** ENSIKOT vko 6 (4.2-10.2.2008) **
Huomenta ja hyvää viikko kaikille enskoille :)
Viime viikon turinat:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=82&m=12308304&p=2&tmo…
-Sara-Maria-
Kommentit (19)
Piti tulla Sara-Marialle toivottelemaan suppareita kun huomasin sun raskausviikot! Eetu nimittäin syntyi rv 38+4 =) eli *sup*sup* sinne!!!!
Nopeasti kyllä aika menee! Pian sinäkin olet oma nyytti kainalossa.
Tsemppiä kaikille muillekin enskoille, mä käyn täällä aina vakoilemassa teidän kuulumisia.
Mites Butterfly ja kaksoset jaksaa?
hermione ja Eetu 4kk+
Hassua. Sara-Marialla viedään viimeisiä päiviä ja minulla ensimmäisiä. Enskoihin kuitenkin kuulutaan molemmat. Toivotan kärsivällisyyttä ja vointeja sinulle:)
Mulla on ollu kovaa päänsärkyä ja monta päivää. Hieman tuohtunutkin olen, kun koitin tänään soittaa äitiysneuvolaan ja varata aikaa, niin vain yhdestä numerosta vastattiin ja sekin ohjasi mun puhelun johonkin, jossa oli terveydenhoitaja saikkarilla. Eipä minulla suurta hoppua vielä sinne neuvolaan, mutta olisin kysellyt tästä päänsärystäni, sillä en ole kunnolla nukkunut sen takia. Että voisinko jotakin lääkettä ottaa?! Yritän varmaan huomenna uudestaan soitella.
Erica 4+3
Sara-Marialle kovasti suppareita ja tsemppiä! Ja voimia viime hetken valmisteluihin! Taidat tosiaan olla seuraava jolta kuullaan iloisia uutisia.
Ericalle päänsärkyyn vinkiksi, että parasetamoliahan saa raskaana ollessa syödä päänsärkyyn ja muuhun kipuun. Eli Panadol on ihan käypä lääke. Mullakin oli alkuraskaudesta päänsärkyä, mutta meni nopeasti ohi.
Omaa napaa sen verran, että ihan viime päivinä on tullut sellainen tosi tukala, ikävä olo, aivan kuin ei saisi hengitetyksi. Korostuu makuulla ollessa. Taitaa kohtu painaa keuhkoihin. Lisäksi viime yönä piinasivat harjoitussupparit; aina kun käänsi kylkeä,niin maha heti kovettui. Ehdin jo vähän säikähtää, mutta sit menikin ohi.
Masuasukki on ollut tapansa mukaan reippaalla tuulella, kääntyilee ja myllää vielä ihan älyttömästi. Odottelen, josko pikkuhiljaa asettuisi pää alaspäin.
Olin tänään ostoksilla, mukaan tarttui hoitotason pehmuste ja parit puolipotkarit. Miehellä puolestaan on autokuume, pitäisi saada meidän kolmiovinen sporttiauto vaihdettua tilavampaan ja isompaan. Onneksi mun ei tartte puuttua siihen asiaan millään lailla, koska en ymmärrä autoista mitään. Luotan mieheeni :)
Tässä päivässä oli myös kivaa se, että maa oli kunnolla valkoinen täällä Hesassakin, tuli melkein jouluinen olo =)) Mutta nyt siellä näyttäisi olevan taas kääntymäsä loskan puolelle, voih.
Nyt menen tekemään risottoa ja sit heittäydyn tv-tuolille vaakatasoon telkkua töllöttämään! Hyvää viikon alkua muille enskoille!
hermione: kiitokset suppareista, niitä voiskin tänne jo tulla niin pääsis sitä nyyttiä kotiin hakemaan :) toivottavasti pian vauva-puolella nähdään.
Erica: Onnittelut plussasta ja tervetuloa juttelemaan tänne meidän pariin ja hyvää odotusaikaa. Tosissaan niinkuin marinelle jo sanoi parasetamolia voi raskauden aikanakin ottaa. Toivottavasti saat huomenna neuvolatädin kiinni ja varattua sinne ensimmäisen ajan.
marinelle: Ainahan sieltä kaupungilta tuntuu jotain vauvaan liittyvää tulla mukaan, mutta on ne pienet vaatteet niin sulosia :). Vai, että miehellä autokuume, hyvähän se on tässä vaiheessa vaihtaa jos meinaa.
butterfly taisi jäädä sinne tielle ku ei oo kuulunu mitään?
Pitää mennä varmaan kattomaan, ettei mun kokkaukset mee pitkin hellaa tuolla, muuten ei oo kiva siivota. Pakko tehdä ruoka tänään illalla vielä valmiiks, että mies saa siitä eväät huomiseks mukaan töihin.
-Sara-Maria rv 38+4-
Eli nyt mennään viikolla 30+6!
Terkuin Marinelle + Neiti
Olipas tosiaan viime sunnuntaina kiva keli lenkkeillä koirien kanssa. Siitä tosin kävi niin, että kotiin palatessa mukanani oli kolme suurta lumipalloa joita ei koiriksi olisi osannut arvata :D Suihkuunhan siinä piti mennä sulamaan ja pesasin reippaana kaikki kolme, huh, mutta nyt on sekin tehtynä! Lääkärissä oli kaikki hyvin ja supparit muutenkin hieman rauhoittuneet. Tai oikeastaan se on päiväkohtaista. Sunnuntaina ei supistellut lenkillä ollenkaan mutta maanantaina olikin sitten lonkat aika kipeät kun tuli ¿vähän¿ rämmittyä hangessa¿Virallinen äitiysloma alkaa 8p vaikka olen ollut sairaslomalla jo kuukauden (joutunut kuitenkin olemaan töissä) pääsen nyt siis ihan oikeasti jo levähtämään. Miten sitä saa päivät kulumaan?
