Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

LoMaKuiset helmikuuhun (Loka-marraskuiset -06)

01.02.2008 |

Tervehdys kaikille!



Työmatka on nyt takana, oli mielenkiintoista ja virkistävän erilaista

kuin kotona, mutta olihan se myös rasittavaakin. Kaiken kaikkiaan

olen kuitenkin tyytyväinen reissuun, antoisaa oli monella tavalla. Ja kotiväki oli pärjännyt ihan mallikkaasti. (Mies oli mm. siivonnut oma-aloitteisesti keittiön kaappeja joten kyllä hän todistetusti tekee kotitöitä ihan käskemättäkin!, vain lisäyksenä aiempaan puheenvuorooni.) Neiti vähän itkeskeli kun soitin hänelle reissusta mutta muuten oli pärjännyt reippaasti. Itselläni ei ollut kauhea ikävä kun reissu oli niin llyhyt ja paljon ohjelmaa, mutta tietysti ajattelin iltaisin varsinkin kovasti kotiväkeä ja mietin miten menee.



Täällä LoMaKuisissa on keskusteltu vilkkaasti kotitöiden tekemisestä, ja näyttää siltä että on miehiä jotka tekevät oma-aloitteisesti paljonkin hommia, mutta toisia saa sitten potkia koko ajan eivätkä tee edes omaa osuuttaan, eli korjaa omia jälkiään... höh!! Muitakin kuulumisia oli monelta, tosi mukavaa, kun raputyttö ja silvain ja piparminttu ja pootykat ja moni muu oli käynyt kirjoittelemassa. Ilmassa on aika lailla väsymystä, varsinkin niillä joilla yöt ovat huonoja, mutta muutenkin. Mutta onneksi mennään kevättä kohti ja valo lisääntyy koko ajan. Ja toivoa sopii että helmikuussa voisi saada jonkinlaisen talvenkin... itse ainakin haluaisin harrastaa hiihtoa ja leikkiä neidin kanssa enemmän lumessa.



Vielä omaa napaa ja kysymys: Imetyskin näyttää vielä jatkuvan, oli kyllä vähän rinnat pinkeenä reissussa mutta ei onneksi mitään tulehduksia tullut. Mietin myös että loppuukohan maidontulo kun en moneen päivään imetä, mutta eipä niin käynyt. En viitsi lopettaa kokonaan kun kerran pieni tuntuu yhä kaipaavan imettämistä, mutta kaipa se tässä kevään aikana vähitellen vähenee itsestäänkin???!! Tiedän monia vauvoja jotka lopettavat itse tissittelyn mutta ei varmastikaan kaikki... Minkälaisia kokemuksia teillä on asiasta, oletteko itse joutuneet aktiivisesti lopettamaan imetyksen vai onko lapsi itse osoittanut ettei enää halua, ja missä iässä jos on?



Nyt rupean tekemään rästihommia, mutta

mukavaa viikonloppua kaikille!

t. Sirita



Kommentit (29)

Vierailija
21/29 |
12.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän 1 v 3 kk popsii pääsääntöisesti samaa ruokaa kuin muutkin. Suolan käyttöä olen vähän vähentänyt normaalista, mutta marinadeissa jne sitä tietysti on ja valmisruuissa (esim. kalapuikot, maksalaatikko, pinaattilätyt), joita meillä myös silloin tällöin käytetään.



Meillä on tän hetken tautina silmätulehdus. Täytynee mennä lääkäriin, jos ei ota laantumisen merkkejä huomenissa. On tää toinen lapsi muuten vähän erilaisessa syynissä; ekan kanssa kun tuli rynnittyä lääkäriin paljon matalammalla kynnyksellä.



G-asuminen: meillä puutalo kolmio kahdessa tasossa ja kellarin laajennus työn alla. Ehkäpä kesällä päästään omaan saunaan! Nyt on just lasten huoneeseen hakusessa uusi kaappi ja yritän taivutella miestäni suostumaan Lundian hintavan kalusteen ostoon... Ei ole helppoa kun mies on saita kuin Roope Ankka, ei kuitenkaan ihan yhtä rikas. :)



t. Lempi

Vierailija
22/29 |
08.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset


Vastailen tässä nyt samalla M@@.Vi:n kysymykseen asumisesta. Eli meillä kolmen hengen perhe ja neliöitä 170 yhdessä kerroksessa. Juuri siis tässä talo valmistunut ja päästy muuttamaan. Poika siis asustelee omassa huoneessaan, niinkuin asusteli jo entisessä kodissakin (joka oli saunallinen kerrostalokolmio).



