Meidän lapsemme eivät koskaan tule saamaan kalliita harrastuksia

Mutta sitten kun aletaan puhua näistä lapsukaisista, jotka alkavat treenata miljoona kertaa vuodessa, tarvitsevat kaiken maailman syndit päästä varpaisiin, turnauksia toisten perään, kuskauksia ja taas kuskauksia. No muutaman vuoden jälkeen menee polvista kierukat paskaksi ja sitten saadaankin maksaa kaikki tähystykset, leikkaukset ja muut. Se on sitten sitä tervettä urheilua. No thänks!

Mutta into loppuu viimeistään vuoden vaihteeseen. Ikää on 9 vuotta. Nyt haluaa hiihtää ja luistella, kuulema riittää hänelle. Ei voi pakottaa, mutta kuitenkin harmittaa...Liikunta varsinkin olisi niin mielettömän tärkeää. Toki tämän hetken talvilajit riittävät mainiosti, mutta talviaika on aivan liian lyhyt.

Vierailija:

Vierailija:

ja eipä tulisi mieleenikään tinkiä vanhempana mistään, mikä liittyy lapsiini

ja siisteistä vaatteista sen kustannuksella, että lapsilla olisi mahdollisimman kalliit harrastukset. Mun mielestä sellainen liikkuminen on jotenkin teennäistä, jonne oikein organisoidusti mennään autolla, liikutaan mahdollisimman vähän, lukuunottomatta sitä voimainponnistusta joka treeneissä menee. Sitten sen jälkeen koko loppupäivä voidaankin istua. Paluumatka luonnollisesti autolla. Iskä kuskaa.

(Ja vanhemmat eivät vietä keskenään aikaa ollenkaan, koska perhe-niminen joukkue tarvitsee huoltoa ja kyytejä).

musiikkiopisto/konsevatorio.



Jos lapsi läpäisee pääsykokeen ja tulee valituksi opiskelijaksi on mahdollisuus täyttää vapaaoppilashakemus. Kunnan sosiaalitoimistosta haetaan virkailijalta puoltolauselma ja lappu toimitetaan opinahjoon. Siihen on musiikkiopistolla valmis lomake.



Kukaan ei tule kyselemään onko lapsi vapaaoppilas vai maksaako perhe harrastuksen. Soittimen saa vuokralle 20 ¿/lukukausi.



Meilläkään ei olisi varaa tähän harrastukseen mutta tällätavoin se on köyhienkin perheiden lapsille mahdollista.



En tiennyt asiasta ennen kuin joku tuttuni tästä kertoi. Jos on lahjakkuutta musiikkiin niin hakekaa ihmeessä oppilaspaikkaa, kyllä kaikki järjestyy.



Muutoinkin lasten harrastuksia tuetaan sosiaalitoimesta ennaltaehkäisevänä lapsityönä. Tiedän monta lasta jotka harrastaa tuetusti urheilua.



Taitaa olla niin ettei näistä mahdollisuuksista tiedoteta, joten ottakaa selvää. Etenkin ne jotka on toimeentulotuen piirissä saavat näitä tukimuotoja.

Siitä kuitenkin haluaisin kynsin hampain pitää kiinni, että jos lapsi jotain _todella kovasti_ toivoo, eikä se ole periaatteitamme vastaan (kuten esim. jääkiekko epäekologisuudessaan ja muutenkin arvomaailmaltaan), voisimme sen tarjota. Esim. lapsen pitäisi päästä soittotunneille niin halutessaan. Onneksi meiltä löytyy jo kotoa valmiiksi useampi instrumentti (piano, kitara, eri kokoiset kanteleet, harmonikka jne.), joista lähteä liikkeelle löytämään omaansa. Lähipiiristä löytyy varmasti myös soiton opettajia, jos köyhyys niin syvästi iskee!



