Panostatteko omaan pukeutumiseenne yhtä paljon kuin lastenne?
Ihan mielenkiinnosta kyselen. :) Tuli mieleen av-osaston yhdestä avauksesta.
Tingittekö omasta pukeutumisestanne ja ulkonäkönne hoitamisesta lastenne pukeutumisen takia? Vai satsaatteko omiin vaatteisiinne samalla tavalla?
Kommentit (21)
En kyllä ihan niin paljon, koska itselleni en osta joka kauteen uusia kamppeita, kuten lapsille osittain on pakko tehdä...
Mutta kyllä mä aika paljon ostan myös itselleni vaatetta :)
Panostan myös omiin vaatteisiin, miehen vaatteisiin ja kolmen lapsen vaatteisiin. Vanhimmat lapset ovat jo teini-iässä, joten tässä etupäässä äiti on makutuomari ja " rahoittaja" . Aina ei ihan maku mene yksiin isompien lasten kanssa, mutta annan heidän itse aika pitkälle päättää oman tyylinsä (joka sitten onkin aika erilainen kuin äidin)
Omia vaatteita ostan harkinnalla (ja ehkä liikaa), joten aika tarkka olen myös omista vaatteistani. Jo työnikin puolesta pitää pukeutua siististi ja vapaa-ajallakaan en viitsi rynttysissä vaatteissa kulkea.
Eli kuten tuolla AV-ketjussa virheellisesti arveltiin, en ole kotiäiti ja en ehdi juosta kaupoilla päivittäin. Siksi tämä palsta onkin mun suosikki kun saa vinkkejä eikä itse tarvi kaikkea löytää. Ja onneksi on nettikaupat keksitty.
Minä olen kotiäiti, lapset 2v. ja 7kk. Omaan pukeutumiseen en jaksa/ehdi panostaa ja raskauskilojakin on vielä, joten ei juuri huvitakaan. Mutta tarkoituksenmukaiset (ja yleensä puhtaat :o) vaatteet löytyy joka tilanteeseen. Tykkään panostaa lasten (poikien) vaatteisiin jo siksikin, että heitä päivät pitkät katselen ja kivempi on katsella kaunista. Toisaalta, elämä on aika kotikeskeistä tässä vaiheessa ja lastenvaatteiden " harrastelu" sopii tähän oikein hyvin. Omiin vaatteisiin pääsee/joutuu panostamaan taas loppuvuodesta, kun paluu työelämään on edessä. Ja ennen lapsia, käytin kyllä " kaiken rahan" itseeni / vaatteisiini, joten ehkäpä tämä lastenvaate intohimo juontaa jo perusluonteesta :o)
Mielestäni on tärkeää että lapsilla on sellaiset vaatteet jotka kestävät kulutusta ja ovat siistin näköisiä. Satsaan mieluummin laatuun senkin takia että vaatteet kestävät pikkusisarukselle. En halua miettiä kastuuko haalari sisältä tai kieltää lasta hyppimästä lätäköissä. Vaatteet menee melkein aina päivän käytön jälkeen pesuun. Siksi ostan usein kalliitakin vaatteita
En osta kovin usein itselleni vaatteita mutta jos ja kun ostan katson kyllä että ne ovat laadukkaita. Omien vaatteiden ei onneksi tarvitse olla ihan yhtä kulutusta kestäviä kuin lasten.
Koitan myös katsoa vaatteiden alkuperän ja millaisissa oloissa se on valmistettu.
Ilona_AlaKörkkö:
Ihan mielenkiinnosta kyselen. :) Tuli mieleen av-osaston yhdestä avauksesta.Tingittekö omasta pukeutumisestanne ja ulkonäkönne hoitamisesta lastenne pukeutumisen takia? Vai satsaatteko omiin vaatteisiinne samalla tavalla?
Satsaan omiin vaattaisiin määrällisesti vähemmän nyt kun olen raskaana, mutta mutta en tingi omasta pukeutumisesta varsinaisesti ollenkaan, enkä todellakaan tingi yhtään tippaa oman ulkonäön hoitamisesta lasten pukeutumisen takia.
