Mitean reagoit, kun 4v ja sitä vanhempi lapsesi sanoo sinulle vastaan? Siis tyyliin

sanoisin ensin, että haluatko tekohampaat? (mummullansa on) Hampaat pitää pestä, eikä siitä asiasta väitellä.



Jos vielä vinkuisi vastaan, niin komentaisin, laskisin kolmeen ja jos ei siihen mennessä olisi kylppärissä (yleensä kyllä on) niin sitten hermostun, kiljun ja sitten pesen " väkisin" .

Vierailija:

ei saakaan sanoa, että ei käy. Lapsen vastustaviin kommentteihin ei sanota mitään, lapsi vaan viedään tekemään asia. Mallitetaan, että näin homma hoidetaan.

Vanhemman on oltava aikuinen ja otettava tilanteessa vastaan ne syljet ja huutamiset. Niihin ei puututa kun halutaan saada lapsi tekemään se asia, jota on pyydetty. -37-

Ja kaikessa ei voi antaa periksi. Koska lapsi voi välillä hakea sen tappelun sitten yhä mahtavammin tempuin, jos katsotaan sormien lävitse.

Mitään sen vakavampaa ei tapahdu, eli ei tarvitse lähteä peseskelemään suita saippualla, antamaan risuja, luunappeja tms. Jatkuva huuto tietysti kärsii inflaation.

tuota samaa että sitten vien sut kiinaan ja myyn lapsitorilla! Auttaa toisinaan. Oon koittanut kaiken maailmaan telkasta opitut nannyt ja riiviöohjelmat, mutta nykyään olen jonkun aikaa rauhallinen ja sitten oikein kunnon karjaisu niin sitten tapahtuu toivotusti. Ei vaan jaksaisi niin paljon kitapurjettaan näytellä.

Se olisi 5 v:lle todella paha juttu:)

Pointti oli siis se, että meillä toistaiseksi toimiva käytäntä on kiristys, eli joku kiva juttu jää pois ellei neiti tottele. En sitten tiedä, miten järkevää:/

n sinä myös teet sen (ja lapsi tekee sen jälkeen kiltisti käsketyn asian)

ja sit mentiin eikä vessasta tulla pois ennen kuin hampaat on pesty. joskus ollaan oltu aamuun asti.

kerron, ettei ole tapana puhua noin. Että vain juntit puhuu niin. Meillä tämä on ainakin tehennut niin, ettei muutaman kerran jälkeen ole tarvinnut asiaan enää puuttua kenenkään kolmen kohdalla.

muistutan olevani auktoriteetti (okei, ei noilla sanoilla) ja teen selväksi, ettei sillä tavalla puhuta kenellekään toiselle ihmiselle, sillä tuolla tavalla vastaaminen on epäkunnioittavaa käytöstä. Yleensä seurauksena on anteeksipyyntö ja -anto ja lyhyt halaus ja sen jälkeen tapahtuu se, mitä olen pyytänyt tekemään.



Oikein/väärin?

Vierailija:

ja sit mentiin eikä vessasta tulla pois ennen kuin hampaat on pesty. joskus ollaan oltu aamuun asti.

tässä ei nyt ole sellaista vaihtoehtoa tarjolla että hampaita ei pestä.

Mars hampaiden pesulle NYT. (hyvin painokkaasti, mutta huuda en koskaan)

Tyttö kyllä tuntee äitinsä ja tietä että tässä vaiheessa kannataa mennä todella nopeasti.



Jos jostain ihmeen syystä vielä tässä vaiheessa tyttö väittäisi vastaan

(yleensä ei), seuraava vaihe on hyvin tiukkasävyinen keskustelu siitä, miksi hampaat pestään ja miksi itsestäänselvyyksistä ei vänkytetä vastaan.



Ja jos tätä venkoilua kestää riittävän kauan, perutaan iltasatu.



Mutta lähes kaikissa tapauksissa sanktioita ei tarvita, vaan tuo ensimmäinen kehotus riittää (asia kuin asia)

lapset 5v ja 4v



että jos hampaita ei pestä, niin ne ei kestä, eikä huonoilla hampailla syödä yhtään mitään kunnon ruokaa eikä etenkään vaikka karkkia, jäätelöä yms.



tai sitten huudan että suu suppuun. Nyt hampaiden pesulle, älä hidasta jänkkäämällä. Sulla menee vaan kaikki aika jänkkäämiseen ku voisit ensin pestä hampaat ja sit vaikka luet vähän. Mutta jos et nyt pese niin et ehdi lukea ennen nukkumaan menoa.