Tänne on taas tullut uusia, oikein mukavaa! Tervetuloa, meitä onkin jo monta loppumetreillä.
Marinelle: Teini-ikäisenä pääsin hoitamaan siskoni lapsia mutta siitä on jo todella kauan eli ei sitä kokemusta oikein paljon ole. En ole koskaan muutenkaan ollut kallellaan vauvoihin päin eli mitään suurta intoa siihen suuntaan ei ole muutenkaan ollut..
Paco: Mulla on paino alkanut nousta hurjaa vauhtia näillä viimeisillä viikoilla. Vauva painaa tuonne alas ja taidan kerätä nestettä sienen lailla. Nyt kun liikkuminenkin alkaa olla hankalaa (tuntee seuraavana päivänä liikkuneensa) ei sitä energiaakaan kulu niin paljon. En omasta mielestäni syö mitenkään erikoisen paljon enkä herkkuja juuri lainkaan mutta.. Minäkin sain salkkua äippäloman alkuun saakka mutta jouduin silti hieman tuuraamaan sairastunutta työntekijääni, huoh.
Butterfly: Tämä turvotus pahenee koko ajan, apua! Painokin on noussut aika vauhtia.. huh huh! Mulla myös vauva potkii välillä todella lujaa ja vatsa painaa ihan älyttömästi, ARGH! Oletkohan sairaalassa?
Sara-Maria: Joo noihin jää todellakin lumi turkkiin.. viime sunnuntaina lopuulenkistä ne ei meinanneet päästä enää eteenpäin vaan jalat harallaan kömpivät eteenpäin :D Sup sup!!!!!!!!!
Sase: Mulla on kans ollu järkyttäviä lonkkakipuja. En tiedä onko kyse samasta vaivasta mutta liittynee lantion löystymiseen. Toivottavasti miehesi voittaa pelkonsa!
Viimeksi sekoilin viikoissani.. Tänään on siis 35+0 Onpas niitä viikkoja paljon!!
Anabela
Sase kirjoittelit viime viikon pinossa miehen sairaalakammosta. Toivottavasti helpottuu, kun pääsette synnärille tutustumaan, ne tilat on varmaan aika paljon viihtyisämmät kuin mitä monen mielikuva sairaalasta on. Suostuisikohan miehesi siihen, että on kaverina sen avautumisvaiheen? Sehän voi kestää kymmenenkin tuntia ja silloin saa kuitenkin olla vaatteet päällä ja liikkua, lueskella jne. Me ollaan sovittu, että jos ponnistuvaihe hirvittää, niin silloin voi lähteä pois, mutta luulen ettei malta kuitenkaan :)
(Mulle ainakin oli yllätys, kun synnyttämisestä aloin lueskella ja jutella, että tosiaan sitä koko aikaa ei tarvitse olla sängyllä jalat levällään ponnistamassa.)
Anabela mietit, miten saat ajan kulumaan äippälomalla. Mulla ainakaan ei ole ollut ongelmia :) Kaikkeen saa menemään enemmän aikaa kun rauhassa tekee. Oon nukkunut pitkään ja lukenut rauhassa lehden aamukahvin kanssa ja monesti kello onkin jo kaksitoista kun saa vaatteet päälle. Sitten vähän ulkoilemaan tai kauppa-asioille ja kotiin laittamaan ruokaa, vähän lueskelua tai videoiden katsomista, ja siinäpä se päivä onkin taas mennyt.
Sitten luvassa pitkä valitus, varokaa... Mulla oli tänään viimeinen neuvolalääkäri ja vähän jäi sellainen olo, että tässäkö se olikin.. Kohdunsuu on kiinteä ja kiinni ja kanava 3 cm. Vaavi raivotarjonnassa edelleen ja laskeutunut, kiinnittymisestä ei ollut puhetta. Tuosta laskeutumisestakaan ei lääkäri olisi maininnut, ellen olisi kysynyt. Samoin vaavin koosta tai minun lantion koosta ei ollut mitään puhetta, kunnes kysyin, että mahtuukohan se syntymään, niin sanoi, että sf-mitta on keskikäyrällä, eikä vaavi käsiinkään tuntunut erityisen isolta ja että on hyvä, kun pää on jo mahtunut menemään lantioon. Noh, ilmeisesti ajatteli, että kun kaikki näyttää olevan kunnossa, ei ole mitään kerrottavaa... Mutta itselle vaan jäi sellainen olo, että jos en esimerkiksi näillä sivuilla pyörinyt, niin en olisi edes tajunnut mistään laskeutumisesta tai koosta kysyä. Luulisi, että näitä ensisynnyttäjille selitettäisiin neuvolassa vähän tarkemmin. Terkka onneksi varasi ensi viikolle tunnin ajan ja sovittiin, että mietitään miehen kanssa jo valmiiksi kysymyksiä synnytykseen ja vauvan ensi viikkoihin liittyen.
No, onneksi vaavilla näyttäisi olevan kaikki kunnossa ja voin itsekin hyvin. Painoa vaan oli tullut 700 g/vk..
Kävin tänään myös työpaikalla, kun ajoin ohi. Työkaverit oli sitä mieltä, että aikaisemmin selvä tyttömasuni onkin muuttunut poikamasuksi :) Tein viimeisenä työpäivänä siellä ' kilpailun' , jossa jokainen sai veikata syntymäpäivää ja sukupuolta, ja silloin tuli aika tasaisesti sekä poika- että tyttöveikkauksia (poikaahan täällä siis odotellaan ultran mukaan, mutta sitä ei ole paljastettu).
Aurinkoista odottelua niin alku- kuin loppuraskaudessakin oleville ensikoille! Sara-marialle lähetin eilen lenkkisupparin. Jokohan pojut pitää Butterflyn kiireisenä?
