Miten suhtautuisit, jos tietäisit miehesi valehdelleen sulle näin:
Sinun käsityksen mukaan teillä on onnellinen suhde, vietätte paljon yhteistä aikaa, annat miehellesi aikaa ja mahdollisuuden kertoa ja puhua itsestään ja tunteistaan. Puhutte paljon.
Välillä ihmettelet, vaivaakohan miestäsi jokin, tietyt merkit (ilmeet, eleet, sanat) viittaavat siihen. Kysyt asiaa suoraan ja mies hymyilee ja sanoo, että kaikki on hyvin.
Sitten saat toista kautta tietää, että miehesi on hyvin onneton sinun kanssasi, itseasiassa tosi rikki. Hän kokee yksinäisyyttä ja surua, on ahdistunut, masentunut, itsetuhoinenkin. Sinä yrität selvittää asiaa, kysellä ... Mietit, mitä voisit tehdä toisin, yrität tukea ja auttaa miestä.
Mutta mies vain sanoo sinulle, että kaikki on hyvin.
Ja kuitenkin tiedät, että muille purkaa omaa onnettomuuttaan.
Kommentit (25)
On kauheeta kun ei voi tietää, millä tavoin olen tehnyt toista onnettomaksi.
hän pelkää loukkaavansa sinua ja yrittää suojella sinua.
selvitä yksin tai toisten avulla.
Hankala ois omalle kohdalle silti ajatella, kun mies ei varmaan juuri muille kerro murheistaan.
kai se on sitten vaan otettava ja lähdettävä. mä en kestä ajatusta siitä, että tuhoan toista ihmistä. ja mun pitää ottaa vastuu sellaisesta, mistä en tiedä. mä en tiedä mitä mä teen väärin... surkeeta.
ap
jotka ovat alkaneet vaivaamaan. Millainen lapsuus, isäsuhde, itsetunto jne? Nämä on kaikki helpointa panna parisuhteessa toisen osapuolen syyksi, jos ei ole kykyä ja halua alkaa asioitaan selvittää. Sinulle hän ei (vielä) puhu, koska ehkä jollain tasolla kuitenkin tietää, että sinä et ole se todellinen ongelma. Kuitenkin johonkin täytyy purkaa pahaa oloaan, ja ulkopuolisille vielä vähemmän kuin itselle tekee mieli myöntää, että syy on itsessä. Siispä syytetään parisuhdetta. Been there, done that.
Jos rakkaus on miehen puolelta vain loppunut? Tai sit toinen näkökohta, pelkää ettet hyväksy häntä epätäydellisenä tai masentuneena ja ei siksi halua puhua?
Onks teillä pienet lapset?
lä. Yrittää varmaan kaikin keinoin saada sen rakkauden tunteen takaisin siinä onnistumatta ja masentuu.
ei siis myöskään sinun kanssasi. Hänet pitäisi saada jonnekin puhumaan ammatti-ihmiselle oloistaan. Eikä haittaisi että te kävisitte yhdessäkin, että sille ammattilaiselle ei tule se kuva että tosiaan puoliso olisi ihan sekopää, vaan tulisi molemmat versiot tilanteesta.
Perheneuvola siis.
Tuntuu vain ihan kaameelta, kun kysyn kuulumisia, olen kiinnostunut ja halukas tietämään ja muullakin tavoin satsannut kaiken taitoni mukaan tähän perheeseen ja sitten olenkin vain valheen arvoinen.
Tuntuu nöyryyttävältä nähdä sitä ihmistä jolle hän puhuu (siskolleen, joka kertoo muulle perheelle). Hän vihaa mua ja yrittää pelastaa mieheni minun " kynsistäni" . Tiedän varmaksi monia tosi loukkaavia asioita, joita hän on sanonut siskolleen, mutta paljon on varmasti asioita joita en tiedä tai ymmärrä.
Mies tuntuu olevan itsekin jonkinlaisessa umpikujassa.
Mä en tiedä mitä tehdä.
ap
Olen ollut eroamassa, hakenut itselleni asuntoa jne. Sen mies on kokenut loukkaavana.
ap
on mennyt muille kertomaan olevansa onneton?
Vierailija:
Jos se ei rakasta mua, niin miksi se rukoilee mua jäämään, kun olen tehnyt lähtöä?
Olen ollut eroamassa, hakenut itselleni asuntoa jne. Sen mies on kokenut loukkaavana.ap
Ei vastaa suoraan. Vaihtaa aihetta. Väittää ettei ole puhunut, valehtelee siitä mitä on puhunut.
ap
tai jos sisko valehtelee, haluaa näin päästä sinusta eroon? Voisko tuo olla vaihtoehto?
Tietynlaisessa umpikujassa ihminen ei toimi loogisesti. Syyttää toisia, kun ei osaa nähdä ongelmaa itsessään, kieltää syyttävänsä, rakastaa, sitten yhtäkkiä ei ehkä rakastakaan, mutta kieltää lakanneensa rakastamasta jne. Jos miehesi ei pysty puhumaan, kovin vähän on tehtävissä. Jos tuota tosiaan on kestänyt jo vuosia, minusta sinun olisi aika ruveta ajattelemaan itseäsi ja lapsia, jos niitä on.
Jos hän vihaa sinua ja miehesi on hänen mielestään sinun kynsissäsi, on myös mahdollista, että miehen sisko keksii asioita ja suurentelee joitakin veljensä hänelle lipsauttamia juttuja. Sisar voi olla myös sairas ja pyrkiä tällä tavoin erottamaan teidät toisistanne.
miehesi rukoilee sinua jäämään, en sinuna tekisi mitään. Jos mies todella haluaa lähteä, hän myös lähtee. Jos hän ei halua lähteä, hän ei lähde. Yksinkertaista. Ole kärsivällinen, älä kysele, jätä siskon jutut omaan arvoonsa. Olet tehnyt voitavasi, pallo on nyt miehelläsi.
Tiedän muuten erään miehen, jonka lapsuuden kodissa asioista - isoistakaan - ei puhuttu vaan kaikki ikävyydet hyssyteltiin hiljaisiksi. Nyt hän kärsii ja oireilee nykyistä elämäänsä ja avioliittoaan, mutta ei ehkä edes itse osaa " puhua" itselleen, mikä on vikana, saati sitten toiselle. Surullista.
Siskon jutut ja mielipiteet jätän mielihyvin ja helposti omaan arvoonsa, mutta eniten painaa se, että mieheni puhuu hänelle ja se mitä hän puhuu. Ja se, ettei voi puhua mulle suoraan. Aviovaimolle.
ap
Mistä tiedät ettei sisko valehtele`tai vähintäänkin vääristele?
- ettekö voi puhua suoraan? Kysy mieheltäsi, laita se tosi ahtaalle, kerro mitä olet kuullut ja mitä mieltä olet siitä. Selvitä asia - ellet sitten itse kehittele jotain draamaa tyhjästä.