Olen nyt ostellut itselle maltillisemmin vaatteita, kun on noita kiloja mitä yritän sulatella. Kuitenkin joka kuukausi omakin vaatevarasto kuitenkin täydentyy, mutta täydentyisi enemmän jos olisin jo päässyt laihdutuksen suhteen tavoitteisiini. Lastenvaatteisiin menevä raha taitaa kuitenkin olla aika pieni siihen verrattuna mitä aikuisten vaatteisiin menee.
tarkoituksenmukaiset perusvaatteet (juhla-ulkoilu-liikunta) niin eipä niitä tarvitse ihan joka sesongille uusia ostaa.
Panostan paljon omaan pukeutumiseeni. Lähinnä kenkiin, laukkuihin ja päällystakkeihin. Nämä satsaukset enimmäkseen käytössä kun liikun ilman lapsia. Lasten kanssa taas sitten enemmän peruskamaa, farkut, trikoopaidat jne. Lapseni tosin alkavat vähitellen olla siinä iässä, kohta 6 ja 3, että omat vaatteet pysyvät suht siisteinä yhteisissä touhuissa.
Ulkovaatteita en tietys osta joka vuosi uusia, mutta " ajanmukaiset" ovat ; ) Muutenkin panostan ulkovaatteisiin kun tarvitsen sitten töissä hyvät jokasään vaatteet (lto). Arkivaatteissa suosin kestäviä, kuosinsapitäviä vaatteita en osata " disainia" mutta laadukkaita vaatteita kuitenkin.
Meikkaan (kevyestikkin) ja huolehdin ihostani, hiuksistani päivittäin. Teen tämän itseni takia, en muiden koska asumme maalla emmekä jokapäivä edes käy " ihmistenilmoilla" : )
Lapsillani tykkään myös pitää vaatteita jotka kestävät. Pikkuveli perii osan vaatteista isoveljeltä, mutta ostan hänellekin omia uusia vaatteita. Tällä hetkellä olen kotona, joten vaatehankinnoissa on ollut pakko tinkiä.
Tämä kysymys oli varmaan tarkoitettu ennen kaikkea lastenvaatteita tosissaan " harrastaville" , mutta vastaan silti. Tykkään lukea tätä palstaa, vaikka itse hankinkin ison osan omistani ja lapsen vaatteista käytettyinä enkä olisi valmis laittamaan esim. haalariin yli sataa euroa.
Panostan enemmän pojan pukeutumiseen ihan siitä syystä, että tämä kasvaa koko ajan, joten uusia vaatteita saa olla ostamassa paljon useammin. Samoin haluan, että hänellä on käytännölliset ulkovaatteet ja hyvät kengät. Haalarissa saatan satsata myös ulkonäköön, kun sitä saa katsoa sitten joka päivä. Tosin yleensä ostan ulkovaatteet alennusmyynneistä, joskus myös käytettyinä.
Töissä meillä on epämuodollinen pukeutumistyyli, joten minulla on lähes aina neuletakki, t-paita/ pitkähihainen puuvillapaita/ paitapusero ja farkut tai vastaavat. Uskoisin, että täällä jopa saatettaisiin katsoa pitkään, jos tyyli olisi sitä kaikkein voimakkainta pintamuotia. Toisaalta asiakastyötä tms. ei ole, niin ei tarvitse jakkulinjalla olla myöskään.
Meillä koko porukan normi varustus on sellaista Esprit-KappAhl-Benetton-H&M-Mexx-Lindex sekamelskaa eli ei mitään kalliita merkkejä, mutta meidän mielestä kivoja vaatteita. Nyt olen omista vaatteista tinkinyt vuoden ajan eli kaikki raskausajan vaatteet oli tyyliin Lindex-H&M-KappAhl ja samoin nyt imetyspaidat ja raskauskilojen jälkeiset housut. Kunhan elokuussa palaan töihin, niin jollei vanhat kivat vaatteet vielä mene päälle, niin ostan parit kunnon farkut, 5 t-paitaa ja kolme puseroa noilta Esprit-Mexx-Benetton akselilta. Ulkoilutakitkin on samaa kaliiberia koko perheellä - Columbiaa ja IcePeakia. Eli kaipa me aika keskivertokulkijoita ollaan suurimmassa osassa vaatteista.
