Suhtaudu vakavasti kurkunpääntulehdukseen!

Muistan vieläkin miten kamalaa oli kun meinasin tukehtua. Sairaalaan mentiin monta kertaa kiiruusti. Yskää minulla ei ollut koskaan, sitä lääkärit olivat ihmetelleet.

tavalla, että hengitys vaikeutuu ja yskä on sitä kamalan kuulloista haukkuvaa. Eipä siihen tosiaan ole lääkärissä kovin vakavasti suhtauduttu, pari kertaa hengitelty lääkettä mutta muuten ei mitään.



Kuopus oli 8 kk iässä kerran niin surkeana unilta herättyään, että pyysin naapuriamme (koulutukseltaan kätilö) katsomaan pitääkö lähteä lääkäriin. Lapsi käytti silloin apulihaksia hengittämiseen, mutta lähti saman tien reipastumaan, ja tuo oli se aallonpohja taudissa.

T: yksi joka menetti sukulaisen 60- luvulla ensiksimainittuun.



En tiedä voiko laryngiitti johtaa kuolemaan, mutta eiköhän se harvinaista ole jos hoitoon hakeudutaan ajoissa kun kohtaus ei kotikonstein laukea. Meillä toisella lapsista tulee melkein jokaisen flunssan yhteydessä kurkunpääntulehdus.

esim keskieuroopassa kai vieläkin yleisin lasten kuolinsyy.



t. 4:n valekuristajan äiti

Ja siinä on todellakin kaksi liikaa :(

yöllä on herännyt haukkuvaan yskään. Ja sen yskän kyllä erottaa muista yskistä. On kuin hylje tai koira haukkuisi.

Meillä myös yksi " valekuristaja" , joka kiidätettiin sairaalaan ja vietti siellä yön tarkkailussa.



Lääkärin mukaan sairaus ei kuitenkaan ole " kuolemanvaarallinen" - itse olen eri mieltä. Ja tiedän myös tuttavapiiristä yhden murhenäytelmän.



Olen siis samaa mieltä kuin ap: tämän sairauden kanssa kannattaa mieluummin olla ylivarovainen kuin vähätellä sitä!

paras ensiapukonsti on viedä lapsi (hyvin käärittynä talvella) ulkoilmaa hengittämään ja nukuttaa pystyasennossa eli tyynyjä tai kallistusta sängynpäätyyn. tai jos pahalta näyttää, jos kotoa löytyy kyytabletteja (kortisonia) voi sellaisen murskata (tai puolikkaan) ja sekoittaa veteen ja syöttää lapselle, kortisoni auttaa kurkunpään turvotukseen. Tämän konstin neuvoi lastensairaalan päivystävä lääkäri yhdellä käyntikerroistamme kyseisen vaivan takia.

Kiireesti sairaalaan, jos lapen hengitys vaikeutuu, ensiapuna voi mennä vaikka parvekkeelle, jossa helpompi hengittää.

Ja se voi tosiaan alkaa aivan yhtäkkiä; ei nuhaa, yskää tms. taustalla.



Yleisempi pojilla ja pienillä lapsilla; leikki-ikäiselle tulee harvemmin (mutta meillä esikoiselle tuli vielä 5-vuotiaanakin, ei tosin niin pahana)



Ensiapuna toimii se, että lapsen vie ulos hengittämään kylmää ja kosteaa ilmaa. Lämmintä höyryhengitystä ei missään nimessä saa antaa.

Sairaalassa vähäteltiin ja pidettiin hysteerisenä. Höyryhengityksellä oli ja avaavia lääkkeitä sai. En ymmärrä mistä tuo asenne? Kotonako olisi vaan pitänyt olla ja odottaa? Tekisivät vaan työnsä ja jättäisivät arvostelut väliin.

onneksi olitte sitkeitä!



Tiedän tosiaan tapauksen, jossa vauva lähetettiin vanhempien kanssa kotiin.. ja menehtyi yöllä - mitään ei ollut enää tehtävissä.



