APUA, onko tämä paniikkikohtaus vai kuolenko minä??
Olin jo nukahtamaisillani, kun huomasin, että olo jotenkin tosi " kevyt" . Tuntui, ettei tarvitse edes hengittää tai sit tarvitsee hengittää tosi kevyesti. Jotenkin tuntui, että haihdun, hiivun pois. Oli pakko nousta, joka paikka tuntui aivan tunnottomalta, ihan kuin ei olamalta ollenkaan. Suoli rupesi toimimaan, menin pöntölle. Samalla rupesi sydän hakkaamaan ihan vietävästi, ja luulin jo, että se ei kestä semmosita sykettä. Syke vähän rauhoittui, mutta nyt iski kamala horkka. Puristaa kylkiä enkä uskalla mennä nukkumaan. Meinasin jo herättää mieheni ja hätääntyä hänelle, että mulla on tosi outo olo. Voiko tämä olla joku paniikkikohtaus vai mahatautia vai kuolenko oikeasti (siis nyt)? Olo on jotenkin todella outo! En osaa edes kunnolla kuvailla. En uskalla mennä nukkumaan. Mulla on luultavasti jonkin sortin masennus ja alentunut stressinsietokyky. Tänään sain todella pahan olon, kun katselin exäni (jota rakastan yhä) nykyisen tietoja netissä. Silloin ahdisti " oikeasti" . Voi helvetti, miten mulla sormetkin tärisee... Ehdin jo miettiä, että ei ne mulle sairaalassakaan osaa tehdä mitään, kun vain elimistö hiipuu js hengitys muuttuu yhä kevyemmäksi ja kevyemmäksi.
Kommentit (12)
Vastaa jotain että tiedän ettet ole kuollut.
Nyt RAUHOITU. Sulle ei tapahdu mitään kamalaa, vaikka siltä ehkä tuntuu. Mä oon tässä ja vahdin sua =)
Jos olo jatkuu kamalana niin joskus on hyvä käydä lääkärissä ihan oman mielenrauhan vuoksi.
mutta voiko oikeasti tehdä tällaisen kevyen leijuvan olon??? Ihan kamala kokemus, nyt olo on vähän normaalimpi...
" Siinä se hengittää kevyesti" jne. Jotenkin säikähdytti se hengittämisen tarpeettomuus, että jos on noin helppo olla hengittämättä ja se vaan hiipuu koko ajan, eihän kukaan lääkäri voi sille mitään!! Huh, sekoan varmaan lopullisesti kohta... Mulla ei ole koskaan ollut mitään tällaista, oikeasti!
Mitäs jos ei tasaannukaan? Ennen hurjaa sykettä, musta tuntu, että sydän löi tosi harvakseltaan, siis siinä lejumisvaiheessa!
Rauhoitu nyt vain. Se on jonkinlainen paniikkikohtaus. Minulla on ollut samanlaisia ja tässä vielä olen :) Se on kamalan tuntuista juuri se hengityksen " keveys" tai miten sen kuvailisi. Sitä säikähtää ja säpsähtää ja sitten sydän alkaa hakata tuhatta ja sataa ja kohta tuntuu jo, ettei pysty ollenkaan hengittämään normaalisti.
melkoisen rajua ja pahoinvointi myös. Kipusokissakin paineet yleensä romahtaa ja syke nousee korkealle. Hetkellinen paineen lasku ei ole vaarallista, siksi sykkeet nousee paineiden romahtaessa kun elimistö korjaa automaattisesti verenkiertoa paineiden ollessa matalat. Useat ihmiset kärsivät huimauksesta noustessaan rajusti pystyyn, yleensä tämä on vaaratonta.
ainutlaatuista ja vaarallista! Kohta uskallan mennä jo varmaan sänkyyn...
lisäksi vain se, että mun pitää saada kerrottua mun entiselle, että välitän hänestä vieläkin ihan älyttömästi! Hassua, minähän en oikeasti tunteista piittaa... Taidan laittaa hänelle viestin aamulla, jotta voin kuolla rauhassa :) Taisi tehdä mulle uni ja musertava ahdistunut ikävä tepposet. Ja joku pöpö.
Eksät on eksiä! Oikeesti!
Unohda.
peloissani. Mun piti peilistäkin katsoa, onko naamani vielä " punertavan normaali" vai ihan veretön.