Taas yksi tapakristitty vähemmän...

Ja hyvä ap, sillä turhaa tapakristityt kirkkoon kuuluvat

se on taas oma mokas, ja uskonnonvapauslakiki on olemassa

näillä palkoilla.

Itse tykkään käydä mieluiten raamiksissa ja isoissa tapahtumissa ym.

Helpottaako? Entä hädän hetkellä, meneekö kädet ristiin? Ja jos ei Jumala " asu" kirkossa, niin kai voisi olettaa, että lähellä olisi, lähempänä kuin tavaratalossa tai bordellissa?

an toisiamme monella tapaa.



Esim. kun jäin yksinhuoltajaksi,keräsivät kimpassa rahaa ja ostivat ruokapöydän ja tuolit kun ei ollut juuri mitään huonekaluja.

Monta vuotta oon jo asiaa miettinyt, ja nyt olin kypsä toimimaan. Meidän koko suku kuuluu kirkkoon vain sen takia, että aiemmat sukupolvetkin ovat kuuluneet. " Kun kuuluu kuulua..." Kirkosta on saatu kasteet, häät ja hautajaiset, muuten porukka ei uskoa tunnusta, vaan liki päinvastoin. En ole ikinä itse ollut uskossa, joten ei mene kädet ristiin tiukassa paikassakaan.



Oma mies ei kuulu kirkkoon, eikä meidän lapsia ole kastettu alunperinkään, joten tuntuu turhalta mustakaan enää maksaa veroja. Jos helvettiin mennään, niin mennään ainakin yhdessä. Hah.



ap

Vierailija:

Helpottaako? Entä hädän hetkellä, meneekö kädet ristiin? Ja jos ei Jumala " asu" kirkossa, niin kai voisi olettaa, että lähellä olisi, lähempänä kuin tavaratalossa tai bordellissa?

Mä erosin kirkosta monta vuotta sitten ja kyllä helpotti päästä virallisestikin eroon kirkosta, jonka oppeihin en usko - mitä järkeä on kuulua uskonnolliseen yhteisöön, ellei usko sen jumaliin? Hädän hetkellä kädet eivät mene ristiin, koska en saa mitään apua tai lohdutusta rukoilemalla jumaluuksia joihin en usko.

Maailmassa on muitakin paikkoja kuin kirkot, tavaratalot ja bordellit, ja ihmiset kokevat jumaluuden läsnäolon erilaisissa paikoissa. Eikö kristinuskon opetusten mukaan kristityn Jumala ole läsnä joka paikassa, yhtä lailla kirkossa, metsässä, tavaratalossa kuin bordellissakin? Kyse lienee siitä, missä ihminen tuntee olevansa lähimpänä Jumalaansa ja sehän on täysin henkilökohtainen asia.

Mun ymmärtääkseni kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt saa omalla päätöksellään erota kirkosta, ei tarvitse vanhemmilta kysyä...

Vierailija:

Ja jos ei Jumala " asu" kirkossa, niin kai voisi olettaa, että lähellä olisi, lähempänä kuin tavaratalossa tai bordellissa?

Jumala ei asu kirkossa eikä se ole jumalan kirkko vaan se on Saatanan kirkko, niinhän Ilmari Kiantoki aikoinaan totesi.

Itse kuulun kirkkoon, koska kirkko tekee muutakin kuin järjestää jumalanpalveluksia jne. Sillä on kaikille ikäluokille tarjota erilaista toimintaa, ja minusta sellaista tulee tukea. Vanhustyö, nuorisotyö, lasten kerhot jne. Ne ovat minusta tosi tärkeitä asioita.



Jos kirkko ei tarjoaisi tällaisia " palveluita" voisin minäkin erota, ja silti uskoa, sillä usko on sydämessäni ja sielussani, ei seurakunnassa johon kuulun. Haluan kuitenkin tukea kirkon työtä. Siksi ne muutamat roposet voi suunnata verotuksessani kirkolle.

kuinka joku VOI olla noin riippuvainen vanhempiensa mielipitesitä aikuisena? Ja Ap:lle, onnea hyvä ratkaisu, itse erosin kirkosta samana päivänä kun täytin 18, äitini olisi kyllä ennemminkin erottanut halutessani mutta sanoin että eroan sitten vasta niin ei kellään ole sanomista.!