HUHTIHIPPUSET MASUINEEN viikolla 6

Burdelle ja koko perheelle nyt sitten voimia! Toivottavasti lepo auttaa, ajatuksissa olette...



Itse olen flunssan kourissa petipotilaana kuopuksen kanssa. Tytsyllä on sahannut jo kaksi päivää kuume 37 ja 39:n väliä ja yskä on mahdoton, mulla ei sentään vielä kuumetta, mutta tuo nenä tippuu... Supistukset ja paineentunne ovat onneksi helpottaneet, nyt olen vain noita verensokereita mittaillut... Yöunet ovat vähenemään päin, viime viikolla tuli neulottua yöaikaan vaikka mitä, kun joko ei uni tullut tai heräsin " valvomaan" keskellä yötä =)). Etova olo palasi joulun jälkeen ja iltaisin on pahimmillaan, kaiketi nyt sitten kaverina loppuun saakka. Ei erityisen mukavaa, mutta kyllähän tässä pärjää.



Se siitä omasta navasta. Toivottavasti te, jotka olette joutuneet nyt jo vuodelepoon, jaksatte vielä tsempata. Viikkokin eteenpäin tekee jo ihmeitä. Tiedän kyllä, että ei varsinkaan helpointa pienten lasten kanssa tuo täyslepo, mutta yritettävähän se silloin on, kun on pakko...



Lueskelen kohta noita viime viikon kuulumisia ja palailen kommentoimaan myöhemmin...



Pahnu, taisi olla 27 ja jotain...



Ai niin, joku kyseli niistä vappuna synnyttäjistä =) Meilläähän la:ta siirrettiin ultran mukaan sinne toukokuun puolelle, joten eiköhän täällä keikuta vielä silloinkin.

Otahan Burde sitten rauhallisesti, kun kerran kohdunsuun tilanne oli muuttunut. Aina se on helpompaa täysiaikaisen vaavin kanssa sanovat ne, joilla on kokemusta sekä keskosista että täysiaikaisista.



Itselle ei ihmeempää, keskiviikkoaamun neuvolaa odotellessa. Lähinnä kiinnosta se tarjonta-asia ja tietty Hb tässä vaiheessa. Ja nyt sitten pitänee ruveta ravaamaan kahden viikon välein, mikä oman voinnin puolesta tuntuu kyllä liiottelulta... Maaginen 30 viikkoa tuli täyteen tänään, joten max. 12 vko synnytykseen!



Winku ja Veera, rv 30 tasan

Täytyy tässä ryhdistäytyä ja kirjoitella kuulumisia. Minulla loppui sitten työt eilen ja olo on mahtava! Loppuajasta tuo työnteko oli jo aika tuskaa! Mä olen töissä lähihoitajana vanhusten kotipalvelussa. Meidän kulkuneuvo kesät talvet on pyörä:/ Vanhukset asuvat ympäri kaupungin pohjoispuolta ja me siis poljemme ristiin rastiin. Kotihoito on rankkaa puuhaa. Mummelit asuvat kolmansissa kerroksissa ja ei hissiä...kyllä alkas jo loppua kohti olemaan paikat ihan hajalla. Vielä lisäksi, kun meillä ruotsissa hoitohommiin sisältyvät siivous, pesutupa ja ostoksien tekeminen. Rankka juttu, mutta siksipä sainkin lopettaa työni 60 päivää ennen LA:ta. Kiva olla vain kotona lasten kanssa!



Verenpaineet ovat mulla olleet korkealla välillä, mutta viimeksi olivat melko normaalit. Yritän silti ottaa elämän hieman rennomin enkä stressata pikku juttuja. Vaihdoin sitten neuvolantätitäkin. Meillä ei sitten

synkannut edellisen kanssa yhtään ja siksipä varmaan verenpaineetkin kohosivat aina neuvolaan mentäessa. Täti moitti es. kerran painostani n. 10 kg on tullut lisää tähän menessä. Hänen mielestään se oli aivan likaa. No onhan se aika lailla, mutta vois pahemminkin olla kun kohta rv 32 alkamassa. Eniten mua tädissä vaivasi se, että kun kysyin jotain en koskaan saanut selkeitä vastauksia, aina vaan jotain ympäripyöreää jaarittelua. Ja kun alkuun puhuin kolmesta km:stä jotka olen saanut ennen tätä raskautta...ohitettiin nekin vain tyyliin olan kohautuksella, kun mulla olisi ollut tarve hieman puhua peloistani. Anteeksi valitukseni tytöt:/ Alkuun ajattelin, että en kehtaa sanoa että haluaisin vaihtaa, mutta viimeviikolla täti oli sairas ja sain toisen ja häneltä sitten varovaisesti kysyin josko vois vaihtaa. Olin tosi mielissäni, kun mitään ongelmaa ei ollut.



Burdelle tsemppiä ja otahan rennosti! Hyvästä on et säkin saat jäädä kotiin:)



Muillekin terveiset aurinkoisesta ruotsista!



Pahoittelen omanapaista viestiä...Johtunee kai siitä kun ei aina niin aktiivisesti ole keskusteluissa mukana niin unohtuu mistä ollaan puhuttu ja keskusteltu.



Toivoo Elisabeth rv 30+6 (tai jotain

Mie jäin tänää saikulle, tosin lasten sairastelun vuoksi, mutta kuitenkin. Meilläkin ollaan sairastuttu flunssaan, Lukalla on ollut yskä jo jonkin aikaa, neiti sairastui viime torstaina ja nyt on sitten esikon vuoro, kuume pyörii päälle 38 ja kamalan kuuloinen yskä. Iso osa miusta iloitsee tästä saikusta... Oon jo oikeasti aika loppu ravaamaan tuolla työmaalla, seisomatyötä kun teen ja tosiaan ihan samaan malliin kuin ennen raskauttakin, ei tuolla oo tarjota mitään kevyempää. Mutta miulla olisi enää tää viikko ja sitten olisikin jo talviloma, sen jälkeen viikko töitä ja sitten koittaisi se mamaloman alku. Eli paljon ei enää olisi jäljellä ja jotenkii ei ilkeisi sitä saikkua itseään varten hakea. Tosin oon tässä aamulla touhuillut, pessyt pyykkiä, imuroinut ja siivoillut lasten huoneita ja nyt on maha sitten aika hellänä, eli en ihan taistelukunnossa kyllä oo enää. Torstaina on miulla neuvola, jos terkka on sitä mieltä et pois on jäätävä, otan sen lapun hyvillä mielin vastaan.



Muuten olo on ollut ihan hyvä, ei uskois et viikkoja on jo kasassa ihan kohta 32! Tajuttiin viikonloppuna miehen kanssa, että tässä tosiaan on enää kaksi kuukautta jäljellä laskettuun aikaan!!!