Mama ja Justus 36+1
anabela: Pian pääsetkin oikein virallisesti äippälomalle. Mietin ihan samaa äippäloman alussa että miten sitä saa päivät kulumaan, mutta kyllä ne vaan jotenkin on tässä mennyt. Ensimmäiset viikot meni siinä ku sai kaiken laitettua vauvalle valmiiks ja tehtyä ne pakolliset. Nyt siten oonkin aloittanut kaikenlaisen kaappien siivouksen mikä ei todellakaan pakollista oo. Kannattaa nyt vielä moikata kavereita kun on aikaa, ja nauttia koirien kanssa lenkkeilystä, tietenkin siinä määrin mitä sitä pystyy tekemään. Etenkin nauttia siitä että ei oo kiire mihinkään, kaiken voi tehdä omassa rauhassa, eikä varmasti mitään oo ihan pakko tehdä :).
mama: Olipa ikävää, jos viimisestä neuvolalääkäristä jäi ikävä maku suuhun. Kieltämättä joskus tuntuu, että pitäis kaikki osata itse erikseen kysyä, ei kivaa kun ei tästä asiasta ainakaa ole kauheesti vielä tietoa. Eikö teillä oo siellä erikseen mitään synnytystapa-arviota? Meillä oli täällä erillinen synnytystapa-arvio, missä katottiin tosissaan vaavin sen hetkinen koko ja painoarvio, sitten koitettiin että mahtuuko tulemaan eli suunnitellaanko alatiesynnytystä vai ei. Siinä sai ite ainakin hiukan tietoa tilanteesta, vaikka mulla lääkäri kerkes livahtamaan ennenkuin mitään kysymään kerkesin, mutta onneks siellä oli mukava kätilö jolta sain sitten vastauksia kysymyksiin.
Joinakin päivinä taas tuntuu, että saa paljon aikaseks ja toisinaan taas että ei mitään. Tänään onkin sitten imuroitu ja sairaalakassi on vihdoin pakattuna, ainoastaan kamera sieltä nyt puuttuu ku siihen täytyy laittaa uudet patterit. Vaavin kotiintulovaatteetkin on suurinpiirtein kasassa ja turvakaukalossa odottamassa. Turvakaukalon jalustan kävin asentamassa autoon jo valmiiks. Koiran kanssakin on ulkoiltu. Huomenna sitten neuvolaan ja kaupungilla piipahtamassa ajattelin samalla reissulla käydä.
Nyt sitten voikin illan nauttia ja istuskella telkun ääressä :)
Onko muut enskat seurannu neloselta tulevaa meille tuli vauva sarjaa? Mulla on tullu tavaks yrittää se kattoa, onneks se tulee seuraavana päivänä uusintana joten todennäköisesti jompanakumpana päivänä sen kerkee näkemään.
-Sara-Maria rv 38+6-
En kahlannut koko viime viikon pinoa läpi, mutta sen verran sain tuosta onkeeni, että Sase, sun miehellä ilmeisesti jonkinlainen sairaalakammo? Kertoisitko vielä, miten ilmenee? Mun mies aina väittää, että silläkin on, mutta hyvin se on aina siellä viihtynyt kun on polvia tms. leikelty, tykännyt olla hoitajien passattavana :) Luulen, että se on enemmänkin sellaista meillä että sitä inhottaa veri ja oksettaa erinäiset asiat todella helposti. Mutta on se luvannut tulla synnytykseen kun oon kertonut että ei se tosiaan sitä jalat levällään ponnistamista ole koko ajan vaan pääasiassa muuta. Vauvan syntymän hetki voi olla jotain niin mystisen upeaa, että en anna sen missata sitä!
Sara-Marialla on kans jo niin hienot viikot, kohta sä saat vaavan :) ! Kiva, että oot voinut hyvin ja vauvakin vielä mahtuu mellastamaan vatsassa. Julia olisin minäkin huhuillut, että missä menet ja mitä kuuluu?!
Tervetuloa Ericalle! Mullakin oli alussa kauheita päänsärkyjä, mutta ei onneksi enää kuin tosi tosi harvoin. Otin Panadolia minäkin, yleensä yksi riitti ja olo jo parani.
Mama, mulla on joka kerta tullut neuvolassa sellainen olo, että tässäkö tää olikin.. Tiedän työni puolesta mitä tapahtuu, mutta haluaisin silti olla ihan äiti, jolle pitää kertoa samat asiat kuin kaikille muillekkin. Tänään olin ihan viisi minuuttia terkkarin vastaanotolla, että se siitä. Vissiin seuraavalla kerralla ja loppuajan on joku muu, oikein odotan sitä! Ja tuossa loppuvaiheessa varsinkin, kun synnytykseen ja vauvan kokoon liittyvät asiat askarruttaa, niin niihin pitäisi paneutua tarvittaessa ajan kanssa.
(.) Pointsit kyllä terkkarille siitä, että pääsin äkkiä lääkäriin, kun viikonloppuna alkoi tuntumaan supistuksia.. Kovettumisia onneksi vain, eikä kipeitä, mutta oli silti kiva että pääsin tarkistamaan tilanteen. Kaikki onneksi hyvin, mutta pari viikkoa saikkua kuitenkin. Eli lepäilen siis ja teen vain kirjoitushommia.. Vauva onneksi on ahkera liikkumaan ja viestittelee usein että täällä sitä ollaan, se tuntuu Niin ihanalta.. Hyviä vointeja kaikille, toivoo fiiu h 17+6
Tervetuloa Ericalle joukkoomme! Mukava saada tänne myös raskauden alussa olevia. Pian täältä siirtyykin moni vauvapuolelle :). Muistelinkin tässä niitä omia alkuaikoja, vastahan sen plussatestin itsekin teki. Toivottavasti olet saanut päänsärkyyn helpotusta!
