Talo

laitoin mun miehelle meseä että kysyisi kosteusmittauksia välittäjältä, ois kiva kuulla että se on homepesä. ei häiritsis lopunikää mua, kun nään se talon joka päivä. Mun mies vastasi itkuhymiöllä :( huah. AP

Vierailija:

en tienny että tällaisia tunteita voi tulla. AP pelkää että joutuu elää näin eläkeikään asti. Koska muuta mahdollisuutta muuttoon ei tule jos ei nyt. AP

Ei ole mitään " NYT tai ei koskaania" . Elämässä tulee uusia sopivia taloja vastaan joka päivä, parhaina kaksi. Ei sun mitään preuuttamattomia ratkaisuja tarvi tehdä, pöhkö! Relaa vähän!

Ja sehän on aika paljon omasta asenteesta kiinni, miten tähän elämään suhtautuu, ahdistaako vai ottaako iisisti. Yritä opetella ottamaan vähän iisimmin ja ajattelemaan, että asioilla on yleensä tapana järjestyä aina parhain päin.

kiitos nor 18, tuo oli kuin suoraan psykologin kynästä.



Mulla ei ole ollut murrosikää koskaan, oon ollu kiltti tyttö, joka tapasi miehensä 17v. Meni naimisiin, sai kolme lasta. Ammatti on, mutta päivääkään en ole ollut töissä. Koskaan mulla ei ole ollut mitään omaa. Nyt olen lasten oma. SUoraan vanhemmiltani muutin miehen luo ja olen vastuussa lapsista nyt. Voi olla etä onmun pääni sisällä, mutta en osaa sitä käsitellä kun näen koko elämäni tässä talossa. Tuntuu etten ees koskaan ole poistunut pihalle enkä osaa tehdä sitä nyttenkään.



Niin ja tarkoitan sitä jos lähden työelämään, niin en koskaan saa enää olla vain kotona. koska kotihoidon tuki loppuu pia, ja sitten olen eläkeikään asti töissä. Ja itseasiassa olen hakenut töitä jo puoli vuotta, en vain ole sanut mitään.

voitteko uskoo mä oon oikeesti rento tyyppi, " vain" tämä asia ahdistaa. On kausia ettei ahdista ja kausia että ahdistaa. nyt ahdistaa.



Ja joo, ajattelen että kaikki on lopullista. Lapsia en halua repiä juuriltaa, joten tässä asuinalueella asutaan aina, niin kuin mä oon lapsena asunut. AP

up