Koitahan malttaa levätä, Burde. Ei varmaan ihan helppoa Heidin ikäisen kanssa, ainakin Luka saa kyllä aikamoisen kaaoksen aikaan heti, jos miun silmä hetkeksi välttää, kyllä miun aika ainakin menee tiiviisti Lukan perässä juosten. Mutta tosiaan, helpommalla aina päästään, mitä lähemmäs laskettua aikaa nää meidän masukit malttaisivat yksiöissään pysyä.



Mutta nyt laittamaan pyykit kuivumaan ja uutta satsia koneeseeen. Voikaahan hyvin kaikki!



Niina rv 31+5

Burdelle jaksamista. Toivottavasti tilanne rauhoittuu. Onneksi sulla on jo viikkoja kertynyt aika mukavasti. Lepäile ja yritä rauhoittaa mieli.



Itse siis olen edelleen vuodelevossa. Supistelut ovat helpottaneet jo vähän. Enää tulee 5-10 supistusta päivässä. Pahimmillaan kun niitä tuli useita tunteja päivässä 5-15 min välein... Torstaina olen menossa äitipolille ultraan tarkistuttamaan kohdunsuun tilanteen. Sehän oli auennut sisältäpäin jo aika reilusti. Kohdunkaulaa oli onneksi hyvin vielä jäljellä.



Korvien väliin tämä makaaminen käy aika reilusti. Vaikka asiaa miettii aina siltä kantilta, että joka päivä on vauvalle parempaan päin ja vauvan hyvinvoinnistahan tässä on kysymys, niin ei auta kuin hetkeksi. Minuutteja välillä laskee, kun aika kuluu niin hitaasti. Olen lukenut, neulonut, tehnyt ristikoita, kirjoittanut kirjeitä, surffannut netissä, opiskellut omaa työalaani lisää jne. Silti odotan lasten ja miehen tulemista kotiin kuin kuuta nousevaa. Vaikka en lastenkaan kanssa juuri voi olla, mutta että on jotain muutakin elämää kotona kuin omaan napaan tuijottaminen :).



Vielä yksi asia, mikä minua harmittaa ihan vietävästi. Tarvitsen kaikkeen apua! On ihan kamalan vaikeaa joutua yhtäkkiä tällaiseen tilanteeseen, että et saa nostaa edes painavampaa ruoka-astiaa jääkaapista tai leikata leipää. Ne kaikki raskaimmista hommista puhumattakaan aiheuttavat supisteluja ja kipuja :(. Odotan toiveikkaana torstain lääkärissä käyntiä, jos jotain saisin luvan jo tehdä :).



Viime keskiviikkona neuvolakäynnillä vauvelilla oli kaikki hyvin. Paino vähän liian kovaa nousee itselläni mutta tässä vaiheessa ei voi sitä miettiä... Tulipas taas valitettua, mutta on pakko saada purkaa jossain omia mietteitä, kun niitä ehkä täällä kaikkein parhaiten ymmärretään :)



Hyvää ja aurinkoista viikkoa kaikille!



Eveliinukka 28+3

elikkäs tämmöset terveiset:

viikkoja kertynyt 29+5,paino tippunut taas kerran.tällä kertaa 412g,mikä kyllä ihan hyvä juttu.turvotuksia ei ole ollut yhtään.verenpaine 123/68,pissa ok.hemoglobiini 115,pitäis ruveta syömään rautavalmistetta joka toinen päivä.

kohdunpohjan korkeus 32cm,vaavi on nyt kääntynyt pää alaspäin.lapsivettä normaalisti ja vaavin syke 148.

pikkuhiljaa toivois että tulisi jo pian huhtikuu,sais kaikki laitettua valmiiksi.uuden turvakaukalon hankin perjantaina.graco-merkkisen.missä on se teline alla.on helpompi ottaa vaavi autosta,kun ei tarvi rämpätä niiden turvavöiden kanssa,nyt vaan kaukalo irti ja menoksi.apteekissa piipahdan ennen huhtikuun alkua ostamassa suolaliuostippoja ja desinfiointiainetta hakemassa ja itselleni särkylääkettä.kun se sterilisaatio edessä,jos vaikka sattuu särkemään.vähän väsy olo,onneksi yöt saa nukuttua.mutta nyt pyykkikone pyörimään,hyvää viikkoa huhtihipuille!



äityliini-81 ja ipanat

Ihanaa, ku päästiin aamulla tekemään talven ensimmäinen lumiukko Saran kanssa, olihan neiti tohkeissaan, niinku äitiki :)! Piti oikein hakia kamera ja ottaa " kaveruksista" kuva, kun ei siitä ukosta välttämättä huomenna enää ole kuvattavaksi. Pitää ottaa tämä talvi vähän niinku päivä kertaansa..

Burde, hyvä ku pääsit saikulle! Maltahan ottaa nyt rauhallisesti, ettei siellä kohdunsuulla enämpiä tapahu ennen aikojaan. Eveliinukalle mahoton voimia sinne sängynpohjalle, kyllä varmana syö naista, jos ei leipää saa ite leikatuksi!! Antaa tulla vaan vuodatusta, sillon ku painaa mieltä, täällähän sitä ollaan kuulolla ja musta on muutenki elämässä aina mukavampi kuulla aivan aitoja kuulumisia, niin iloja ko suruja, ku vaan pinnallista sitätätä ja tuota. Elisabeth, kuulostihan niin raskaalta tuo sinunki työ, että huippua, ku pääsit viimein lasten kanssa kotia! Ja vielä sait sen terkkarinki vaihettua, aivan oikein sulle :). Kyllä sitä joskus miettii, että miksi ihmiset valitsee sen työn mitä tekee, jos ei oikein löydy empatiakykyä tai tietoa asiallisiin kysymyksiin, niin oiskohan aika ettiä ihan muuta työtä...ihan vaikka ittensäki takia. Aina tulee mieleen, että johan sitä itte pärjää vaikka minkälaisen kanssa, ku ei ole mahottoman herkkanahkanen tai ilman verkostoa, eikä oottele ensimmäistä lastaan, mutta kun on niitä jotka on herkkiä, yksin ja vailla vastauksia -ja jos sitten sattuu tuommonen työhönsä ja ihmisiin kyllästyny ihmistyön ammattilainen kohalle, niin apua.

Me siis käsittääkseni jouvutaan ensvuoden alusta hakeen terveyspalvelut (mikä sisältänee neuvolan) Itäkeskuksesta tän alueliitoksen vuoksi ja myöhemmin kai sitten Myllypurosta jos en väärin muista. Saa nähä minkälaiset systeemit sitten on eessä?