Ja lämpötila-asiat täällä toki on vielä vähän hakusessa, lattialämmityksellä mennään ja kestää hetken ennenku säädöt on ihan kohdillaan. Mutta sellasta n. 21,5 astetta tässä on pidetty ja todettu ihan sopivaksi.



Mukavaa viikonloppua!



Piparminttu :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/29 |
08.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset


Täällä käyn pinoja lukemassa, mutten oikein ole jaksanut kirjoittaa. Nyt pikaisesti vain...



Meillä asutaan vielä kerrostalokolmiossa (ilman saunaa, vanha kolmio), neliöitä 72,5 ja ihmisiä viisi. Jonkun mielestä ahdasta, mutta hyvin on mahtunut. Tykkään itse tästä asuinalueesta, mutta nyt sitten jossakinvaiheessa se muutto edessä. Kunhan asunto saadaan kaupaksi, niin suunta appiukolle ja sitten meillä on omakotitalossa pieni kommuuni ja meillä viidellä hengellä " omana" yksi makkari =( Siellä varmaan menee joitakin vuosia ennen kuin saadaan talo tehtyä. Siinä sitten neliöt " riittää" .



Meidän keskimmäinen on tänään lähdössä ihka ensimmäistä kertaa elämässään mummolle yökylään! Ikää " jo" 2v8kk ja herra kovasti odottaa. Onhan se pieni kasvun paikka pikkuihmisellekin. Mutta koskapa sitten kukaan ottaa kolmea kerrallaan, jotta saisi miehen kanssa " laatuaikaa" . Ei koskaan... Yksi kerrallaan ja ehkä kerran/pari vuoteen.



Neitiltä on nyt sitten lopetettu tissi. Toissayönä tuli minulla mitta totaalisesti täyteen (olen 4½v ollut vuoroin raskaana ja imettänyt ja nukkunut max. kolme tuntia kerrallaan). Kyse on kuitenkin melko lailla tavasta. Läheisyyttä ja syliä on aina saanut, mutta nyt sitten tietenkin monin verroin enemmän " korvaamaan" rintaa. Jähtäväksi nää, miten hankala prosessi tulee olemaan. Tähän mennessä on ollut vielä kohtalaisen siedettävää, vaikka toki neiti on protestoinut.



Kipeänä meilläkin on ollut (koko perhe vuoroin) ja siksi varmaan tuo " tissimitta" tulikin täyteen, kun meni siinä ihan mahdottomaksi (taas).



Vaippa on aika usein kuiva ja potalla käydään säännöllisesti. Saattaa siis olla useammankin tunnin kuivana. Kuitenkaan en ulos uskalla lähteä ilman vaippaa, kun ei ihan selkeästi hätää ilmoita (siis äiti ei tunnista). Tällä hetkellä näyttää siltä, että saattaa hyvinkin olla kuiva puolitoistavuotiaana, mutten uskalla toivoa sitä varmaksi.



Tällaista täällä. Ei vieläkään töitä (en toisaalta haluakaan töihin, mutta rahan takia mies sitä vaatii...). Pää meinaa toisinaan hajota. Neuvolasta pistivät psykologille juttelemaan, joten katsotaan sen jälkeen, onko siitä apua vai leimataanko minut hulluksi ja otetaan lapset huostaan =( Miehelle en ole vielä uskaltanut tuota kertoa, kun tulee kuitenkin täydeltä laidalta palautetta... Olen tässä tosin tullut siihen tulokseen, että ainoa asia mikä minulle mitään merkitsee, on lapset =)





TalviSalama kera vauhtitrion.

Vierailija
24/29 |
03.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taas meni viikonloppu nopeasti...