Itsekin olen saanut joskus vakuutella, että " terveen oloinen" lapsi ihan oikeasti tarvitsee hoitoa - saattaa näet olla, että tuo houniva yskä on lähes ainoa oire: lapsi voi olla hyvinkin pirteä jalkeilla ollessaan, mutta yöllä tilanne on ihan toinen.

Meidän pojalla se oli, joskus vuoden ikäisenä, ja kovin yliolkaisesti siihen suhtauduttiin. Tai siis ei se pahaksi päässyt silloin eikä vaaraa varmasi ollut, mutta lääkärin käyttäytymisestä päättelin, että kyseessä oli pikkuvaiva.

Jos sairaalassa vähätellään 3 kuukautisen kurkunpääntulehdusta, on jotain vialla ja pahasti tai sitten ne yritti vaan rauhoitella teitä. Toisaalta jos apu tulee ajoissa, ei olekaan mitään hätää enää, mutta viekää ne lapsenne lääkäriin, jos hengitys vähänkin vaikeutunut ja kumeaa yskää.

Oli alta vuoden, kun ekan kerran oltiin osastolla sen takia. Tämän toivottavasti viimeisen kerran aikaan oli 5-vuotias. En kyllä hetkeäkään epäröinyt soittaa lanssia, kun toinen vaan pihisi ja vinkui kun hengitystiet oli niin turvoksissa. Pulssi oli niin huima, etteivät ensihoitajat uskaltaneet antaa adrenaliinia lainkaan niinkuin kuulemma yleensä ensihätään tekevät.



Että kyllä suhtaudun ko. tautiin vakavasti!

Nukkui yön hyvin ja iltapäivällä kesken leikkien tuli luokseni eikä saanut henkeä. Silmät alkoi jo pyöriä päässä ja tajunta hämärtyi. Onneksi vein vaistomaisesti parvekkeelle, hieman helpotti.

Lääkärissä hengitti lääkettä ja yön oli sairaalssa.

Kyllä säikäytti! Saatiin lappu mukaan että suoraan voidaan tulla seuraavan kerran sairaalaan, ei ole onneksi uudelleen tullut.

hengityttivät kyllä pariin otteeseen siinä maskissaan ja antoivat myös ymmärtää, ettei laryngiitti ole syy tulla hoitoon. Ulos vaan viedään jatkossa.



Meillä on se samalla kaverilla nyt vuotta myöhemmin taas, enkä nyt lukemani jälkeen osaa olla ihan rauhallinen enää.



Sen haukkuvan yskän mä huomaan helposti, mutta miten selkeästi se hengityksen vaikeutuminen näkyy ennen kuin on jo kiire?

ja mä kun en ole edes tätä ennen kuullut koko taudista ja kuitenkin se näyttäisi olevan suht yleinen. Yllättävän vähän tuosta puhutaan tai varoitellaan.



t. 2-vuotiaan ja 3-kuisen äiti

huomaat sen kyllä, mutta yöllä tietenkin täytyy olla tosi tarkkana - ota lapsi viereen nukkumaan ja nosta sängyn päätyä koholle esim. laittamalla tyyny patjan alle.



Mikäli hengitys tuntuu raskaalle tai vinkuvalle, niin sitten heti lapsi ulos hengittämään ja tarvittaessa päivystykseen.



18, olen samaa mieltä: tästä ei paljon puhuta ja kuten tästäkin ketjusta huomataan, sitä jopa vähätellään lääkärien ja hoitajien toimesta. Kuitenkin kyseessä on oikeasti vaarallinen sairaus. On kuitenkin tottakai mahdollista, että lapsillesi ei sitä koskaan tule.. toivottavasti niin :) Ja yleisempi siis on pojilla kuin tytöillä (jospa sinulla onkin tyttöjä...)

Särkylääkettä kehiin vaan.



t. laryngiittisen äiti, ei koskaan sairaalahoidossa ollut (vielä)