Omaan napaan kuuluu ja tuntuu melkosta työntelyä. Oikeastaan ei niin paljon enää potkuja ku työntelyä. Mulla on kans torstaina neuvola ja oikein ootan mielenkiinnolla, jos terkkari osais tulkita miten päin tuo masuasukki tuolla on. Väitän ettei ainakaan raivotarjonnassa, vaikka lääkärineuvolan aikoihin sattuki olemaan muinoin. Oikealle alas tuntuu eniten jytää, liekkö siellä sitten jalat? Olo on ollu kyllä hyvä, varsinki ku omituinen painontunne häntäluun seuvullaki helpotti sen pukamarasvan myötä. Ei tää kyllä kovin romanttista ole tää raskausvaivojen kirjo, ku yks laattaa pitkin matkaa ja toinen rasvaa pehvaansa... mutta ompahan nuo vaavit sitten niin ihania, ettei sitä sitten enää jaksa muistaa näitä, ainakaan aktiivisesti.

Mietin tuossa eilettäin ku tanssimasta kotia kävelin, että sitä saattaa olla 8vkon päästä kuitenki täysaikaseksi laskettu vaavinen sylkyssä, hurjaa ja ihanaa samaan aikaan. Sanoin tuon miehellekki illalla ja aivan tuntuu, että alamma molemmat havahtuun tähän loppusuoraan. Esikoiselle tämä vauva taitaa olla läheisistä tuoreista vauvoista huolimatta aika abstrakti käsite, ikuinen masuasukki tai jotain.

Mirpa, olipa hyviä ja konkreetttisia vaippamietteitä ja käytäntöjä teiltä! huisia, että teän muksut on alkanu nuin hienosti pottaileen jo niin nuorina. Mulla tuli esikon kans mieleenki pottailu vasta vuotiaana, mutta voishan sitä koittaa nyt tulokkaan kanssa aiemminki, varsinki ku on tuo sisko esimerkkinä sitten.

Nyt tämä mamma suuntaa pakastimelle hakemaan lakujätskiä, jos ei sitten tuolla rattaissa justiinsa satuttu heräämään.

Hyväätuulta ja valosia mietteitä masukkaille :)!

Hanna&co (tänään 30+0!)

Loppumetreillä jo kohta mennään ja sen huomaa myös siitä että yhä useampi päätyy saikulle tai (varhennetulle)äippälomalle.



Voimia teille kaikille jotka olette sängynpohjalla tai flunssan kourissa. Itekin, kun aikoinaan joutui 3 viikkoa makaamaan sängyssä ilman että sai edes sukkien asentoa itse korjata, koin sen niin turhauttavaksi että meinas järki lähteä. Mitä sitä nyt aiemmin terve ihminen niin avuton voi olla? Mutta tsemppiä vielä lisää, hyvän asianhan puolesta sielä makaatte (vähän niinkuin Lennon ja Ono aikoinaan :)) Ja flunssaiset kanssaodottajani, toivottavasti kukaan ei joudu samaan tilanteeseen kuin yksi asiakkaani joka oli yskinyt itselleen kylkiluumurtuman juuri ennen LA. Annoin hänelle mukaan kaikki sympatiani synnytystä ajatellen!



Omia tämän hetken kuulumisia. Supistelut ne alkoivat lopulta mullakin. hirmu hyvinhän on raskaus tähän asti mennyt. Mutta heti kun tuli 30 viikkoa täyteen niin alkoi tulemaan näitä pitkiä supistelujaksoja. Ei kipua ja muuten olo ok, mutta kyllähän tämä liikkumista vaikeuttaa. Pitää kai katsoa mihin suuntaan nämä on menossa ja sitten arvailla että kenen vastaanotolle sitä yrittää päästä kohdunsuun tilanteen tarkistamiseksi. Kun on tuo pelko taakaraivossa ennenaikaisuudesta, ihan vain siksi etten minä ite eikä veljenikään täysiaikaisiksi päästy ilman lääketieteellisiä temppuja. Vaikka sitä kuinka toistaa itselleen ettei se perityvyys näissä asioissa ole kovinkaan suuri, niin jännää se silti. Kun on eka raskaus eikä siksi aiempaa kokemusta oman kropan reagoinnista.



Iloisia talvikelejä kaikille!



pumpulipingu 30+3

otahan iisisti..mulla oli kakkosta odottaessa rv 32 2sormelle auki ja kaula lyhentynyt 1,5cm-olin ihan järkyttynyt kun esikoinen oli just täyttänyt vuoden että jos nyt keskosen vielä synnyttää kun ensimmäinenkin on äidistä kovasti riipuvainen..huhhuuh.olin silloin hoitovapaalla ja jouduin esikon kanssa päivät kahdestaan tuhertaan.Onneksi paikat pysyi samassa tilanteessa likemmäs synnytystä.



Eveliinukalle petiin vaan tsemppiä.En voi kuvitella miten onnistuisin olemaan tekemättä mitään kun tuntuu että välillä päiväunillekin vaikea asettua aloilleen..



Ja elisabethille, hienoa kun tuollainen 60 päivän mahdollisuus,itsekin kun hoitotyössä on niin melkoista haipakkaa välillä,pää sekaisin viiden potilaan lääkityksistä, toimepiteistä, valmisteluista ja vielä ne kymmenet hihasta pysäyttäjät kesken päivän..

Ja mullahan viime viikon neuvolassa paineet oli yli rajojen ja niitä piti seurata ja kirjata jatkuvatko sellaisina.No jatkuhan ne..alapaine välillä 105!!! ja olin aamulla neuvolaan yhteydessä.Sain saikkua tämän viikon ja kattoa miten lepo niihin vaikuttaa..ja käyn keskiviikkona viemässä pissanäytteen, että onko proteiinitkin nousussa. Jotenkin pettynyt olo vaikka tiesihän se jo entuudestaan että paineet nousee ja ä-polin seurantaan mutta silti tunne että taas p......e. Varsinkin jos joutuu lääkityksen aloittaan niin joutuu prenatalla olemaan pari päivää seurannasssa..ja kuinka ikävä poikia tulee!!!! No vauvan parasta tässä ajatellaan =)

Ja melkoinen suhari tuo pikkuinen onkin, maha keikkuu laidalta laidalle..ja aina iskee tietenkin sinne virtsarakon suuntaan!



No nyt pitää alkaa keksimään kotihommia ja muuta tekemistä viikoksi..ja levätä ja nukkua..viestin kuinka se rupeaa sujumaan!