Neuvolakäynneistä oli ollut puhetta. Melko paljon eroja näyttää eri paikkojen välillä olevanesim. noiden kokoarvioiden yms. suhteen. Näyttäisi siltä, että mitä pienempi paikkakunta, sitä paremmin on seurannat, valmennukset yms. järjestetty¿ Ensisynnyttäjänä tietysti tarvitsisi kaiken mahdollisen tiedon eikä osaa välttämättä kysyä kaikkea. Onneksi Mamalle oli huomioitu tuota aikaa seuraavalle neuvolakerralle, toivottavasti siellä saatte vastauksia askarruttaviin asioihin.
Minullakin oli tänään neuvolalääkärikäynti, se meni ihan mukavasti. Kaikki tuntui olevan tässä vaiheessa kunnossa. Selkä vaan on välillä kävellessä jonkin verran kipeä, lääkäri mainitsikin, että jos alkaa vaikeuttaa ihan työntekoa, niin saikkua saa tarvittaessa. Ei se nyt ihan niin pahana kuitenkaan, mutta mukava oli kuulla, että asia tarvittaessa hoituu. Painoa oli nyt tullut minullekin hieman enemmän, n. 700g/vko, eli tulikohan se joulun vaikutus vähän myöhässä¿ ;) Raudan syöntiä täytyy jatkaa, hemppa oli 114. Itse asiassa tämä oli viimeinen käynti tuolla neuvolassa, kun minullakin on kuun vaihteessa muutto tiedossa. Miehen työn perässä muutan meidän kotikonnuille Kainuuseen ja siten vaihtuu neuvola ja myös synnytyssairaalakin eli KAKSiin. Toisaalta harmittaa kun terkkari vaihtuu, mutta olen oikeastaan innoissani muutosta, perheemme asuu siellä eli on tukiverkostoakin tarvittaessa saatavilla.
Sara-Maria: Se nelosen vauva-sarja on jäänyt kyllä minulla katsomatta. Monesti on ollut mielessä nauhottaa, ja katsoa työpäivän jälkeen, mutta on unohtunut¿ Se kuulostaa hyvältä sarjalta. Sinulla siellä onkin hyvin paikat valmiina tulokasta varten. Nyt vaan siis niitä suppareita lähetellään! :)
Fiiu: Hyvä että kaikki kunnossa, koitahan nyt lepäillä. Kyllä ne vauvan liikkeet vaan saa joka kerta hymyilemään, tietää että ainakin kaikki on kunnossa siltä osin.
Tänään sain myös tehtyä viimeiset hankinnat isyyspakettiin eli se oisi nyt antamista vaille valmis. Viikonloppuna löysin KappAhlista siistin ruokalappusetin liekkikuviolla, jossa oli teksti ¿Born to be wild¿, se täytyi vielä ottaa pakettiin. On sitten miehelle käyttöön ihkaoma ruokalappu :)
Hyvää viikon jatkoa ja voikaahan hyvin kaikki ensikot!
Weera rv 28 +0
vaikka ei juuri asiaa olekaan.
Sara-Maria: Juu, meillä ei ole ollenkaan sitä synnytystapa-arviota, siksi olikin niin paljon odotuksia tuon viimeisen neuvolalääkärin suhteen. No, näillä tiedoilla mennään ja toivotaan, että synnytys sujuu yhtä hyvin kuin raskaus on sujunut.
Kyselisin teiltä, ketkä ootte käyneet synnytysvalmennuksessa, hengittämisestä. Eli olen kuunnellut sellasta Synnytä rentoutuneena -CD:tä, josta onkin ollut apua rentoutumiseen ja ponnistamisen harjoitteluun. Siinä neuvotaan syvään, rentouttavaan hengitykseen kaikissa synnytyksen vaiheissa. Jostain olen kuitenkin lukenut, että jossain vaiheessa pitäisi tehdä pintahengitystäkin.. samoin elokuvissa ja tv-sarjoissa (jotka tietysti on tosi realistisia..) hengitetään lyhyesti ja pinnallisesti. Onko teillä tällasesta asiasta tietoa? Pitää vielä kysyä terveydenhoitajalta, kun siellä seuraavan kerran käyn, ja kyllähän ne siellä laitoksellakin sitten neuvoo.
Alkaa tosiaan tuo synnytys päivittäin pyöriä mielessä, vaikka ihan positiivisin mielin sitä odotankin.
Nyt jatkan leipomista ja videoiden katselua :)
Mama ja Justus 36+2
Taas on päivä mennyt ja neuvolassakin on vierailtu. Mies lähti koirulin kanssa lenkkeilemään ja mä jäin nauttimaan telkun annista. Vois jopa kattoa suomen unelmienpoikamiehen ensimmäisen jakson.
fiuu: Hyvä, että pääsit lääkäriin ja kaikki oli kunnossa. Koita nyt muistaa levätä.
weera: Kiva juttu tuo isyyspakkaus, toivottavasti teillä mies tykkää. Meillä ainakin tykkäs tosi paljon ja oli tosi otettu kun sen sai. Varmasti harmittavaa muuttaa kesken raskauden ja saada uusi neuvolatäti, mutta teillähän on sitten kivasti asiat jos tukiverkosto kuitenkin on tuolla tulevalla paikkakunnalla, se on varmasti tarpeen. Mä välillä kieltämättä kaipaan itelle myös jonkinlaista tukiverkkoa, meillä kaikki sukulaiset ja kaveritkin asuu toisella paikkakunnalla. Välillä tuntuu kyllä todella yksinäiseltä täällä ja olis kivaa kun olis enemmän seuraa ja sitä vauvanhoitoa apua varmasti tulee kaipaamaan.