Ainoan poikkeuksen hitusta " korkeampaan" kastiin taitaa tehdä kengät. Pojalla on aina talvella jotkut muut kuin Kuomat ja kesällä muut kuin markettilenkkarit. Sama näkyy myös meillä aikuisten kengissä eli on paljon Eccoa, Catia, Timberlandia, Marcia, Camelia jne. Mikään juhlakenkä-korkokenkäfriikki en kuitenkaan ole vaan juhlakengät saattaa olla ihan 25-30 euron kengät, mutta ne, minkä päällä koko päivän seison töissä on sitten kunnolliset, samoin ulkoilukengät on yleensä gorea jne.
Eli kaipa yhteenvetona voisi sanoa, että koko perhe yhtä mauttomasti tai maukkaasti - riippuu siitä kuka katsoo. Lapsuudessani mä olin kyllä meidän perheessä se hyvin puettu eli oli Bunnukan (vai mikä se nyt oli 70-luvun Reimatec?) haalari ja Fixin vaatteet ja muutenkin Stockan mallisto päällä ja äiti kulki muutamalla klassisella vaatteella vuodesta toiseen (oli kotiäiti siis, joten miksi olisi kotona pitänytkään muotivirtausten näkyä - muistan että naapurin pph tädin vaatteet oli jo 30 v sitten sellaiset että hyvinkin nyt voisi pukeutua varmaan moni samoin näyttämättä hassulta - farkut, ruskeat Camelin klassikkokengät ja joku tummansininen takki).
Eli itselleni ei luonnollisesti tarvitse tuota vaatekaappia puolen vuoden välein uusia. Ja klassisena pukeutujana ei muutenkaan hirveen räväköitä linjauksia tarvitse tehdä.
Eli varmaankinkin ihan puolet ja puolet panostan itseeni ja lapseen. Sen sijaan muksulle vaatteiden ostelu jotenkin tuplasti nautinnollisempaa, kun ei tarvitse miettiä, että miltäköhän se oma takamus näyttää näissä ja näissä housuissa :).
Lapselle tulee ostettua määrällisesti enemmän vaatetta, mutta rahallisesti enemmän menee kyllä omiin, erityisesti laukkuihin ja kenkiin.
Nyt odottelen innolla normaalimittoihin palautumista raskauden jälkeen, että pääsisi taas ostamaan normaaleja vaatteita, kun raskausaikana oli käytössä aika suppea valikoima vaatteita.
on varmasti määrällisesti enemmän vaatteita, joten...
Panostan paljon kenkiin, laukkuihin, päällysvaatteisin ja asusteisiin. Lapsillakin löytyy yksittäisiä melko kalliitakin vaatteita (siis " normaalien" Reimateccien ja Tickettien lisäksi), mutta ovat jo sen verran isoja, etteivät ne hetkessä jää pieneksi - ja myös kierrätän isosiskolta nuoremmalle.
Kyllä muoti on minulle harrastus, ainakin jossain määrin - näkisitte ulkolaisten muotilehtien pinon olohuoneen pöydällä, jo siihen on mennyt omaisuus ;-).
hannahto:
Sen sijaan muksulle vaatteiden ostelu jotenkin tuplasti nautinnollisempaa, kun ei tarvitse miettiä, että miltäköhän se oma takamus näyttää näissä ja näissä housuissa :).
Tämä on niin totta. Valitsee vain oikein koon, vie kotiin ja pistää päälle. Ei tartte roudata kymmeniä farkkuja sovituskoppiin todetakseen, että yhdet -ehkä- voisi ottaa.
Itselle on tätä nykyä vaikea löytää vaatetta joten todellakin suosiolla jätän ne hyllyyn ja panostan lapsien vaatteisiin.
mutta sen mitä ostan valitsen mahdollisimman hyvälaatuista ja klassista. Sellaisia vaatteita siis, jotka näyttävät vuodesta toiseen tyylikkäille, mutta eivät ole koskaan " muodin kärjessä" .