Hauskaa viikko kaikille mammuskoille....



klematis ja rv 29+6

Olipa kiva kuulla, että Eveliinukalla on supistelut vähentyneet. Toivottavasti saat torstaina hyviä uutisia, makoilu ja täydellinen lepo (leivän leikkuu tms.) on takuulla rankkaa. Älä ihmeessä ota stressiä painosta, kyllä se siitä lähtee, kun vauvan synnyttyä pääset taas kunnolla touhuamaan. Tsemppiä myös kaikille muille " vaivaisille" ja vilpitön toivomus, ettei kukaan lähde vielä synnyttämään.



Paljon alkaa sairaslomia ja varhennettuja mammalomalle jäämisiä olla. En kyllä varmaan itsekään kestäisi seisomatyössä, sillä tämä selkä ei siedä seisoskelua ja hidasta kävelyä. Sinänsä hassua, kun jumpassa voi heilua lähes normaalisti (mitä nyt välillä on tuo massu tiellä) ja se tekee vaan hyvää. Kai se on staattinen kuormitus, mitä selkä ei kestä. Itse olen tyytyväinen, että saan vielä olla töissä, kun ei mulla olisi kotona mitään tekemistä. Tosin täälläkin hommat vaan vähenee, kun on pakko luovuttaa ne etiäpäin, jotta seuraajat saavat homman kunnolla hanskaan ennen lähtöäni.



Tänään on hääpäivä ja illalla meinaan laittaa vähän herkkuja, jahka jumpasta kotiudun. Ei passaa kauhiasti tankata, kun heti aamusta on huomenna neuvola ja en halua painon pompsahtavan illan mässäämisen takia. Miehelle jätin aamulla paketin pöydälle ja oli kuulemma ollut mieleinen puuvillaneule, tosin pojan mielestä väärän merkkinen... Vajaa neljävee oli todennut, että miksi isillä ei ole keltainen " krokotiilipaita" niinkuin hänellä. No, sattui olemaan tuo Hilfigerin neule sopivasti alessa, joten La Costet jätettiin tyystin katsomatta.



Öh, kai täytyy koittaa saada kampaaja huomiselle tai to, kun on ne pirskeet. Tukka muistuttaa hamppunarua ja leikkaus on aivan ylikasvanut. Ei ole hajuakaan, että mitä tälle kuontalolle tekisi, kun pakko aina keventää rajusti, muuten kuivaaminen vie ikuisuuden. Tietääkö kukaan, että mikä on nyt in??? Vinkkejä vastaanotetaan. :-)



Winku ja Veera, rv 30+1

[color=darkmagenta] Pahnu: Mullakin on palannu pahoinvointi takas.. Ihan outoo, kun Heidiä odottaessa oli alussa vaan vähän aikaa iltapahoinvointia ja päivällä ehkä pikkusen kuvotusta, mutta nyt tässä raskaudessa oli alusta asti aamusta-iltaan ja joutu oksentaa ja nyt sit se on taas palannu. Noh.. Pitää vaan koittaa syödä mahd. pian aamulla ja muutenki säännöllisesti.

Tsemppiä vielä sinne sairastelun keskelle!

Winku: Mulla on kans nyt 2 vkon välein neuvola ja tuntuu tosi oudolta. =) Joko tässä muka ollaan niin pitkällä, että pitää niin usein käydä... ;)

Elisabeth: No kuulosti kyllä sun työ niin rankalta, että on tosi hieno juttu että pääsit kotiin lepäämään!!! =) Nautihan olostas... =)

Nii joo ja hienoo, että sait sen neuvolatädin vaihdettuu!!! Se on tosi syvältä jos ei yhtään synkkaa toisen kaa. Onks tää uus kivempi ja fiksumpi tapaus?

Rantsu: Tsemppiä teillekin sairasteluihin! Ja ota ihan rauhassa/rohkeesti saikkua ittelleski jos yhtään siltä tuntuu. Mä tiiän, että se on tosi vaikeeta ja on helpompi muille sanoo, että jää ny ihmeessä jo sairaslomalle.. =) Niin se oli mullakin, mut on se sit vaan sen vauvanki kannalta parempi olla saikulla kuin kituuttaa töissä.

Eveliinukka: Ei kyllä käy yhtään kateeksi sun tilanne! =( Koitahan jaksaa siellä vuodelevossa.. voin vaan kuvitella miltä susta tuntuu. Mua varmaan kans häirittis se kun ei vois ite tehä mitään ja olis toisten passattavana. Mut ei se sun syy oo ja vauvan takia sitä varmasti jaksaa pikkusen toisella tavalla kuin että ei olis raskaana mut silti vastaavassa tilanteessa.

Hanna: Onneks olkoon rv 30 täyttymisestä! =) Ja vitsit, että oon kade kun pääsit herkuttelee lakujätskillä. :D Heh.

Pumpulipingu: Onks ne sun supistukset kipeitä vai niitä harjotussuppareita? Kyllä noilla viikoilla niitä harjotussuppareita alkaakin tulla, eikä välttämättä tarkota sitä että syntyis ennenaikasesti. Lepäilet vaan enempi jos tuntuu, että niitä supistuksia tulee paljon. Ja tosiaan lääkärillä voi käydä näytillä jos alkaa kovasti huolettaa kohdunsuun tilanne. Tsemppiä!

Klematis: Voimia niiden paineiden kanssa! Toivottavasti saikku ja lepo auttaa! Kurjaa jos joudut prenatalle.. Se ei houkuttelis muakaan. Mut siis toivotaan, että se kotilepo auttaa ja ei tartteis alottaa sitä lääkitystä. Onks sulla aikasemmissa raskauksissa jouduttu aina alottaa se?

Missäs meidän kaksosten mammat on??? =)

Omaa napaa sen verran, että tänään piti taas pitkästä aikaa tutkia wc-pöntön puhtausastetta hitusen tarkemmin kuin normaalisti. ;) Heidi oli ihmeissään kun äiskä säntäs kesken hommien vessaan oksentamaan sappinesteitä. :) Saapa nähdä onko Viltsu poika, kun nää raskaudet on ollu niiiiiiin erilaisia. =)

Mä kävin eilen töissä tekemässä parit viimeset hommat ja palauttamassa avaimen jne.. Mä vein asiakkaille ja työkavereille kinuskikakun ja ne haluskin pitää mulle läksiäiset. =) Sit ne teki tosi salamyhkäsesti mulle kortinkin ja kaikkee... =D Oli kyllä ihan hauskaa. Tuli hyvä mieli, kun sai positiivista palautetta ja monet olis halunnu, että olisin pystyny vielä jatkaa tän kuun loppuun niinku oli alunperin tarkotus.