Mama: Meillä ei niin tuosta hengityksestä puhuttu synnytysvalmennuksissa. Ainoastaan muutama harjotus tehtiin silloin kun käytiin synnäriin tutustumassa. Toivottavasti ne sitten siellä synnyttämässä kertoo mitä pitää tehdä, ainakin toivon niin.
Sitten omaa napaa: Neuvolassa kaikki kunnossa, paineet ok, pissa puhdas, paino taas vaihteeks noussut, turvotusta löytyy, syke hyvä. Ens viikolle varattiin vielä aika, jatketaan siis odottelua.
Paljon on mielessä käynyt kantoliina tai kantorepun tarve. Mies ei oikein innostu tuosta kantoliinasta, enkä mäkään tiedä jaksanko ruveta opettelemaan sen sitomista. Jonkinlainen kantopussi olis varmasti helppokäyttöinen.. rockin' babyllä on mahtavia kuoseja :) Tässä on ollut päivät hyvin aikaa surffailla ja katella vaihtoehtoja ja onhan tässä vieläkin aikaa.
mutta nyt takaisin telkun pariin.
-Sara-Maria rv 39+0-
ihan pikasesti tulin käväseen ja nostamaan meitä ku ollaan taas tipahettu toiselle sivulle=)
Sara-Maria se kait oli joka kyseli pinniksen ja kaukalon ostosta..ei olla vielä sinne asti keretty katsomaankaan niitä saa nähä milloin tässä joutais. Mies joutu silloin töihin ja ei päästy ja maanantaina ku oltais pystytty meneen niin asiakkaalla puhelin kiinni joten ei saanu yhteyttä.
Mama030308 kyseli mun miehen sairaalakammosta. Juu se inhoaa kaikkea mikä liittyy sairaalaan eli sen hajua, valkotakkisia lääkäreitä=)ja kaikkea sitä " kolkkoa" olemusta mikä sairaalassa yleensäkin on. Ei se pelkää mitään verta on varmaan nähny enemmän sitä ku minä tulen elämäni aikana näkemään=)Ollut teurastus hommissa ja metsästää ja jne. Varmaan sillä myös kammona se että näkee mut tuskissani ja kivuissani.ja varmaan sillä myös pelottaa se ensikohtaaminen oman lapsensa kanssa=)ku sitä niin toivonu ja se että se todellakin on se oma.
Monesti se täytyy ihan potkia persuksille että menee sairaalaan. Monesti sanottu että sillä täytyy olla pää kainalossa ennenkuin se sinne omasta tahdosta menee. Sen isä on samanlainen että sairaalaan ei mennä ennekuin pää kainalossa,PERIYTYVÄÄ KENTIES,HEH??
Mut nyt täytyy kiiruhtaa viemään miehen veli hamppilääkäriin tai no hakea se koululta ja viedä se takas...
sase-86- rv 31+3
Missäs meidän kaikki enskat luurailee? hiljaista tuntuu välillä olevan.
sase: onhan teillä vielä aikaa käydä niitä pinniksiä ja turvakaukaloa kattomassa. Toisinaan se sopivan ajankohdan löytäminen ei oo helppoa.
Takana kohtalaisen huonosti nukuttu yö. Vaihdettiin miehen kanssa puolia sängyssä ja jotenkin toi sänky on vaan erilainen tuolla toisella puolella, ei meinannu hyvää asentoa saada ollenkaan. nukuttua sentään tuli. Meidän oli pakko vaihtaa puolia mikäli halutaan niin että mä nukun sillä puolella missä pinnis on.
mutta ei tänne uutta eikä ihmeellistä. Täällä sitä vaan odotellaan :)
-Sara-Maria rv 39+2-
Piti tulla tännekkin laittamaan pikaiset kuulumiset. Että kyllä hereillä ollaan..;)
Sara-Marialla kyllä jännät olot siellä. Suppareita paljon sinnepäin! Missäs sairaalassa muuten synnytät? ja minkälaiset fiilikset/odotukset ovat synnytyksestä? Tsemppiä! :)
Weerakin oli saanut isyyspakkauksen valmiiksi. :) Mielestäni on kyllä kiva, että muistamme myös isiä tässä kaiken tohinan ja ison mahan kanssa! :) Ja kun vielä ensimmäistä kertaa tulee isäksi!! Joku kysykin joskus tässä muutama viikko sitten(sori, ku tuli vasta nyt mieleen..) että mistä hankin sen vauvan rauhoittavan yövalon oman miehen isyyspakkaukseen. Niin ihan tavallisesta s-marketista. Oli vaan tosiaan pakko ostaa se, ku luvattiin siis suuria = rauhoittaa vauvan paremmin uneen... ;)
Täällä ollaan joka ma-ke katsottu se meille tuli vauva-tv ohjelma. ja ihan kiva ollut kyllä seurata sitä, vaikka onhan se tietty jotkut asiat siellä kanadassa hieman erilaisia..
Eilen sain mun parhaalta ystävältä kirjan = äidiksi ensi kertaa. Oli suunnitellut, että antaa sen vasta vauvan syntymän jälkeen, mutta oli päättänyt antaa sen jo nyt kun siinä tietoo myös itse synnytyksestä ja muusta. että voin nyt sitä jo lukea kun vielä aikaa. Pitää olla kiitollinen ystävistä! tuli kyllä hyvälle mielelle! :)
Huomenna aateltiin taas lähteä vaunuja vähän kattelemaan, kun enää ne olisi hankittavana. mutta tosiaan pääpyörällä niiden kanssa, että minkälaiset kannattaa ostaa...
