan tarvii tehä edellisenä iltana,tämähän on kodinomaista hoitoa. Kokouksia ja koulutuksia on ainakin kerran kuukaudessa, mitä pidän vain hyvänä.
Mut voin sanoa et ei tähän työhön kaikista oo eli ei tässä mee vaan muutama lapsi omien lisäksi. Lapsella on oikeus hoidon, kasvatuksen ja oppimisen kokonaisuuteen!
niin saadaan epäkohdat kuntoon esim. palkallisiksi kolme päivää kun oma lapsi sairastaa niin kuin muillakin on.
Kaksi omaa lasta vielä alle kouluikäisiä ja syksyllä aloitan yksityisenä pph:na.
Minulle ja perheelleni järjestely sopii paremmin kuin hyvin. Palkkahan ei tosiaan päätä huimaa, mutta rahan vuoksi tuskin kukaan kotona lapsia hoitaisikaan.
Onnea meille uudella " urallamme"
Itselleni tämä on ollut aivan unelmatyö, kun halusin hoitaa itse lapseni hoitovapaan jälkeenkin. Lapseni ovat saaneet paljon uusia kavereita ja roimasti sosiaalisuutta vaikka eivät ole olleet hoidossa kodin ulkopuolella koskaan. Nyt he ovat jo ala-asteikäisiä, mutta mahtavaa on voida olla kotona laittamassa heidät kouluun ja ottamassa vastaan iltapäivisin.
Lisäksi olen pitänyt työstäni ja hoitolapsista todella paljon. Itse koen tekeväni mittaamattoman tärkeää työtä. Olen halunnut antaa hoitolapsilleni kiireettömän ja rauhallisen lapsuuden tämän melskeisen nykyajan vastapainoksi. Tiedostan että lapset ovat vanhemmilleen kalleimmat ja rakkaimmat asiat maailmassa, ja haluan hoitaa heidät todella hyvin.
Palkka tietysti voisi olla parempi, mutta työmatkakulujen ja hoitomaksujen puute kompensoivat palkan pienuutta jonkin verran.
Ei muuta kuin rohkeasti nuoret tälle alalle! Ei tämä ole ollenkaan niin kamalaa kuin väitetään...:) (Ja jos tämä työ tuntuu ihan hirveältä ja raskaalta, kannattaa ehkä harkita alan vaihtoa. Onhan maailmassa muitakin töitä!)
Huonoa surkea palkka ja mahd tosi pitkät työpäivät.