Mä taidan hilpasta tästä koneelta sohvalle tekee jotain juttuja... En tosin tiiä vielä, että mitä... =) Tänään on eka oikea koti-sairaslomapäivä. Eli ei tartte lähtee yhtään mihinkään. =) Postiljooni toi yhen ihanan luonnonmukasen synnytyskirjan, joten voisin lukee sitä tai sit vois kirjottaa Viltsun raskauskirjaan jotain tai kattoo leffaa.. tms. =) Ihanaa kun saa vaan olla ja LEVÄTÄ. =)

Alkaa muuten käymään vähiin kaikilla meillä huhtihippusilla tää ainutlaatunen raskausaika! :) Ei mee kauaa ni kaikki on yli rv 30 ja alkaa loppulaskenta synnytystä kohti... =) On muuten aika hienoa, että meitä on näin monta, jotka SAA olla raskaana ja kokea pienen ihmisen touhut masussa. Plus tietysti saa kokea uuden perheenjäsenen syntymän ihmeen. <3 Hyviä vointeja kaikille huhtiksille!!!!

Burde, heidi 1v4kk (hoidossa) ja vilhami 31+2

Juu tämä uusi on ihan tuttu mulle. Mahtava ruotsalainen joka hulluna marimekkoon:) Sen huoneessakin on punainen unikko-lamppu. Pelkästään se laskee mun verenpaineita;)

Mähän oon lähihoitaja ja oon tosiaan ollut muutaman viikon töissäkin kaupungin naistenklinikalla ja raskaana kolmatta kertaa eli mä tunnen siellä kaikki tohtorista kätilöihin. Tämä jonka nyt sain on ihana! Tunnemme toisemme ja synkkaa tosi hyvin.

Täällä on kuitenkin systeemi et ne antaa aika summanmutikassa sulle vain jonkun ilman sen kummempia kyselyitä tai oikeastaan kysyvät kenellä aikaisemmin on käynyt. Mun vakio kätilö on ollut pitkään sairaslomalla eli siksi en voinut häntä saada.

Mulle on tosi tärkeää, että saan asiaan kuuluvan kohtelun. Taitaa vaikuttaa asiaan sekin, että olen aika vaativa. Sitä kun itse on töissä hoitoalalla ja tietää miten potilaita kohdellaan ja sitten kun ei saakkaan sellaista kohtelua...niin se kyllä vaivaa. Onneksi uskalsin sanoa, että en ollut tyytyväinen. Mä oon luonteelta aika kilti ja mun oli aika vaikee kakistaa ulos tuo asia. Mutta tein sen silti:) Nyt kun loppuajasta käydään viel neuvolassa tiheämpään ja noi paineetkin välillä kohonneet niin on se tärkeä, että vastaan ottaa kätilö johon voi luottaa ja joka ei herätä ärtymystä ja muuta.

Hieno juttu Burde et saat nyt ottaa rennosti! Nyt vaan pyöritään sitte kotona ja levätään:)



Terveiset kaikille muillekin hippusille!





Elisabeth rv 31

[color=teal] Elisabeth72: No kiva, että uus terkka on paaaaaaljon parempi! =) Tuli muuten aika paljon samaistumisia tohon sun tekstiin.. Oon myös terveydenhoitoalalla ja oon kans aika kriittinen tiettyjen asioiden suhteen, mutta oon sit taas kans aika kiltti, ni harvoin tulee sit annettua palautetta. =)



Mä tossa aikani kuluks hain vanhoista pinoista kaikki mun kirjottamat tekstit Viltsulle " muistoks" . Kohta aattelin tulostaa ne... =) Oli muuten aikamoinen homma, kun oikeen mikään linkki edellisen viikon teksteihin ei toiminu, ni joutu sit oikeen hakemalla hakemaan...



Nii mut siis ei mun tosta pitäny tulla kirjottaa vaan siitä, että siinä kun selaili niitä vanhoja pinoja, ni kyllä tuli tosi onnekas olo... Alussa huhtihippusista tippu tosi moni pois ja ihmeen kaupalla itte on saanu olla raskaana tänne asti!!! Nyt kun vielä me jäljelle jääneet hippuset saatais vauvat turvallisesti masun ulkopuolelle ja mahdollisimman terveinä, niin se olis aivan huippu juttu!!! =)



Taidan alkaa tulostaa niitä tekstejä.. 11 kokosella fontilla niistä tuli silti jopa 33 sivua! :) Heh... oon mä sittenki tainnu olla aika aktiivinen, vaikka ei oo aina siltä tuntunukaan. ;)



Burde 31+2

Juu eipä ole taas vähään aikaan tullut kirjoiteltua. Joka päivä mä kyllä teidän aktiivisempien kuulumisia luen välillä pariinkin otteeseen. Lisäksi viihdytän itseäni lukemalla helmien juttuja, kun heillä nyt on tuo synnytyskuvio ihan käsillä. Kyllä se vaan on huimaa, kun alkaa olla itselläkin tuo laskettu aika niin lähellä Ja kun nämä kaksi luultavasti vielä vähän aikaisemmin tulevat. Olo onkin sen suhteen aika ristiriitainen; toisaalta olo on niin kauhea itsellä, että ajatus kahdesta kuukaudesta vaikuttaa aika sietämättömältä. Toisaalta tuntuu kamalalta " toivoa" vauvojen syntyvän ennen aikojaan. Ja taas toisaalta lääkärit ovat sanoneet niin usein, että 34 viikon jälkeen ei pitäisi huolta enää olla ja synnytystäkään ei sen kummemmin estellä. Joten mitäs tässä nyt sitten pohtisi. Kaikkeen voi kai parin viikon päästä ruveta varautumaan.



Tänään kävin neuvolassa, kun perjantainen aika piti perua, kun en edes sängystä ylös päässyt huonon olon takia. Edelleen siis oksettaa ja pyörryttää lähes 24/7. Burdella siis toinen oksentava kohtalotoveri. Sukupuolta en sen perusteella pääse veikkaamaan, koska itsellä molempia masussa yksi kappale:]. Supistuksia ja " kuukautiskipuilua" on päivittäin, joten hyvä päästä taas maanantaina äitipolille tarkistamaan, onko paikat pysyneet kiinni. Burdella oli jo muutoksia tapahtunutkin. Hyvä, että vaikutat kuitenkin olevan positiivisella mielellä. Usealla mun tutulla, jotka on tokaansa odottaneet, on jo näillä viikoilla alkanut tapahtua kohdunsuulla. Raskaudet on kuitenkin menneet ihan kunnialla loppuun saakka. Eköhän teilläkin kaikki lutviinnu. Ja kuten useasti todettu, niin aika pitkällä jo ollaan! Neuvolassa ei sen kummempaa. Hb odotetusti matalalla (100), joten lisää rautaa naamaan. Verenpaineet ja paino ovat koko ajan hyvät olleetkin. Painoa tullut nyt suunilleen 9kg. Tosin nyt terkka käski syömään enemmän. Enemmänkin kai siksi, että se ihmetteli, kun mun SF-mitta ei ollut viidessä viikossa kasvanut, kuin sentin (nyt 31cm). Itse en siitä niinkään huolestu. Kokemuksen ja kuullun perusteella se nyt ei kuitenkaan suoraan mitään kerro vauvan kasvusta... Viimeksi ainakin pienet olivat oikein hyvän kokoisia, kun ultrattiin. Toivottavasti ovat pysyneet käyrillänsä.