Taas ollut sairasteluja, ainakin M@@vin perheessä. Pikaista paranemista! Meillä ei vielä olla oltu kuin pienessä nuhassa, varmaan menen paniikkiin ja soitan ambulanssin paikalle heti kun Joel sairastuu ekan kerran... Joskushan sekin päivä tulee. Tosiaan kun on esikoinen kyseessä, niin oon kyllä ihan pihalla että mitä missäkin tilanteessa kuuluisi tehdä. Ehkä se sitten selviää, tai tulen teiltä viisaammilta neuvoja kyselemään ;-)



Joelilla on ollut taas viikko täynnä seikkailuja, isänsä kanssa kävivät kyläilemässä, Sea Lifessa, HopLopissa ja ties missä. Onneksi minäkin ehdin töiltäni edes vauvauintiin ja joihinkin juttuihin mukaan. Helmikuu vaikuttaa onneksi töiden puolesta vähän iisimmältä, tää tammikuu on ollut aikamoista juoksua.



Tänään oltiin lapsettoman kaveripariskunnan luona kyläilemässä, ja Joel pisti oikein tosi hankalan vaihteen päälle. Olin itsekin ihan ihmeissäni, kun kaveri ei ole vielä koskaan ollut noin kiukkupussi. Koko ajan piti mennä portaisiin juoksemaan, vetää cd:t alas hyllystä ja ties mitä.

Taisi saada pariskunta ihan tarpeeksi lapsista toistaiseksi... No, näihinkin juttuihin varmaan saa tottua, ei yksikään lapsi voi pelkkää aurinkoa olla - vaikka siltä on jo pitkään vaikuttanut, Joel on hymyillyt ja nauranut varmaan suurimman osan hereilläoloajastaan tälläkin viikolla :-)

Hymyjä ja aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!

Anyara & co

Vierailija
25/29 |
04.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiva taas ehtiä pitkästä aikaa istahtamaan tänne lattian rajaan tietsikalle! Meillä puhkes Neidille vesirokko!! Saatiin torstaina MPR-rokote ja perjantaina nousi lämpö ja lauantaina oli vaippa-alueella näppyjä. Ajattelin, että joku reaktio piikistä, mutta sunnuntaina oli levinnyt jo koko keholle ja mentiin lääkäriin, joka totesi että rokkohan se siinä! No nyt on äiti luvallisesti koko viikon kotona ja täytyy myöntää, että ei haittaa ollenkaan!!! =0)



Virtapiiri voi vallan mainiosti eli helpolla näytettäisiin pääsevän, ei kutia eikä kitise ja lämpöäkin oli vain perjantai iltana, joten oltiin eilen potkukelkkailemassa! Neiti oli niin onnesta soikea, että ei suostunut nousemaan pois ollenkaan, siinä äiti sitten hiestä märkänä potkutteli pitkin pihatietä!!!



Muutenkin tuntuu, että tässä taas vähän kiireet helpottaa. Juuri soittelin ystävälle Turkuun, että voitaisiin lähteä neidin kanssa hiihtolomalla kyläilemään, mutta katsotaan nyt. Ei olla kuitenkaan oltu pitkillä automatkoilla ja nyt sitten lähtisin neidin kanssa kaksin 300 km päähän... No ei se auta kuin kokeilla, mikäli ei olla kipeinä! (** koputtaa puuta)



Nyt menen lukemaan teidän edellisen ketjun viestit että tiedän mistä puhutaan. Miehistä vissiin ainakin?! Meillä koulutetaan koko ajan parempaan suuntaan tuota kotityöpolitiikkaa, nyt jo aika hyvin siivoaa omat jälkensä ja viikonloppuna siivotaan yhdessä, joten ei valittamista. Mies kuitenkin hoitaa yksin tuon remonttipuolen, joten pitää antaa vähän armoa.