Olemme molemmat mieheni kanssa harrastaneet lapsesta saakka paljon, pitkäjänteisesti ja toisaalta monipuolisesti. Harrastukset ovat olleet mielettömän tärkeitä elämän eväitä, jotka ovat ohjanneet valintojamme aikuisuuteen saakka - olemme esim. löytäneet toisemme musiikkiharrastuksen kautta. Harrastukset ovat tuoneet myös tietyn tyyppisen, aktiivisen ystäväpiirin, johon kuuluu taitavia ja lahjakkaita tyyppejä. Harrastuksissa ei siis ole kyse vain lapsuuden kilpavarustelusta.



Kavahdan kuitenkin täällä jo mainittuja tosi pitkälle välineurheiluksi kehittyneitä lajeja, jotka vaativat jatkuvaa kuskausta, varusteiden uusimista, matkustelua Alpeille ja ympäristöstä piittaamattoman elämäntavan omaksumista. Ei haittaa yhtään, ettei meillä tule olemaan sellaisiin varaa. :)

Vierailija:

Kavahdan kuitenkin täällä jo mainittuja tosi pitkälle välineurheiluksi kehittyneitä lajeja, jotka vaativat jatkuvaa kuskausta, varusteiden uusimista, matkustelua Alpeille ja ympäristöstä piittaamattoman elämäntavan omaksumista. Ei haittaa yhtään, ettei meillä tule olemaan sellaisiin varaa. :)

lisäksi kun omassa kaveripiirissäni nuo kollit ovat " hyvien urheilulajien" tiimoilla lähinnä oppineet sikailemaan, dokaamaan ja nuuskaamaan. Siitä urheilusta en niin tiedä.

Ja se vasta mun mielestä olisi erityisen ärsyttävää, jos lapset olisi niin pilalle paapottuja, että me vanhemmat kerjäämällä kerjäisimme heitä edes ihan pikkuisen harrastamaan jotain, vaikka mitä, ja vaikka minkä hintaista... ja sitten he vaivalloisesti aina tympeä ilme naamalla raahautuisivat johonkin yyberkalliiseen sporttilajiin, joka heti kyllästyksen tullen sysättäisiin pois.

Mieluummin lapset saavat vähän kärsiä sen suhteen, että joutuvat jotain lajia tai harrastusta anomaan ja sitten tekemään ihan itse sen eteen jotain. Liika hyysääminen ja helpoksi tekeminen tappaa sen vähäisenkin innostuksen. Ja sitten vanhempi jää vain marisemaan, että mitään eivät edes arvosta... nyyh.

vaikka ei olisi varaakaan. Joku liikuntaharrastus maksaa äkkiä itsensä takaisin.

meillä lapset harrastaa urheilua ja paljon ja juuri sitä mistä itse tykkäävät,joku laji maksaa enemmän kuin toinen,mutta aina on saanut rahat kasaan ja ollan tosi pienituloisia--siitä huolimatta meillä kuljetaan siisteissä uussa vaatteissa ja ruokaa on pöydässä--vaan ei me vanhemmat matkustella ja bailailla,auto on vanha jne

Meillä on 4 lasta joista poika harrasti futista, kun hän lopetti sen tytär aloitti sählyn. Kolmas lapsista pääsi yhdelle ratsastuskurssille ja olin suunnattoman onnellinen ettei halunnut jatkaa - ei olisi ollut varaakaan... Nuorin pelaa fudista tai ui, miten milloinkin. Eli meillä on harrastettu vuorotellen, lapset on käyneet sellaisissa harrastuksissa mihin pääsevät itse fillarilla jne. En ymmärrä sellaista ns. harrastamista missä vanhemmat vie ja hakee lapsen autolla ja lapsi kiertää jotain kenttää tunninverran. Ei siinä ainakaan kunto kasva:D

Hyvin teillä menee:)

Olemme koko perhe erittäin urheilullisia ja harrastamme liikuntaa todella monipuolisesti. Kotikin ostettiin sellaiselta paikalta, että se on lähellä hyviä harrastuspaikkoja. Urheiluvälineitä on joka lähtöön ja ne ovat ahkerassa käytössä. Itse ratsastan omalla hevosella, hiihdän, rullaluistelen, pyöräilen myös työmatkat, lenkkeilen. Lapset pelaavat jääkiekkoa ja jalkapalloa, mies valmentaa ja liikkuu muutenkin paljon. Ulkomailla emme nykyään juurikaan enää reissaa, mökillä ollaan lomat.