Meille on nyt hankittu aikalailla kaikki tarpeellinen. Sänky pitää vielä hakea tutuilta ja siihen sitten ostaa reunapehmuste, mutta siinäpä kaikki taitaa olla. Laitetaan aluksi pienet nukkumaan yhdessä samaan pinnasänkyyn. Kuulemma rauhoittuvatkin paremmin, kun ovat kohdussakin tietysti tottuneet toisen jatkuvaan läsnäoloon. Sitten, kun ovat vähän isompia, ostetaan toinen pinnis ja niillähän sit pärjääkin ainakin pari vuotiaaksi. Esikoiselle ostettiin lastensänky kolmevuotislahjaksi. Oli se kyllä sillon jo aika iso siihen pinnasänkyyn. hyvä, ettei jalat tullu pinnojen välistä ulos:)... Niin ja höperönä haluan ostaa ehdottomasti itse ihan uudet vaatteet vauvojen kotiintulovaatteiksi. En tiedä, mistä moinen fiksaatio on tullut.



Nyt palaan viettämään piiiiiitkäksi käyvää aikaani koulukirjojen pariin. Kirjoittelen lisää, kun ultrakuulumiset ovat selvillä.



Missä Wilma? Miten teidän kaksosten odotus on sujunut?



-Bea ja pienet, rv 29+5-

Täällähän minä, siis toinen kaksosodottaja! Kotona siis sairaslomailen, kohdunsuu oli viimeksi auki 1 cm ja kohdunkaula lyhentynyt kahteen senttiin. Kevyesti siis yritän kotona ottaa, mutta välillä vähän vaikeaa kun en mitään tarkkoja ohjeita saanut. Kevyitä kotitöitä teen, raskaammat jätän miehelle :) Huomenna neuvola ja tasan 30 viikkoa täynnä!!! Luulen että painoa ja senttejä sf-mittaan on tullut ruhtinaallisesti, sellainen olo ainakin on. No, se on nyt viimeisiä asioita joista jaksan stressata, tähän asti painon nousi on ollut aika maltillista. Äitiysvaatteet, joita esikoisen odotuksessa pidin ihan loppuun eivät enää mene päälle, ja nyt siis vasta se rv 30... Seuraava äitiyspoli 15. päivä, siellä saa taas lisätietoa kaksosten painoista ja kohdunsuun tilanteesta. Onko teillä Bea otettu milloin vauvojen painot? Miellä poikien arviot kolmisen viikkoa sitten 1400 ja 1250 grammaa, eli potria poikia!



Mulla täysin samat fiilikset tuon loppuajan suhteen. Oleminen ja nukkuminen on viime aikoina ollut niin tukalaa että 10 viikkoa raskaana tuntuisi tosi tuskaiselta... Toisaalta ei haluaisi vauvojen liian aikaisin syntyvän, helpompaahan omien kipujen kanssa on olla kuin hoitaa kahta pientä keskosta. Mulle lääkäri sanoi viimeksi että viikolle 35 kun päästäisiin, olisi sekin hieno saavutus. Toisaalta en uskalla tuudittautua siihen että silloin syntyvät, voihan siinä mennä vielä monta pitkää viikkoa. Silti sairaalakassi pitäisi varmaan pakata, monia kaksosia kuitenkin on 30. viikon jälkeen maailmaan tupsahtanut.



Meillä myös onneksi suurmmat hankinnat tehty. Paljon pientä vielä hankkimatta, mutta ehtii kai noi vielä syntymän jälkeenkin. Suurin hankinta, eli isompi auto kolmelle lapselle seisoo pihalla, joten sekin on tuonut mielenrauhaa :) Samoin lapsivakuutushakemus meni läpi, vaativat kauheasti lisäselvityksiä ja jäi meiltä vähän viimetippaan...



Vähän oloa on rasittanut koko perheen sairastelu. Ensin poika oli keuhkokuumeessa, sitten mies viikon kuumeessa. Itsellä kanssa flunssa ja poskiontelotulehdus. Sitten siihen päälle pojan kaksivuotisuhma yöheräilyineen niin aika poikki välillä olen. Onneksi saa noita päiväunia ottaa!



Mutta olipa taas omanapainen viesti, anteeksi... Hurjasti tsemppiä teille, jotka ovat täysin vuodelepoon joutuneet. Pystyn jotenkin kuvitella kuinka raskasta se on. Samoin sympatiat myös pahoinvoiville!



Runebergin päivä -terveisin

Wilma77 rv 29+6

Ja tervehdys pitkästä aikaa!



Minä olen nyt muutaman viikon vuosilomalla ja jatkan siitä suoraan äitiyslomalle eli kotiäidiksi täällä pikku hiljaa opetellaan. Aika oudolta tuntuu pitkästä aikaa jäädä kotiin, mutta eiköhän tämä tästä. Kuulumisiannekaan en ole lukenut aikoihin, joten kovin omanapaiseksi jäänee tämä viesti. Mutta ehkäpä tästä loman mittaan on enemmän aikaa aktivoitua.



Oma olo on edelleen mitä mainioin ja vauva voi ainakin liikkeiden perusteella hyvin! Sinänsä virkistävä kokemus, kun siis edellisessä raskaudessa oksensin vielä näillä viikoilla itseni tiputukseen saakka ja söin lopulta lääkärin määräämiä paoinvointilääkkeitä 35 viikolta loppuun saakka, laihoin mutta havaittavin tuloksin (jotain pysyi sentään sisällä). Mutta sukupuolispekulaatioihinne en osaa oman kokemukseni perusteella antaa arviota. Esikoinen on poika, ja oksensin 40 viikkoa 24/7 ja siis useita kertoja päivässä, joka päivä. Laitokselle loppui tuolloin heti plussasta alkanut oksentelu. Mutta poika on tämäkin tulokas, enkä siis tässä raskaudessa ole juuri oksennellut edes alkuraskaudessa, satunnaisia yksittäisiä kertoja lukuun ottamatta. Päinvastoin, voin paremmin kuin koskaan. Kovin ovat erilaisia nämä minun raskauteni, mutta ihanaa kun saa keskittyä lomaviikkojen ajan esikoisen kanssa touhuamiseen täysissä voimin!