-vaimonalku ja virtapiiri 19.10-

Vierailija
26/29 |
05.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset


En viime viikolla hirveän paljon ehtinytkään täällä vierailla, kun oli noi muuttohässäkät päällä. Mutta nyt sitten terveisiä vaan täältä uudesta kodista! On tää nyt aika ihana :) Ja tilaa on tuplat entiseen eli 170 neliötä. Poitsukin painelee aivan intona ympäriinsä ja omaan huoneeseensa tuntuu kiintyneen heti, se on paljon vanhaa huonetta suurempi ja hankin sinne mielestäni tosi nätin lastenmaton ja ompelin suloiset autoverhot :)



Ja siis hei, mä kun kyselin viime viikolla tai edellisellä teiltä, miten teillä nukahdetaan. Niin me tehtiin nyt vähän muutoksia muuton myötä. Eli ollaan alettu jättämään poitsu yksin sänkyyn ja huone on huomattavasti valoisampikin kun ennen. Tosi hienosti on nukahtanut itsekseen vaikka odotin ihan muuta. Ilmeisesti on jotenkin ymmärtänyt että täällä uudessa kodissa onkin eri systeemi, kun eka illasta asti jätettiin hänet yksin. Suukoteltiin vaan hyvät yöt ja kerrottiin että sinä käyt nyt nukkumaan ja aamulla nähdään jne ja sitten vaan ihan reilusti kävellään pois huoneesta.



Miehistä on ollut joo kovasti keskustelua :) Mä taisinkin viimeksi kommentoida, että meillä välillä kanssa mies on sellanen että kun on tarpeeksi keskittynyt johonkin ei huomaa mitään kotitöitä jotka odottais tekijäänsä. Mutta muuten hän on kyllä siisteydestä pitävä ja huolehtii siitä itsekin, ettei tarvi olla onneks komentelemassa. Ja poitsun kanssa tekevät kovasti yhdessä muuttoon liittyviä juttuja, ottaa pojan mukaan mm. huonekaluja kasatessaan ja siitäkös poika on aivan innoissaan!



Että semmosia tänne meille :) Mutta nyt täytyy mennä vielä vähän purkamaan muuttolaatikoita kun poikakin on unilla.



Mukavaa viikkoa!



Piparminttu



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/29 |
05.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kyllä muista näin loskaista helmikuuta, nytkin on tosi sumuista(!)

ja kosteaa. Yhyy, hiihto- ja pulkkailukeleistä saa taas vain haaveilla.



Onnitteluja piparmintulle uudesta ihanasta asunnosta, kuulostaa tosi kivalta! Muutto on aina rasittavaa mutta uuteen kotiin pääseminen on ihanaa ja innostavaa. Ja hienoa että nukuttaminenkin samalla helpottui.



Itsekin kaipailen kyllä helpotusta nukutukseen, meillä nimittäin neiti nukahtaa useimmiten vasta n. 30 minuutin nukuttamisen jälkeen, ensin hänen kanssaan tehdään iltatoimet, sitten mennään lukemaan iltasatuja, ja sitten nostetaan sänkyyn ja toivotetaan hyvää yötä, mutta äiti tai isi jää vielä samaan huoneeseen (tiedän, on opetettu huonoille tavoille!) ja lauleskelee unilauluja tai soittaa soittorasiaa. Joskus neiti rauhoittuu nopeasti mutta ikävän usein seuraa kiehnäystä, piehtarointia, pinnojen paukutusta ja ylös hyppäämistä ja itkeskelyä, eri suuntiin ja tavaroihin osoittelua jne... Täytyisi ryhdistäytyä ja opettaa neiti nukahtamaan itsekseen. Mutta ei vain olla saatu aikaan... TÄnänkin meni noin tunti kaikkien noiden iltasatujen ja nukutusten kanssa, ennen kuin neiti lopulta nukahti. Huone on kyllä melko hämärä, vier. huoneessa on valo, ja pieni yövalo samassa huoneessa.



Tänä aamuna tuli aika ikävä herätys, kun neiti putosi minun vierestäni sängystä lattialle, vaikka oli laitettu peittoja ja tyynyjä ympärille. Onneksi hänellä taitaa olla aika kova pää, kun ei muuta kuin hetken itki säikähdystä mutta edes kuhmua ei tullut. Ja hetken päästä ihan sama meno kuin aina.. !! Äiti taisi säikähtää pahemmin kuin neiti itse.



Muuten, anyaralta kysyisin että miten se Joelin pitempi hoitojakso mummolassa sujui? Ilmeisesti hyvin kun et ole asiasta sen kummemmin puhunut.