Laskiainenkin sitten ohi ja mä innostuin leipomaan oikein laskiasipulliakin ja piti sitten pyytää anoppi ja omakin äiti niitä syömään! :)
Mahassa ei kummempia. heiluu kyllä paljon ja ens viikolla on lääkärineuvola(halusin, että jo tässä vaiheessa) että siellä sitten saa selvyyttä tuonne alapään tilanteeseen, että onko auennut enempää..
Aurelia rv 34+1(ihana olla taas uusilla viikoilla :D)
Onpa taas aikaa vierahtänyt siitä, kun viimeksi istuuduin tähän koneelle oikein kunnolla kommentoimaan muidenkin kuulumisia ja kertoilemaan omiani.. Mutta jospa nyt siis. Luvassa on siis varmasti aikamoinen romaani.
Uusia on tainnut taas ilmottautua mukaan palstailemaan. Jos en ole vielä toivotellut tervetulleeksi, niin TERVETULOA mukaan!!! :D
Joskus aikaisemmin tais olla puhetta siitä, että onko kokemusta pienistä vauvoista ja niiden hoidosta. Moni kertoi, että kokemus puuttuu kokonaan ja olo on hieman epävarma. Älkää välittäkö, epävarmuus on vaivannut myös täällä vaikka kokemusta on aika paljonkin. Sukulaislapsia on tullut hoidettua todella paljon. Olen nimittäin serkuksista vanhin ja ollut jo kymmenen vanha ennen kuin vauvoja on alkanut sukuun tulla. Olin myöskin aupairina perheessä, jossa oli kuukauden ikäiset kaksoset, kun menin sinne ja äidin kanssa hoitelin noita ihanuuksia kahdeksan tuntia päivässä neljän kuukauden ajan. Oon töissä tällä hetkellä päiväkodissa alle kolmevuotiaiden ryhmässä, jossa siis myös vauvoja, muttei kylläkään aivan pieniä (nuorin 9kk), joten vaippoja olen kyllä vaihdellut ja vauvoja pukenut ja syöttänyt, mutta jotenkin se oman vauvan saaminen kuitenkin jännittää ja sitä ajattelee, että osaako sitä kuitenkaan tehdä oikein ja järkeviä valintoja esim. pukemisen ja vaatteiden määrän suhteen..
Sase: Mä olen miettinyt myös noita Tervekaupan Modi Classic -vaunuja.. Asia ei aivan vielä meillä ole ajankohtainen, joten kunhan saat ne oikeasti käyttöön, niin täytyy sitten udella niiden toimivuutta uudestaan. Ne ei todellakaan ole kalliit ja kun mukaan saa vielä kaikenlaista muuta hyödyllistä tykötarvetta. Ne on mun mielestä vielä oikein hyvännäköisetkin.
Lonkkakipuja on myös ollut minulla. Ei kylläkään tunnu tuolta samalta, ku sä kuvailit. Kyselin niiden syytä neuvolassa ja terkkari epäili niitä liitoskivuiksi, eli liittyy kai tuohon lonkkien löystymiseen, niin kuin Anabelakin kertoi. Itselläni niihin ei auta oikeastaan mikään muu kuin lepo. Aamulla ei ole mitää oireita, mutta töiden jälkeen illalla ne on tosi kipeet.
Sara: Mä olen seurannut tuota Meille tuli vauva -sarjaa. Nauhotan sen itse asiassa boksilla, ku enhän mä normaalisti ole päivällä telkun ääressä. Mä oon kyllä ihan tykänny siitä. Tuolta Mtv3 Faktalta tulee myös sellainen Synnytyssairaala -ohjelma, jota olen myös seurannut, ku tuli hankittua tuo Plustv-kortti.
Miesten sairaalakammosta oli myös keskustelua. Meillä on ilmassa myös samanmoista ja ennen kuin vauvaa alettiin tosissaan edes yrittämään, ni mies ilmoitti, että hän ei sitten tule mukaan synnytykseen. Uskon kyllä ja tietysti toivonkin, että tilanne on nyt toinen, ku vauva on oikeasti tulossa. Uskoisin, että mies saa jostakin varmaan sen verran voimia kerättyä, että pystyy mukaan tulemaan. Ja eipä taida myöskään taida luonto antaa periks siitä pois jäädä. Se on kyllä varmaan, että pysyttelee varmasti pahimman ajan pääpuolellani, eikä aiokaan katsoa, jos näkyy " verta ja suolenpätkiä" :) Siis napanuoran leikkaaminen jää luultavimmin jonkun muun hoidettavaksi.