Sen kummempia kuulumisia ei täällä suunnalla olekaan raportoitavana. Pyöreät viikot täyttyivät tänään (lomalla kun on aikaa pitää kirjaa raskausviikoista) ja ultra (yksityisellä) on viikon päästä, neuvola siitä viikon päästä, joten tarkempia tietoja vauvan voinnista saanen silloin. Varsin leppoisissa lomatunnelmissa siis toistaiseksi odotellaan. Äitiyspakkauskin tuli tänään postissa. Mitä?! Nyt jo?! Vastahan minä tulin raskaaksi?!



TT rv 30+0

Eka sairausloma päivää vietetty....krömh,levossa, ei nyt ihan koko päivää.Siivosin alakerran vaatehuonetta, jotta saadaan pikkuisen vaatteet sinne myöskin mahtumaan. Vintillä odottavat vielä kun ei ole saanut (ehtiihän tässä kun syntyy tod.näk.viikoilla 41-42) aikaiseksi.

Ja usemman vuo´an lasagnea ja kaalilaatikkoa tein pakkaseen, kun tulee päiviä ja aikoja ettei jaksa tehdä mitään, kiva sitten vain sulatella pakkasesta sapuskaa.



Verenpaineet (siis olen viikon saikulla kohonneiden paineiden takia) olleet aamulla klo 7 149/94 ja klo 10 143/90..eli yläkanttisia. Jouduin ensimmäistä odottaessa syömään albetolia viikolta 34 lähtien, annosta lisättiin joka viikko ja aina piti olla prenatalla pari päivää seurannassa..tokan kohdalla paineet alkoi nousta viikolta 36 ja seurattiin ä-polilla viikottain,kunnes viikolla 40+6 tehtiin käynnistys päätös,koska lääkettä oli siinä vaiheessa enään turha aloittaa...lääkkeessä se huono puoli että sitä ei voi tosta vaan synnytyksen jälkeen lopettaa kun tulee rytmihäiriöitä, vaan vähenevin annoksin tehdään lääkkeen purku.Ja paineet kun laski alas heti lapsen synnyttyä ja lääke piti ottaa niin paineet tippui tooooosi alas+ hemppa oli 93 niin hyvä että päähän riitti happea!!!!!



Joku,oliko winku ja joku muu kun halusi polisynnytyksen niin minäkin olen sitä kolmannen kohdalla miettinyt mutta kun odotuskin pitäisi olla ongelmaton niin ei onnistu mun kohdalla..ja verenpainelääke kun laskee vauvankin lukemia ja vaikuttaa sokereihin ym.niin kolme päivää joutuu olemaan sairaalassa seurannassa..harmi;) kun ei se mitään lepoa siellä sairaalassa ole!!!!! ja ikävä vanhempien lasten luo.



Olet sinä burde kokoamassa kivaa kirjasta pikkuiselle muistoksi raskaudesta..osaisikohan poijjat isona sitä arvostaa? Pitäisivät mua höperönä hössöttäjänä!!!Äitinä ainakin hieno juttu!!! ja mummona sitten muistella mites ne omat raskaudet menikään.



No nyt pitänee lähteä hakemaan lapsoset päiväkodista..ja tulla vaikka rannan kautta niin hujautetaan muutama laskiaismäki. Viikonloppuna laskin jätesäkillä pari mäkeä ja miten ihanaa oli vaikka hurja vauhti hiukan hirvitti ja tuskaa oli nousta joen törmä ylös tämän masun kanssa..täytyy sitten maalis-huhtikuun taitteessa synnytystä jouduttaakseen kävellä sitä rinnettä ylös =)....ja kun aiemmin ei mikään ole jouduttanut synnytystä!!! ei edes 3 ässää!!!!



klematis ja rv 30 justiinsa!!!!!!

Rv 30 tuli tosiaan täälläkin viikonloppuna täyteen - käsittämättömän nopeasti tämä aika menee... Ja juuri nyt tuli mieleen, että piti ottaa kuva vatsasta tällä viikolla - ihan vaan vertailuksi viimekertaiseen - ja vielä on ottamatta.



Moni on meistä tosiaan sairaslomalla, kovasti paljon tsemppiä teille... Itse olen myös muutaman kerran asiaa miettinyt, mutta sitten tulee aina parempi päivä. Mulla tuo häpyluu on oireillut tässä raskaudessa huomattavasti enemmän ku viimeksi - ja toki supistelee melko pienestä. Lääkärineuvola oli ja meni ja siellä todettiin, että kaikki on vielä kunnossa, joten koitan pysyä töissä. Väsymys on välillä melko mellevää... Tuppaa käymään niin, että aina niinä aamuina, kun itse saisi nukkua edes sen 10 min pidempään, niin tuo 1v4kk pikkumies alkaa riekkua sitäkin aikaisemmin. Tänä aamuna pikkumies heräsi klo 5.50! Onneksi viihtyy itsekseen sängyssään - vaikkakin pitää melkoista mekkalaa, ettei nukkuminen enää onnistu...



Kestoilusta oli viime viikolla jonkun verran puhetta... Meillä on kestoiltu vähän tyyliin vaippa/päivä - eli innostuin jossain vaiheessa, mutta päiväkotihoidon alettua on jäänyt vähemmälle - lähinnä alku illasta yksi kestovaippa, kun ei ole enää viitsinyt kertistä laittaa. Nyt pitäs vaan uusia varastoa, kun alkavat olla pieniä nuo, mitä meillä on - ja kun väsyttää itseä, niin ei mitenkään jaksaisi alkaa millekään ylimääräiselle... Pottailun kanssa on käynyt kanssa vähän samalla tavalla... äitiä vaan laiskottaa... Olen kyllä ajatellut, että kunhan tuo Vili alkaa itse osata kertoa, milloin on hätä, niin sitten potalle. Stressiä en aio asiasta ottaa. Ja tuleehan tuo kesä kohta vastaan ;-) Päätin myös, että kun se äitiysloma kuun vaihteessa alkaa, niin ekan viikon vaan nukun... heh.



Täällä alkaa olla pikku hiljaa hankittu kaikki oleellinen eli ollaan saatu kavereilta ostettua käytettynä sekä tuplarattaat että turvakaukalo. Vaatepuolta en ole juurikaan hankkinut, ihan muutaman vaatekappaleen, kun ajattelin, että on sitten mukava ostella, jos sattuisi tuo tuleva isoveli saamaankin pikkusiskon... ;-)



Onkos muuten kaikki ne, jotka halusivat tietää sukupuolen, ottaneet sen selville? Me olimme päättäneet kysyä asiaa, mutta tämä tulokaspa ei suostunut silloin näyttämään, joten täällä odotellaan huhtikuulle...



