35-vuotias mies joka ei ole ikinä
ollut vakavammassa suhteessa, mikä vikana? Onko mitään toivoa?
Kommentit (14)
Ja kai sulla joku näkemys kuitenkin on, että mikä on vikana. No mikä?
Toivoa on aina.
Tai jos mies on kovin ujo?
Ei seurustelemattomuus välttämättä tarkoita että ihmisessä on jotain vikaa.
Väkivaltaisuus esimerkiksi.
Joku mielenterveys- tai päihdeongelma.
Ujot peräkammarin pojat asia erikseen.
Tai joku mammanpoika, urasuuntautunut (täytyy sit olla TODELLA huomattavan uraan suuntautunut mammanpoika)
Kaksi jälkimmäistä ovat ok riistaa.
Ja sitten eläneetkin siinä seuraavat vuosikymmenet täysin onnellisina. Eivät vaan ole aikaisemmin tavanneet ketään joka kiinnostaisi tarpeeksi, mutta sitten kun kolahti, todella kolahti.
mutta sitä ihmettelen, että mitä " toivoa" ap:llä pitäisi olla, jos hän ei kerran ole ko mies itse. Siis mistä hän tietää, että mies ylipäätään haluaa pitkäaikaista tai minkäänlaista suhdetta?
joka ei ole IKINÄ seurustellut, ei edes lyhytaikaisesti.
Yksilläkään treffeillä ei ole edes käynyt.
Hän on hauskan näköinen, mukava, pitää lapsista, taloudelliseti menee hyvin (oma menestyvä firma), matkustelee, ei käytä alkoholia ollenkaan....
Olen usein miettinyt, että mikä mättää. Hän itse ei näytä asiaa murehtivan (ainakaan julkisesti). Sanoo vain että tulee jos on tullakseen. Ei itse tosin tee asian eteen mitään (eli jos se onkin se syy).
jolla ikää 45v. Vaimon nyt sai itselleen, mutta naimisiin mentiin maistraatissa kun se on halvempaa eikä tietenkään kenellekkään kerrottu että eivät juhlia vaadi.
Kaveri tärkeä, kylässä käy joka päivä. Kaveri pitää ottaa jopa ostoksille mukaan. Vaimo ei saa käydä yksin juuri missään, juhlista mies hakee vaimon viimeistään parin tunnin kuluttua ja mököttää jos vaimo on erehtynyt juomaan pari siideriä.
Sanomattakin selvää kuka tekee kaikki kotihommat, ja pakkaa miehen kassit ja eväät töihin.
Asuntolainaa ei tietenkään oteta vaan asutaan miehen vanhemmilta jääneessä talossa, remontteja ei tehdä.
ei ryyppää eikä lyö... tosin on myös niin tasainen että ei hyväksy minkäänlaista tunteiden ilmaisua, varsinkaan negatiivisten eikä ainakaan vaimon puolelta.
Vaimo on melkoinen lapamato... paitsi että käy vieraissa.
Ihan mukava mies ei nyt mikään maailman komein mutta paljon pahemmankin näköisiä on nähty. Oikein kunnon mies ehkä liiankin kunnollinen. Välillä epäilemme, että on kaappihomo, joka ei sieltä kaapistakaan ole ketään löytänyt.
ja ei ollut koskaan seurustellut aikaisemmin.
Tämä mies on oikein kiva. Ujolta ei kylä vaikuta. Mutta tietysti varmaan on ujo, vaikka vieraassa naisseurassa.
Meille ainakin ihan reippaasti juttelee. ja tämä kaverini on tärkeä tälle miehelle, pitää kuin kukkaa kämmenenllä.
On vähän sellanen " vanhahtava" , ei siis tyylikkäitä trendivaatteita ja hiuksia, vaan tavanomaiset. Ei erityisen urasuuntautunut, käy duunari-tyääs ja tienaa rahat ja that´s it.
Omassa velattomassa kaksiossa asusteli, ihan kiva oli siis kaverini sinne muuttaa.
vakavampaa suhdetta. Se suhde sitten päättyi kun ei osannut puhua ja lähinnä tuijotti omaa napaa..
asunut. (lapsuudenperhettä ei tähän voi laskea)
Vanhemmiten harva pystyy enää muuttumaan, eli jonkinlaistan tahinaa on varmaan tiedossa erilaisten tapojen yhteensovittamisessa...
missään pidemmässä suhteessa, ainakaan virallisesti, ollut ennen kun tapasivat. Ovat olleet nyt jo 25-vuotta onnellisesti naimisissa. Mies on kyllä aikamoinen erakko ja puhuu paljon omista asioista, mutta harvoin kuuntelee, mitä muilla olisi mielessä. Tämä voi olla yksi syy, että kesti kauan ennen kun löysi ketään.
Myöhemmin käynyt ilmi, että miehen suku piti yleisesti homona. Ehkä hän on bi ja löysi vasta 40-vuotiaana vaimon, mene ja tiedä.
Nyt ollaan oltu 6 vuotta yhdessä ja meillä on 4- ja 2-vuotiaat lapset.