Hyvät yöt itse kullekin,

palaillaan!

t. Sirita





Vierailija
28/29 |
06.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset


Ollaankos muilla oltu terveenä?



Olisin tuohon muutto hommaan josta ollut puhe niin kysynyt että minkäs kokoisia taloja teillä nyt sit on ja montako henkeä asuu saman katon alla?



Meillä asutaan erittäin ahtaasti,syystä että mies ei halua muuttaa ja hänen mielestään tässä vielä tila riittää...

Nimittäin meitä on 86 neliön talossa 6 henkeä ja ulkoeteinen vie varmaan melkein 8-10 neliötä,saunan kanssa.

Talossa on vain 2 isoa huonetta ja keittiö sekä pesuhuone ja sauna +wc...



Nyt sit uutena murheena home jutut!!!

Siis melko suurella toden näköisyydellä pesuhuoneessa on hometta,joten olisiko se sitten yksi syy Joelin tautikierteisiin...

Huomattiin juuri että kaakeleiden väliseen silikoniin on ilmestynyt mustia homepilkkuja ja samoin pesuhuoneen lattiamatto on kahdesta kohdasta mennyt rikki :(

No mies sitten asiasta mainitsi vuokra isännälle niin asia hoidetaan heti kun mahdollista,eli pesuhuone remppaa tiedossa melko varmasti.



Sitten olisin myös kysellyt että millaisia lämpötiloja teidän taloissa/asunnoissa on?

Meillä on yleensä sisälämpö +20.5 - +21.5 mulla silti välillä palelee mutta kellään muulla ei,joten olen varmaan vilukissa...



Sitten sairasteluun vielä sen verran että nuorin edelleen kipeä ja nyt myös minä ja mies kurkkukipu potilaita...

Toivottavasti tää menis pian ohi.



M@@.Vi ja 3 lasta Joel päikkäreillä isompi tekemässä ytävänpäivä kortteja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/29 |
06.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moi taas,



onnea Piparmintulle uudesta kodista!

Ja M@@.vi - kuulostaa pahasti homeelta, mutta toivotaan pikaista ratkaisua asiaan!! Vaatikaa perinpohjaisia tutkimuksia, teillä on oikeus siihen :-)



Sirita kyseli, että miten meillä meni se toissaviikkoinen pitkä hoitopätkä. Joel oli siis mummolassa melkein viikon, tosin me käytiin siellä isän kanssa yhden yön reissu siinä välissä. No hienosti meni, vaikka etukäteen stressasin. Joel oli ollut todella hyväntuulinen koko ajan, ja nauttinut jakamattomasta huomiosta. Naapurin lapset oli käyny pitämässä seuraa, ja ohjelmaa oli muutenkin riittänyt, paljon ulkoilua jne. Oli nukkunutkin vähintään yhtä hyvin kuin kotona.

Kun Joel tuli kotiin (mummo ja vaari toivat ja olivat täällä sitten hetken, että olisi pehmeä lasku), niin ihmetteli ovella noin sekunnin, sitten rupesi nauramaan ja paineli omaan huoneeseensa. Eikä edes tullut kunnon kiukuttelua myöhemmin, kuten olisin olettanut - pientä iltakitinää vain. Vaikea sanoa, mutta tais se äidille sitten olla kovempi paikka kuitenkin - oli tosi outoa olla kotona ilman poikaa ja kova ikävä!!



Totuuden nimissä on sanottava, että meillähän on Joel ollut aika paljon hoidossa, mutta vain mummoillaan, jotka siten on tosi läheisiä. Että sikäli onnellinen tilanne, ettei tartte vielä viedä ulkopuolisille hoitoon, vaikka olenkin jo töissä.



Ilmoitin Joelin tänään muskariin, vaikken itse pääsekään paikalle, sillä se on aamupäivällä :-( Poika käy siellä sitten isänsä tai mummonsa kanssa, sen mukaan kumpi sinä aamuna on pojan kanssa. Yritän kyllä saada edes pari maanantaiaamua vapaaksi töistä, että joskus pääsisin minäkin. Onneksi vauvauinti on iltaisin, etten ihan kaikesta jää paitsi!



Talvisempia säitä odotellen,

Anyara