Täällä odotellaan myös, josko joku haluaisi ostaa tämän meidän kodin, jotta pääsisimme asuntokaupoille... Vaikka jos tuo myyntipuoli kovasti vielä pitkittyy, niin sitten pitänee jättää homma kesken ja alkaa katsella isompaa asuntoa vasta tämän kakkosen synnyttyä. Nyt ois vaan niin sopiva kiikarissa ja hintakin hyväksytty...



Aurinkoa alati piteneviin päiviin!

Eipä uutta, paineet edelleen hyvät, Hb 121 eli tippunut pikkuisen, sf 27 ja menee tasan keskikäyrällä, syke n. 140. Masua tunnustellessaan arveli, että pää on jo aika lailla tuolla alhaalla, muttei selvästi RT vielä. Muutenkin käsikopelolla oli sitä mieltä, että sirorakenteinen vauva tulossa, ehkä kuitenkin vähän isompi, kuin veljensä. Esikoinen kun oli syntyessään rv 41+5 vain 2860 g ja 49 cm. Neuvolantäti on kätilö/th eli luotan hänen arvioonsa vähän enemmän, kuin " pelkän" terkkarin. En minä kyllä isoa vauvaa oletakaan saavani, kun suvun lapset ovat perinteisesti olleet hikiseen kolmikiloisia tai korkeintaan vähän päälle. Vaikka olisivat menneet yli 2vko pitkäksi lasketusta. Seuraavat 2 neuvolaa sovittiin jo nyt ja lääkärineuvola on 20.3.2008.



Tuli pommi eilen työpaikalla, kun mun kollegakin lähtee jo pääsiäiseltä. Siirtyy muihin hommiin ja talon sisältä tulee mun ex-kollega tutkimuspuolelta tilalle. Että täällä muutoksia piisaa. Ei muuten vaikuta mun lähtöön, mutta voi olla, että teen vielä töitä maaliskuun kotoa käsin vielä senkin jälkeen, kun ole jo virallisesti mammiksella. Tosin hoitelisin vain hyvin pientä osaa eli päivätasolla max. 30 min homma. Mutta katsotaan nyt, mitä me iltapäivällä palaverissa sovitaan.



Nyt lounaspalaveriin ja illalla tulee se arkkitehti aloittamaan suunnitelman tekoa. Me siis ostettiin tuo talo jo viime keväänä, mutta ollaan haluttu rauhassa asua ja katsoa, että mitä kaikkea halutaan rempata/muuttaa kokonaan. Nyt tehdään tosiaan suunnitelmat ja toteutus sitten enemmän tai vähemmän syntyvän lapsen ehdoilla, mutta eiköhän meillä jo kesällä ole ihan eri näköinen huusholli. ;-) Koska myös sisustusta pannaan uusiksi, niin haaveilen taas Artekin tarjoiulukärrystä ja Le Corbusierin divaanista - noin alkajaisiksi. Ja sänky, tai ainakin patjat, pitää uusia. Sitä vaan ei viitti tehdä ennen jälkivuodon loppumista, ettei ainakaan sillä tule vahingossa heti uusia patjoja sotkettua.



Winku, Veera rv 30+2

Miulle kävi outo juttu viime yönä... Heräsin hurjaan pissahätään puolen neljän aikaan ja nousin vessaan. Olin juuri vetämässä pönttöä, kun huomasin, että pissa oli ihan oudon väristä, näytti ihan veriseltä. Istahdin uudelleen ja tikistin vielä pissaa paperin päälle. Siihen tuli ihan kirkasta pissaa ja myös kirkas veripisara. Säikähdin tietysti moista ja tulin sohvelle kyljelleni ja tönimään vauvaa hereille, että tuntisin liikkeitä ja siitä sitten tietäisin, että masukilla pitäisi asiat olla hyvin. Aloin olla jo ihan hermona, kun tönin ja tuupin ja tärisytin mahaa ja ei liikkeen liikettä tuntunut, kunnes sitten sain vihdoin pienen potkaisemaan laiskasti pari kertaa. laitoin pikkuhousunsuojan ja menin nukkumaan, ja sain kuin sainkin nukuttua aamuun asti. Soitin sitten aamulla neuvolaan ja kysyin, ottaisiko miut johonkin väliin ja kattoisi, näkyisikö pissassa mitään. Pääsin sinne sitten ennen puhelintuntia ja katottiin heti pissa, joka oli puhdas! Ei mitään merkkiä tulehduksesta tms. No kysyi, halusinko, että kokeilisi kohdunsuuta, onko siellä tapahtunut mitään, tietenkin halusin, kun olin huolissani. Mutta sielläkin kaikki kunnossa, saoin tosin ettei ole paras mahdollinen asiantuntija arvioimaan tilannetta, mutta näyttäisi siltä, että kiinni on ja kaulaakin jäljellä, mutta halusi vielä, että varataan lääkärille aika, jossa katsottaisiin tilanne uudelleen ja jos lääkäri antaisi saikkua, ettei tarvitisi enää töihin mennä. Sinne aika on klo 14.20, palaan kertomaan lääkärin versiota myöhemmin.



Terkka teki sitten muut tutkimukset siinä samalla, koska miulla olisi ollut huomenna aika sinne kuitenkin. Painoa ei ollut tullut kolmeen viikkoon kuin 100g, siitä sanoikin, että voisin kyllä vähän alkaa ottaa painoa lisää, sitä on tullut nyt alusta tähän 5,7kg, paineet olivat 128/71, eli ihan hyvät, olisi varmaan laskeneet vielä tuosta hetken odottelun jälkeen. Sf-mitta oli 30cm, vauva rt ÍI, vauvan syke pyöri 145 tuntumassa. Hemppaa ei tälläkään kertaa otettu, edellisestä kerrasta on jo 8vk, mutta kai ne ihan hyvät on, väsyttäähän miuta, mutta ei mitenkään ihan kamalasti koko ajan.



Kiva lukea, että kaksosten odottajat ovat vielä täällä ja vauvat masukkeina edelleen! Jokainen viikko siellä massussa tekee hyvää! Ottakaahan rauhallisesti tästä etiäpäinkin!



Tosi mahtava muisto teille jää, Burde, tästä odotusajasta, sekä siulle, että lapselle sitten joskus! Ihan harmittaa, etten oo kirjoittanut useammin, miulla moinen kirjanen jäisi aika laihanlaiseksi, mutta silti voisihan sitä silti ajatella!



Nyt katsomaan Meille tuli vauva-ohjelmaa ja kohta sitten lekurille. Tuun sitten kertomaan kuinka kävi.



Niina rv 32 tasan!