En muuten yleensä vetoa aikuisen auktoriteettiin, sillä uskon että on myös tilanteita jolloin lapsi on oikeassa ja aikuinen väärässä. Joissain perheissä enemmän, joissain vähemmän. Näitä tilanteita on ollu meillä ku ensin ihan laiskuuttani olen kieltäny esim ulkoilun tai vaatteiden vaihdon. En ole ensin muka jaksanu pukea lasta ulos ja sit käykin ilmi että hän haluaa pukea itse tai huomaan että jaksan sittenkin... tai lapsi pyytää tiettyä paitaa ja en jaksaisi miettiä mihin olen sen laittanut... ja sitten se paita löytyykin suht helposti.

En ala muuta selittelemään, sillä lapsi kyllä tietää entuudestaan miksi niitä hampaita pestään eikä sillä olisi mitään merkitystä kiukuttelu tilanteessa.



Meillä ei toimisi se, että kertoisin lapselle, että hänen on toteltava minua koska olen aikuinen. Perään tulisi nimittäin heti kysymys miksi. Olemme tästäkin puhunut aikaisemmin eli lapsi kyllä tietää, mutta meillä ainakin tuollaiset kommentit vain pahentaisivat uhmaa silloin kun tilanne on päällä.

Sanoisin uudestaan ja uudestaan ja sit mentäis jäähylle miettimään. 4.v hampaat tosin pesee aikuinen....

suuttuisin tai kilahtaisin. Ja huutaisin, että nyt se vastaanhangottelu saa loppua, en jaksa tuota enää yhtään, se on mentävä nyt tai oksat pois! Nyt ei kyllä tule yhtään mitään iltasatua eikä muutakaan, eikä huomenna jälkiruokaa jos vielä temppuat. Nyt tulet kyllä niinkuin OLIS JO!



Jos taas olisin pitkämielisellä tuulella, sanoisin, että " ei kun nyt mennään" tai " saat 2 minuuttia aikaa(/äiti käy pissalla/laittaa tiskit koneeseen) ja sitten mennään" . Tai " jos tulet nyt, niin äiti lukee iltasadun - muuten ei lue!" Tai " pulinat pois ja menoks" .

Vierailija:

kerron, ettei ole tapana puhua noin. Että vain juntit puhuu niin. Meillä tämä on ainakin tehennut niin, ettei muutaman kerran jälkeen ole tarvinnut asiaan enää puuttua kenenkään kolmen kohdalla.

Vierailija:

muistutan olevani auktoriteetti (okei, ei noilla sanoilla) ja teen selväksi, ettei sillä tavalla puhuta kenellekään toiselle ihmiselle, sillä tuolla tavalla vastaaminen on epäkunnioittavaa käytöstä. Yleensä seurauksena on anteeksipyyntö ja -anto ja lyhyt halaus ja sen jälkeen tapahtuu se, mitä olen pyytänyt tekemään.

Oikein/väärin?

hokisivat " ai miten niin ei puhuta sä et mua määrää" . Ja vaikka he ns. taipuisivatkin, anteeksipyyntöä olisi turha odottaa. Jos heille sanoo, että joku on epäkunnioittavaa, he ovat vain että WTF - entä SITTEN??? Paljon kiinnostaa!

Argh. Meillä ei. 4v. vänkää ja vänkää, väittää vastaan, juoksee karkuun... Eli meillä tilanne menisi kutakuinkin näin (ja meneekin, lähes joka ilta).



Minä: Nyt hammaspesulle.

4v: En tuu.

Minä: Kyllä tulet, nyt on hammaspesun aika.

4v.: En tuu (ja samalla juoksee karkuun).

Minä: Jos et nyt heti tule tänne, niin jää iltasatu väliin.

4v. Ei muuten jää (edelleen karkuteillä).

Minä: Kyllä jää. Ja jos et siitäkään huolimatta tule, niin hampaat jää siis pesemättä ja hammaspeikot saa rauhassa jyllätä.

4v. Ei saa hammaspeikot jyllätä, sun on pakko pestä mun hampaat, typerä äiti, tänne heti, tuu pesemään mun hampaat (itkua, huutoa, hammasten kiristystä).



Ja tästä seuraa sitten jäähypenkkiä, kun ei taaskaan osattu käyttäytyä. Jäähyn jälkeen pyytelee anteeksi ja pyytää pesemään hampaat. Silti sama toistuu lähes joka ilta. Ja tämä hammaspesu ei siis todellakaan ole ainoa taistelun aihe, vaan sama homma voi syntyä iltapalalle tulemisesta, iltapalan tarjoilusta (4v:lle ei kelpaa se mitä annetaan), ulos lähtemisestä, lelujen keräämisestä...



MITÄ MÄ TEEN VÄÄRIN!?!



En siis ole ap, vaan joku joka tosiaan ei osaa kasvattaa lastaan.