Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuinka yleistä on, että nainen on lähes toimintakyvytön loppuraskaudessa?

Vierailija
07.02.2006 |

Eräs ystäväni on raskaana, laskettu aika n. kuukauden kuluttua ja hän ei pysty tekemään enää MITÄÄN. Siis mitään sairautta, lääkärin määräystä tai muuta ei asiaan liity,hän ei vaan jaksa liikkua mihinkään, jos käy kerran viikossa ruokakaupassa niin voimat on loppu. Iältään alle 30-vuotias.



Älkää käsittäkö väärin, en todellakaan arvostele ystävääni, tuskin hän tahallaan tuollaiseksi heittäytyy. Mietin vaan, onko tuo yleistäkin kun yleensä kuulen vaan naisista jotka lenkkeilee ja jumppaa sekä siivoaa paria päivää ennen synnytystä.



Miten teillä?

Kommentit (63)

Vierailija
61/63 |
13.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla eka raskaus meni todella hyvin. Pystyin liikkumaan ja olemaan suht normaalisti synnytykseen asti. Tosin otin varovaisesti, koska oli verenvuotoa 5.kuulla, kun päällystin takkaa kivillä. 

 

Toinen raskaus oli järkyttävä, kovat liitoskivut, ettei pystynyt edes nukkumaan ja vatsa hirveän kokoinen. Ja vanhemman lapsen hoitaminen siihen päälle. Hän ei edes vielä kävellyt kun nuorempi syntyi. 

Vierailija
62/63 |
13.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä tämä äitien välinen kilpailu oikeen on? Kuka on ollut pisimmälle raskaana juostessaan maratonin? Kuka synnytti ilman kipulääkkeitä ja jönglöörasi samalla? Kuka imetti aikamieheksi poikansa? Kenen lapset on oikein puettu syötetty?

Miespuolinen työkaverini toivotti hyvää äitiyslomaa ja varoitti "varo sitten niitä kantoliinapiirejä" 🤣

Jostain syystä tuntuu olevan aina joku "ismi" menossa 😌 ... tyyliin ainoa oikea tapa toimia. 

Juu varo vastaamasta lapsen tarpeisiin, dumppaa hänet yksiöön vastasyntyneenä ja päästä mies takaisin tissille. Hyi helvetti tämän maan miehiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/63 |
13.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla oli myös aivan järkyt liitoskivut. Kun lähti kävelemään, niin tuntui kuin olisi puukolla survastu jalkaväliin, kun kävi vihlonta.

Ekan kohdalla oli myös raskauspahoinvointi jotain järkyttävää. Olin aina ajatellut, että raskauspahoinvointi on jotain sellaista, että aamulla vähän suolakeksiä naamaan ja menoksi. Kun tuli omalle kohdalle, niin tuli kyllä selväksi, miten järkyttävää se voi pahimmillaan olla..

No nämä molemmat onneksi loppuraskautta kohden helpotti, ja sitten olinkin oikea puuhamama. Mutta jokaisen raskaus on yksilöllinen, ja se mikä toiselta onnistuu, voi olla toiselle mahdotonta. Love and peace. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kaksi kaksi