Jos saisit tietaa, etta vatsassasi oleva vauva olisi Downin syndroomaa kantava vauva, niin tekisitko abortin? Miksi/miksi et?

syystä tai toisesta valehtelevat sukulaisilleen. Ihan yleistä noissa piireissä, harva downin vanhempi uskaltaa tunnustaa rehellisesti millainen rasitus lapsi perheelle on. Ikävää katso vierestä tuota teatteria.

En ainakaan myöhäisillä viikoilla.

en yleensä ota näihin ketjuihin kantaa koska monet puhuvat tietämättömyyttään. mutta tiedätkö mitä, hyväksyit tai et, suurin osa down-perheistä elää hyvää elämää, lapsi itsenäistyy omaan aikaansa ja lapsi (ja myöhemmin aikuinen) on tärkeä perheen jäsen.



Ja voin sanoa, tiedän asiasta erittäin paljon;)

että vaikuttaakohan ihmisten mielipiteisiin se, kuinka helppoa tai vaikeaa raskaaksi tuleminen on ollut? Me ollaan jouduttu turvautumaan lapsettomuushoitoihin ja mun on TOSI vaikea kuvitella tekeväni aborttia edes tuollaisessa tilanteessa, kun sen lapsen alulle saaminen on ollut niin kovan työn takana.

Jos tuo totuus tuntuu sinusta pahalta, voit pysytellä mielikuvissasi;)

45

kantaa downin syndroomaa.

Silti minun down-tyttäreni on maailman sympaattisin. Onneksi hän ei tiedä mitä mieltä hänestä olette.

kuulevansa kommentteja pohdintaansa. Kertokaa nyt ihmeessä, varsinkin te abortin kannattajat, onko teille se lapsen teko niin helppoa, että alkaneen elämän voi tuosta vaan heittää pois ja laittaa uuden alulle?

Itse tulin raskaaksi ehkäisystä huolimatta;en olis pystyny pitää sitä lasta joten siinä tapauksessa päätös oli helppo. Mutta myöhemmin jätin sit ehkäisyn pois ja HALUSIN lapsen,ja silloin lapsen pitäminen oli itsestään selvyys..

Eikä siihen tilanteeseen edes joudu kun lapsia ei ole tulossa enää lisää.

Jos olen lapsen halunnut niin en koskaan voi tietää terveydestään ja otan sitten vastaan sellaisena kuin on.



Tietysti jos selviäisi että lapselle on sellainen sydänvika tai muu rakenteellinen ongelma ettei selviäisi hengissä niin silloin tekisin abortin, myös ei-downin kohdalla.

Tietenkään en voi sanoa varmasti, ennen kuin siinä tilanteessa itse olisin. Olen kuitenkin työskennellyt down-aikuisten parissa, ja jo silloin ajattelin, etten vastaavaa omalle lapselleni/oman perheeni kohdalle ehdoin tahdoin toivoisi.

Vierailija:

Tietenkään en voi sanoa varmasti, ennen kuin siinä tilanteessa itse olisin. Olen kuitenkin työskennellyt down-aikuisten parissa, ja jo silloin ajattelin, etten vastaavaa omalle lapselleni/oman perheeni kohdalle ehdoin tahdoin toivoisi.

omatuntoni ei antaisi periksi.



Sitä paitsi down-lapset ovat vammaisten aatelia. Mitä jos sieltä tulisi vielä " pahempaa" ?

Voithan aina hoidattaa vammaisen lapsesi muilla ja jeesustella kuinka hyvä äiti olet.



Minä tekisin abortin juuri siksi että tiedän omat rajana ja haluan hoitaa lapseni itse.

en haluaisi tieten vammaista lasta.

Suoraan sanottuna ajatuskin kauhistuttaisi, en edes kehtaisi liikkua sellaisen kanssa kun ihmiset tuijottaa. Yhdellä kaverilla on down-lapsi ja on joskus kysynyt jos voisin ottaa tämän muutamaksi tunniksi hoitoon, onneksi olen tähän asti onnistunut välttämään tlanteen. Joskus kun liikutaan yhdessä lasten kanssa ulkona ja vastaantulijat katsovat tuta down-lasta tekisi mieli huutaa ettei se ole minun.

Vierailija:

Suoraan sanottuna ajatuskin kauhistuttaisi, en edes kehtaisi liikkua sellaisen kanssa kun ihmiset tuijottaa. Yhdellä kaverilla on down-lapsi ja on joskus kysynyt jos voisin ottaa tämän muutamaksi tunniksi hoitoon, onneksi olen tähän asti onnistunut välttämään tlanteen. Joskus kun liikutaan yhdessä lasten kanssa ulkona ja vastaantulijat katsovat tuta down-lasta tekisi mieli huutaa ettei se ole minun.

Mutta jos hänellä olisi lisäksi todella paha sydänvika (down lapsi HARVOIN saa siirrettä) sekä joku paha rakennepoikkeavuus, jne. saattaisin harkita aborttia. Päätöksestä en tiedä. En tiedä, kun en ole ollut sellaisessa tilanteessa. Todennäköisesti en, riippuu tietty miehenkin mielipiteestä... Mutta itse kysymykseen, en tekisi aborttia jos odottamani lapsi olisi downia sairastava.

Nyt odottavat onnellisena " tervettä" lasta.