Olemme keskituloisia, mutta kyllä tässä on enemmän kyse arvovalinnoista ja siitä, että mieheni on entinen ammattilaisurheilija joukkuelajissa. Meille liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat elinehto, maksoi mitä maksoi. Vastapainona olemme sitten poikkeuksetta erittäin terveitä ja muutenkin hyväkuntoisia. Emme käy baareissa tai edes ulkona syömässä ja satsaamme kotiin ja perheeseen. Pidättäydymme yhdessä autossa jne. Kukin tavallaan.

Vierailija:

tule koskaan harrastamaan jalkapalloa, jääkiekkoa yms massaurheilua, koska evvk. Käy sääliksi vanhempia jotka joutuvat autokuskeiksi kun nicopetteri ja amandajasmiina treenaa 11-vuotiaitten ryhmässä 5 krt/vko.

Olen päättänyt, että meidän lapsia ei liikuntaharrastuksiin kannusteta. Piste.

Ei kyllä rahasta ole kiinni, mutta ei kiinnosta ryhtyä työpäivän päätteeksi autonkuljettajaksi. Sellaista saa harrastaa minne itse osaa mennä yksikseen. Mitään myyjäiskakkuja en kyllä leivo.

Jo elinikäisen terveyden kannalta olisi hyvä kannustaa lapsia liikuntaan, lapsuudessa saa hyvät eväät siihen. Mutta tietenkin jos vanhemmat on niin laiskoja etteivät jaksa persettään sohvalta nostaa edes autoon niin kait se lapsi oppii niille tavoille

jäähallissa tai kuplahallissa!

Ei mekään aiota kannustaa lapsia mihinkään välineurheiluun missä lähes ainoa liikunta tosiaan on autoon kävely. Koulumatkat kävellen tai pyörällä, ulkoleikit ym. hyötyliikunta riittää.

Musiikkiharrastus ok, ja tosiaan kansalaisopistoissa yms. on edullistakin.

Onneksi meillä on täällä toimiva kuljetus-rengas. Ei kaikkien vanhempien tarvi ajaa joka harkkoihin/peleihin. Näissä harrastuksissa pitää olla koko perheen sydämellä mukana, eikä tehdä niistä ns. pakkopullaa. T: Mielellään kakkuja myyjäisiin leipova äippä ;)

Omat urheiluvarusteeni ostettiin 80-l aina käytettyinä (ne vähät mitä sain). Ei ollut yh-äidillä varaa ihan kaikkeen..

En halua, että oma lapseni joutuu kärsimään samanlailla.

Lapsellani on serkkuja, ei nyt ihan ypönä ole kuitenkaan.



5

tule koskaan harrastamaan jalkapalloa, jääkiekkoa yms massaurheilua, koska evvk. Käy sääliksi vanhempia jotka joutuvat autokuskeiksi kun nicopetteri ja amandajasmiina treenaa 11-vuotiaitten ryhmässä 5 krt/vko.

Olen päättänyt, että meidän lapsia ei liikuntaharrastuksiin kannusteta. Piste.

Ei kyllä rahasta ole kiinni, mutta ei kiinnosta ryhtyä työpäivän päätteeksi autonkuljettajaksi. Sellaista saa harrastaa minne itse osaa mennä yksikseen. Mitään myyjäiskakkuja en kyllä leivo.

ja aika kallista on, mutta käyvät myös partiossa ja tykkäävät lukea. Lomat ovat mökkilomia, ollaan maailma koluttu jo.

Haluan tarjota sille paremmat harrastusmahdollisuudet ym. kuin mitä itselläni oli.

Meillä lapset ovat aina saaneet harrastaa mitä haluavat jalkapalloa (mikä ei mielestäni ole kallis harrastus), jääkiekkoa, koripalloa, judoa, taekwondoa, partiota, tanssia, yleisurheilua jne. Mistä te tiedätte, että evvk jos itsestänne siltä tuntuu?

saa tehdä juttuja ja joku kerho vois olla ihan ok vaikka kerran viikossa.