Ulkoiluvaatteissa suosin vedenpitäviä (mitäpä muutakaan sateisessa Suomessa!) eli löytyy Timberlandin Goretex-kenkää, Haglöfsin Gore-takkia jne. Omista ulkoiluvaatteista olen huomannut, että laadukkaaseen kannattaa satsata - itselläni talviulkoilutakkina on kuudetta talvea sama takki - edelleen lämmin ja aivan uuden näköinen, vaikka pesty jo monen monta kertaa. Mikä hämmästyttävintä, takin valkoiset osat on edelleen vitivalkoiset! Talvisin tykkään käyttää villapaitoja ja niissä olen sortunut erityisen usein Gantin neuleisiin, niissä on aina valtavan ihanat värivalikoimat - näissäkään hinta ei harmita, koska käytän samaa laadukasta villaneuletta vuodesta toiseen. Puuvillaneuleet, farkut ja " peruskotivaatteet" on varmaan suurimmaksi osaksi Espritin, jotka on mielestäni kohtuuhintaisia ja riittävän kestäviä & kivan näköisiä.
Vauvalle olen ostanut määrällisesti paljon vaatteita, hän on kova pulauttelemaan ja siksi bodyja ja housuja kuluu päivittäin monet! Rahallisesti eniten aion hänenkin vaatteissaan panostaa ulkoiluvaatteisiin, meidän perheessä kun on tapana ulkoilla paljon joka säällä.
Omasta mielestäni meidän perheessä aikuiset ja lapsi puetaan saman tasoisesti, sovitaan siis pukeutumiseltamma yhteen. Pienelle, nopeasti kasvavalle lapselle en halua ostaa kalliita vaatteita sellaiseen käyttöön, jossa vaatteelta ei vaadita teknisiä ominaisuuksia. En siis ostaisi lapselle esim. 80 euron Gant-collegepuseroa, kun taas vedenpitävään ulkoiluhaalariin satsattu reilu satanen tuntuisi ihan järkevälle.
Ja oikeasti käytän myös IKIvanhoja vaatteita, yms. Minulla on esimerkiksi Mulberryn ja Longchampin yli 10 vuotta vanhoja nahkakasseja ja edelleen käytössä. Samaa myyvät tänäkin päivänä, kunto hyvä, laatu kannattaa. Tosin kasseja on myös aika monta, joka vuosi yksi lisää...
Ilona_AlaKörkkö:
Ihan mielenkiinnosta kyselen. :) Tuli mieleen av-osaston yhdestä avauksesta.Tingittekö omasta pukeutumisestanne ja ulkonäkönne hoitamisesta lastenne pukeutumisen takia? Vai satsaatteko omiin vaatteisiinne samalla tavalla?
Satsaan omiin vaatteisiin samalla tavalla.Ostan itsellenikin melko usein vaatteita,en osta kallista joten hyvällä omalla tunnolla ostan...
Olen kyllästyvää sorttia,tykkään vaihdella tyyliä- ja värimaailmaa.
Työn puolesta voin (ja on jopa suotavaa) pukeutua " trendikkäästi" koska työskentelen muodin parissa...
Tämä tarkoittaa sitä, että lapset saavat riittävän määrän riittävän hyviä ja sopivan kokoisia ulkoiluvaatteita joka kaudeksi. Itse kuljen ulkoillessa edellisten kausien mallistoissa+väreissä. Lisäksi käytän itselläni hankaliakin fleece-kuorivaate-virityksiä, joilla en lapsia halua kiusata. Lasten yhden kauden rukkasiin hupenee koko äidin omien ulkoiluvaatteiden budjetti helposti!