Käytiin eilen siellä rakenneultrassa. Kaikki oli oikein hyvin. Mitään huolestuttavaa ei löytynyt. Käytiin siis siinä ihan tavallisessa, ei 4D-ultrassa. Toisaalta mä vähän petyin, ku olihan se aika epätarkka, tai siis kyllä se lääkäri siitä kaiken näki ihan kunnolla ja oikein, mut ku ite ei siitä silleen kovin tarkasti selvää saanut. Oli kuitenkin mukava nähdä vauveli, joka oli jo hirmuisen iso siihen ekaan ultraan (rv8) verrattuna. Siellä se potki ja kääntyili ja lääkärikin kyseli, että enkö tosiaan tunne sen liikkeitä, mut mitään ei ole vielä tuntunut. Jospa kuitenkin jo pian.. Reisiluun pituus vastasi juuri oikeita viikkoja ja kaikkien mittojen, joita mitattiin, keskiarvon perusteella saatiin painoarvioksi 321g. Saatiin pitkä liuska uusia otoksia maha-asukista mukaan perhe-albumiin laitettavaksi. :)
Oon ollu tiistaista asti sairaslomalla. Flunssa iski uudestaan. Ja todella kovana. Oisko edellisen jälkitautia. Kuume oli keskiviikkoiltana yli 39 ja olin tosi kurjassa kunnossa. Tää alko oikeastaan jo maanantaina kovalla ja kuivalla yskällä. Tiistaina oli jo rinta ja kyljet kipeenä yskimisestä ja lähdinkin tiistaina töistä kesken päivän, ku lämpö oli puolen päivän aikaan 37,4. Iltaan mennessä kuume oli noussu jo 38. Soitin keskiviikkoaamuna neuvolaan, että kuinka kauan uskalla tätä katsoa ja kuumetta pitää. Antoivat ajan sairaanhoitajalle heti torstaille, jotta otetaan tulehdusarvot ja katsotaan onko viruksen vai bakteerien aiheuttamaan. Keskiviikko iltana kuume sitten vain nousi nousemistaan ja soitin päivystykseen, että uskallanko vielä yön yli katella, ku kuume vaan tuntuu nousevan ja kun oli jo syönyt Panadolejakin päivän sallitun (1kpl 3krt) määrän. Sanoivat päivystyksessä, että ellei ole supistuksia tai muita tuntemuksia mahassa, ni uskaltaa olla yön yli ja että Panadolin annostusta voi tilapäisesti suurentaa, kuitenkin korkeintaan 6kpl päivässä. Otin siis yöksi vielä yhden Panadolin. Torstaiaamuna kävin sitten sairaanhoitajan luona ja tulehdusarvot oli hieman koholla ja sain antibioottikuurin. Kuumekaan ei enää torstain aikana noussu ku ihan vähän yli 37. Jaksoin siis lähteä sinne rakenneultraankin. Tänäänkään ei ole enää kuumetta ollut, mutta yskä on kova, nenä tukossa ja suuhun tulee sellainen " poskionteloiden" maku. Olo ei siis vieläkään ole kovin hehkeä.. Mutta jospa se tästä pikku hiljaa.
Tässä siis taas turinoita kahden viikon ajalta.
-Saikku rv 19+2-
Mama kirjoitti ajankäytöstään mammalomalla ja mulla on kyllä tismalleen samanlainen rytmi: aamukahvipöydässä menee helposti pitkään, kun lukee lehteä ja sit saattaakin olla jo puolipäivä, kun saa vaatteet niskaan. Sit pitää lukea meilit ja keskustelupalstat ja surffata netissä, ja sit onkin jo lounasaika... Sen jälkeen kotihommia, kaupassa käyntiä, pientä siivoilua ja sit voikin ruveta laittaan miehelle ruokaa. Ja loppuilta löhötään sohvalla, katsotaan tv:tä tai leffoja ja sit onkin pian taas nukkumaanmenoaika =) Kohtapa se päivärytmi muuttuu sitten ihan totaalisesti.
Mamalla myös huonoja kokemuksia neuvolalääkäristä. Mä voisin kirjoittaa kirjoittaa siitä asiasta vaikka kuinka paljon, mutta tyydyn vain sanomaan, että olen ollut pettynyt Helsingin julkiseen terveydenhoitoon nyt raskausaikana. Terv.hoitajat ja lääkärit vaihtuvat usein, ja neuvolat ovat hyvin kiireisiä, eli tarkastuksia on mahdollisimman harvakseltaan, ja ylimääräisiin tarkastuksiin otetaan pitkin hampain. Lisäksi voisin valittaa Hesan tavasta jakaa äitiysneuvontaan kuuluvat asiat eri yksiköihin, eli joudun käymään neuvolassa kaupunginosassa a, laboratoriossa kaupunginosassa b, ja neuvolalääkärillä kaupunginosassa c. Jos ei olisi autoa, niin hermo menisi.
Anabela: kohta pääset viralliselle mammikselle lepäämään! Myös mulla on ollut tosi kauheita lonkkakipuja kuten sulla ja Sasella, sekä päivällä liikkuessa että öisin nukkuessa. Tsemppiä kaikille kipuihin!
Sara-Marialla kaikki hyvin neuvolassa ja valmistelut jo sairaalakassia myöten valmiit! Kyllähän ne päivät sulla vähiin käykin. Suppareita! Mäkin olen miettinyt kantoliinailua mutta hylkäsin ajatuksen liian vaivalloisena. Tuttava suositteli Ergon kantoreppua, kuulemma tosi hyvä, joskin aika kallis.
Fiiu: onneksi kaikki oli suppareista huolimatta hyvin, mutta hyvä että pääsit saikulle! On parempi ottaa rauhallisesti. Mulla oli noilla viikoilla suppareita paljonkin, ja hillitön iskias, mutta pitkä saikku on muuttanut tilanteen täysin. Lepäile ja nauti masusta & vauvelin liikkeistä!
Weer@, muutto kotikonnuille kuulosta kivalta, just siinä mielessä että tukiverkostoa löytyy. Mun koko suku asuu Etelä-Pohjanmaalla ja miehen Satakunnassa joten tukijoukot kavereita lukuun ottamatta on vähän kaukana.
Aurelia oli saanut ystävältään lahjaksi " Äidiksi ensi kertaa" -kirjan, mäkin olen aatellut hankkia sen. Hyvät ystävät on kyllä kullan arvoisia! Mun kaksi läheisintä ystävätärtä eivät ole pätkääkään vauvaihmisiä, eikä ne osaa oikein suhtautua mun raskauteen, esim. ne ei juurikaan kysele mun vointejani raskauden suhteen tms, jutellaan vaan ihan samoista asioista kuin ennen mun raskautumistakin... Ajattelemattomuuttahan se kai vaan on. Onneksi olen lämmitellyt välejä vähän etäisempiin kavereihin joilla on jo jälkikasvua, heiltä olen saanut vertaistukea ja hyviä neuvoja!
Saikulla hienoja uutisia rakenneultrassa! Varmasti pian alat tuntea liikkeitäkin. Onko sulla istukka edessä, se saattaa vaimentaa liikkeitten tuntemuksia? Pikaista paranemista sulle flunssasta!
