down-tutkimukset
Hei!
Mitä mieltä olette näistä verikokeisiin ja ultraan ja todennäköisyyslaskentaan perustuvista down-oireyhtymän paljastavista tutkimuksista?
Kommentit (7)
Niin, mutta kuinka luotettavaa ja riskitöntä toimintaa se on? Olen kuullut, että mitkään istukasta tai lapsivedestä otettavat näytteet eivät ole lapsen kannalta riskittömiä - siis lähteäkö leikkiin vai ei? Ja onko tulokset kuitenkaan 100 %luotettavia.
Kovasti pelottaa ja askarruttaa. Auttakaa!
Mielenkiintoisia kommentteja. Ei liene vastaajilla asiasta omakohtaisia kokemuksia kuitenkaan.
1% keskenmenoriski tarkoittaa yhtä sadasta! Eli kannattaa miettiä lähteekö testiin ja mahdollisesti menettää terveen lapsen?
Itse en testiä tekisi - mutta keskustelua tästä aiheesta olisi mielenkiintoista saada aikaan! jatkakaa hyvät toverit!
Esim. seulariski 1:50 olisi sellainen, että totta kai punktio ok (siinä km-riski 1:100-200).
Tämä kommentti tulee nyt lapsettomalta ihmiseltä, mutta voisin kuvitella ajattelevani myös niin, että terveen vauvan km vkolla 10-12 on _minulle_ pienempi paha kuin down-vauvan synnyttäminen. Tiedostan tietysti, että asia on eri kun se on oikeasti edessä _ja_ tiedän että down-lapsi voi joka tapauksessa syntyä (kuten km voi joka tapauksessa tulla). En halua loukata ketään, mutta näin minä saattaisin ajatella.
Myös lapsettomana voisin ajatella suht samalla lailla - tosin elämän riistäminen - pieneltäkin - tuntuu aina pahalta. Jos luonnollisesti tulee keskenmeno - sille ei voi mitään, mutta jos punktion kautta, niin en tiedä voisinko antaa itselleni sitä anteeksi, että tapatin meidän pienen vauvan....
Diagnostisten tutkimusten menetelmät sisältävät keskenmenon riskin. Lapsivesinäytteen ottoon sisältyy 0,5-1% ja istukkanäytteen ottoon 1-2% keskenmenoriski. Harvinaisempi sikiön verinäytteen ottaminen aiheuttaa keskenmenon noin 1% ja sikiötähystys jopa 5-10%:ssa raskauksia. Erityisesti nuorella äidillä näytteenottoihin liittyvä keskenmenoriski on huomattavasti suurempi kuin todennäköisyys, että tutkimuksessa todettaisiin kromosomipoikkeavuus. Tutkimusten aiheuttamia keskenmenoja tapahtuukin vuosittain tilastollisesti sama määrä kuin kehityshäiriöisiä sikiöitä löydetään. Sikiötutkimusten tulokset ovat joskus epävarmoja ja niillä voidaan etsiä vain rajallista - joskin jatkuvasti lisääntyvää - määrää sairauksia ja kehityshäiriöitä. Toisaalta sikiödiagnostiikka on estänyt monta raskaudenkeskeytystä tapauksissa, joissa nainen ei uskaltaisi viedä raskautta loppuun ilman varmuutta sikiönsä terveydestä.
eivät paljasta downin syndroomaa. Ne antavat todennäköisyyden, esim. 1:15 tai 1:10000. Jos todennäköisyys on suuri, vanhemmille annetaan mahdollisuus tutkituttaa asia lapsivesipistolla (tai jos ollaan aikaisin liikkeellä, istukkapunktiolla). Se paljastaa downin syndrooman varmasti, koska siinä tutkitaan sikiön kromosomit.