Vapaa-ajan sisävaatteina meillä käytetään keskihintaisia (monesti tanskalaisia) " merkki" vaatteita. Lapsilla myös paljon käytettyinä saatuja tai kirppikseltä hankittuja sisävaatteita. Tytön vaatteina kivat sukkikset, trikoopaita ja mekko/hame. Pojalle trikoisia paitoja ja joustavavyötäröisiä kangashousuja. Ennen pottaikää molemmilla lisänä ihania lappuhaalareita. Aikuisten vaatekaapeista löytyy trikoon lisäksi useammat farkut ja kangaspaidat. Itselläni myös arkivillatakkeja. Eipä tule kierrätettyä meidän aikuisten vaateasioissa niinkään. Lasten vaatteisiin menee paljon vähemmän rahaa sisävaatteiden osalta, vaikka kasvavatkin nopeasti ulos vanhoista.
Sitten vielä ykkösvaatteet eli meillä aikuisilla työvaatteet ja lasten juhlavaatteet. Lasten juhlavaatteet ostan aina aleista, kun tietää jo sen joulunalusajan yms. kausien tarpeen ja kiireen, jos hankintoja ei ole tehty. Minä ja mies käytämme vuosia samoja jakkupukuja + pukuja ja olemme oppineet, että hieman kalliimpi puku kestää vuodesta toiseen. Trendejä emme näissä kovin paljoa seuraa. Kertaostos on kyllä sitten aikuisilla aika suuri ja lasten ale-juhlavaatteet eivät ylitä aikuisten hankintoja minään vuonna.
Kengissä veikkaan lasten vuosibudjetin olevan suurempi kuin aikuisten, vaikka yritämme olla tasapuolisia. Kenkien suhteen olemme aika tarkkoja eli kenkäostokset aloitamme keräämällä ensin nahkaiset riviin ja siitä kotiin päätyvät mukavimmat ja jalkaan sopivimmat kullekin. On suorastaan pelottavaa olla ostamassa lenkkareita, varvassandaaleista, crocseista yms.puhumattakaan! Perheestämme löytyy kaikenlasta jalkavikaa, kasvupoikkeamaa, paleltumavammaa ja olisi kiva, jos voisi käyttää kenkäostoksiin hieman enemmän rahaa.
Parturikäynneissä priorisoidaan isää. Hän pääsee pari kertaa kuussa tuoliin, muut sitten harvemmin. Itse käyn ennen juhlakausia,muuten paljon harvemmin kuin 1. krt. kuussa. (Eli yritän pärjäillä pitkiä aikoja hätäponnareilla). Lapset siistin itse ja oikeastaan näyttävät suht. hyviltä koko ajan. (Eivät kuitenkaan yhtä siisteiltä, kuin ne kaverit, jotka käyvät parturissa kerran kuussa). Oikeastaan meillä äidin vanha kampaamobudjetti hiusten värjäyksineen uppoaa lasten ulkovaatteisiin selkeästi. Harmaa äiti tinkii,...
Lasten syntymän jälkeen olen oikeastaan vasta aloitellut meikkaamista ja ihonhototuotteiden ostelua. Hoitavissa tuotteissa yritän valita apteekkityylistä hinta-laatusuhdetta ja tykkään meikata silloin, kun on aikaa. Kosmetiikkaa ei meillä muille uppoakaan. Kosmetologilla pyrin käymään n. 4 krt. vuodessa, mutta olisinko lasten aikana n. 2. krt vuodessa päässyt lähtemään tuollaiseen ei niin välttämättömään omaan ajanviettoon.
Totta puhuen, lapsemme näyttävät toivottavasti " omiltamme" eli ei muiden viestiketjujen tyyliin lapset toiselta planeetalta kuin vanhemmat. No, aina ei ehdi huomata kauppaan lähtiessä kuka uittaa pipoa kuralätäkössä ja joskus uhmakas suostuu mukaan vasta, kun saa pukeutua helteellä kumppareihin! Ja aika usein on se oma hätäponnari keikahtanut vinoon myös.
Kerran tapasimme isän työmatkalla lähimarketissa, meillä muilla ulkoilukamppeet, isä suorissa housuissa + ulsterissa. Isä ei huomannut asiassa mitään outoa, mutta yritin pitää itse hieman välimatkaa kärryjä työntävään puolisoon. Voi miesparkaa, mikä kurainen perhe liepeillään!