Omaa napaa: mulla ei ole oikeastaan muita vaivoja enää kuin liitoskivut, olin paljon huonovointisempi ennen joulua. Mutta kysyisin oudosta tuntemuksestani: tuolla alapäässä tuntuu sellainen ikävä painontunne, siis jossain emättimen / kohdunsuun tienoilla, tuntuu niin istuessa kuin liikkuessakin, liikunta pahentaa sitä. Tuntuu vähän samalta kuin silloin kun vauva potkii suoraan kohdunsuulle. Onko tässä kyse nyt kohdunsuun avautumisesta, vai tuleeko siitä mitään tuntemuksia? Vai voisiko vaan olla liitoskipuja, joita mulla tuntuu alavatsassa paljonkin, ja joskus alapään tienoillakin, tuntuu kuin sukkapuikolla sohastaisiin. Te, joilla kohdunsuu on avautunut - oletteko tunteneet jotain kipua tms.???
Nyt riennän tekemään miehelleni ruokaa ja kääretortun. Ja illalla lähdetään katsomaan Apassionata-hevosgaalaa Jäähalliin, saatiin sinne ilmaiset liput! Mietin vaan, miten jaksan istua siellä, tekisi mieli ottaa tyyny tms. pepun alle =))
Ihanaa viikonloppua kaikille!
Marinelle 31+2
Taas on viikonloppu edessä. Pitkästä aikaa käytiin miehen kanssa yhdessä kaupungilla ja kaupassa. Sain lisätäytettä mun ostamaan imetystyynyyn, nyt pitää vaan täyttää se. Ostin siis kirpparilta imetystyynyn, joka mun mielestä vaikutti hiukan liian tyhjältä.
Eilen tuli tehtyä oikein kaks lenkkiä koiran kanssa, tosin aika lyhyitä oli molemmat, mutta olin itteeni ihan tyytyväinen että edes tuon mittasia. Teki kyllä omalle mielelle tosi hyvää käydä ulkoilemassa. Onneks on ollut koira, jonka kanssa on " pakottautunut" liikkeelle koko raskauden ajan.
Aurelia: Kaikki supparit kyllä otetaan vastaan, koska täällä niitä ei oo paljoo vielä näkynyt. Synnytyssairaalana on Salon aluesairaala, eikä mulla oo ollu oikein mitään ajatuksia synnytystä kohtaan. Mielessä se kokoajan pyörii, mutta en tiedä mitä siitä pitäis ajatella. Antaa sen mennä omalla painollaan. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja nopeesti ja vaavilla on kaikki kunnossa syntymän jälkeen. Toivon että mies pääsee kanssa mukaan synnytykseen.
Tosi mukavasti kaverilta ajateltu tuo kirjan antaminen. Kuullostaa ihan hyödylliseltä luettavalta :) Joko ootte vaunut löytänyt/päättänyt?
saikku: Hyvä, että rakenneultrassa kaikki oli kunnossa ja pääsitte näkemään taas omaa pikkuista. Onhan siinä huimasti kasvua tullut ensimmäiseen ultraan verrattuna :) Kyllä ne liikkeet sieltä rupeaa tunnistamaan. Paranemisia sinne suuntaan.
Marinelle: Oliko apassionata hyvä? Mä oon ite ajatellut tuon painontunteen mitä tuolla alapäässä tuntuu tietyllä tavalla varmaan liitoskivuksi ja että vauva siellä painaa. En osaa siihen sanoa liittyykö mitenkään avautumiseen vai ei.
Omassa masussa ei siis tuntemukset oo mihinkään muuttunut. Hyvin tuntuu vaavi liikkuvan, hauskaa katella kun oma masu liikkuu kun kaikki liikkeet näkee nykyään niin hyvin päällekin päin. Suppareita ei täällä usein oo näkyny/tuntunut. Taidankin joutua tässä odottelemaan vielä pitkään. Pitää varmaan ottaa paremmin noi 3S käyttöön, josko se edesauttais synnärille pääsyä :)
Nyt mies sai ruuan laitettua, kivaaa mennä pitkästä aikaa valmiiseen pöytään..
-Sara-Maria rv 39+3-
Takana hyvin nukuttu yö, joten eipä ihme ettei aamusta saa pitkään nukuttua. Mikäs tässä on tähän viikkon herätessä, kyllä sitä tekemistä aina löytyy jos vaan motivaatiota riittää :)
sase: päädyittekö ottaamaan asiakkaan turvakaukalon ja pinniksen? toivottavasti teillä tuo synnäriin tutustuminen auttaisi, jos se mies vaikka sitten kuitenkin mukaan tulisi. Onhan synnytys ainutlaatuinen kokemus, ja varmasti meistä jokainen haluaisi miehen mukaan turvaksi ja jakamaan sen kokemuksen.
Missäs meidän kaikki enskat luurailee.. Juli, mites siellä menee? Taidankin olla seuraava synnärille lähtijä, vai jäikö butterfly synnyttämään perjantaina kun ei oo mitään kuulunu??
Omaan massuun ei siis mitään uutta, ei mitään tuntemuksia siihen suuntaan, että kohta olis lähtö edessä. Mä taidan olla täällä vielä juhannuksenakin :) . Kovin mahassa yritetään liikkua vaikka tilaan onkin vähäsen. Kaikenkaikkiaan sitä jaksellaan hyvin.
Mä voisin taas vaihteeks kuulutella, ettei kukaan ottaisi tuota esittelypinoa hoidettavaksi?
Tänään koitan saada viimisetkin vaavin vaatteet paikoilleen ja sairaalakassin pakattua oikein kassiin (tähän asti vaan keränny niitä yhteen kasaan).
-Sara-Maria rv 38+4-