Kotityöjaosta. Onko mielestänne oikein ettei mies tee lainkaan kotitöitä (tiskit, pyykit, siivous?) tälläisessä tilanteessa?
Eli mies on yrittäjä ja tekee paljon paljon töitä. Työpäivät on sellaisia noin 10 tuntisia, usein tekee töitä viikonloppuisinkin. Lisäksi rakentaa meille omakotitaloa, rakennuspuuhiin menee muutamia tunteja viikossa. Loppu aikana puuhailee lasten kanssa, kaupassa käy aika usein kyllä, harrastaa omia juttujaan ja rentoutuu.
Minä teen osapäivätyötä 6-7h päivässä. Kuskaan lapset hoitoon ja sieltä pois. Teen aina ruoat, hoidan aina siivouksen, tiskit, pyykit. Olen tosi väsynyt tähän, etenkin kun myös paljon olen lasten kanssa yksinäni miehen ollessa töissä tai rakentamassa taloa.
Onko mielestänne ok jako? Miehen mielestä on, minä olen niin väsynyt, ainakin nyt.
Kommentit (15)
tehkää uusi jako kun talonne valmis!
sillä aikaa koita itsekin keksiä jokin harrastus jonka turvin pääset joinakin iltoina pois kotoa, vaikka vaan kävelyllä käynti, voit mennä silloin kun miehesi kotona...
Mä vertaisin tossa tilanteessa sitä, että onko kummallakin saman verran aikaa tehdä omia juttuja ja rentoutua. Jos en muuten ehtisi rentoutua itse, niin ottaisin omaa aikaa silloin kun mies on lasten kanssa ja jättäisin miehen pyykit pesemättä. Jos en niitä sitten ehdi pestä, niin sitten saa mies ruveta tekemään edes sen.
ja jätä kaikki kaupassa käynnit hänelle!
t.2
Mutta tietysti, jos perheessä esim vaimo on väsyneempi tilanteeseen ja miehellä riittäisi paukkuja vielä kotitöihinkin niin sitten ei ole reilua.
Tosin ei kerran viikossa imurointi luulisi olevan ylivoimaista, varsinkaan jos sillä on iso merkitys puolisolle.
Kerroit, että mies kuitenkin harrastaa ja voi rentoutua aina välillä. Onko sinulla mahdollisuus samaan? Jos molemmat vanhemmat tekevät yhtälailla töitä (lasten ja kodin hoito ovat ihan yhtä lailla tärkeitä ja voimia vieviä kuin rakentaminenkin) ja saavat yhtä lailla vapaata, asiahan on ok. Mutta jos se menee niin, että kotona jäävälle ei sitä vapaa-aikaa jää ollenkaan, kyllä asiaan täytyy tulla korjaus.
Molempien jaksamisesta huolehtiminen on ihan yhtä tärkeää.
niin jätä suosiolla väliin se 1 kerta!
sen kuuluukin olla rankkaa. Näitä kutsutaan elämän ruuhkavuosiksi ku puolisoilla on tekemistä vaikka kuinka, lepo ja oma/yhteinen aika vähissä, lapset pieniä ja ansiotyötä... Palkkaa kodinhoitoapua jos mahdollista tai pyydä ystävä/kummi/mummi joskus avuksi.
Auttaisi tähän tunteeseen kun tuntuu että yksin nujerrun kaiken tämän alle.
ap
Vierailija:
Auttaisi tähän tunteeseen kun tuntuu että yksin nujerrun kaiken tämän alle.ap
No vaihtakaa osia. Tee sinä pitkää työpäivää + raksahommat, unohtamatta kuitenkaan imurointivuoroasi. Jestas miten itsekkäitä kotiäidit voi olla.
Teen mielestäni sekä fyysisesti että henkisesti melko raskasta hoitotyötä.
Herään aamulla klo 7 reikä reikä, kiskon lapset ylös, pistän heidät pukemaan, kuskaan lapset päiväkotiin (eri ryhmissä hoidossa), ajan 40 km töihin, teen työpäivän, ajan töistä kotiin, haen lapset, teen ruoan, leikitän, hoidan, juttelen, ulkoilutan, teen ruoan, katson vaatteet jne. Lisäksi ne pyykit, tiskit jne jne.
Minä en missään nimessä tahtoisi olla mieheni asemassa, mutta en myöskään häntä sellaiseen asemaan toivonut. Ei ollut yrittäjä vielä siinä vaiheessa kun perhe perustettiin.
Kait mulla on vaan asennevamma. Hammasta purren ja hymyillen on nieltävä kaikki. Olen heikko kun edes ajattelen että tämä voisi olla rankkaa.
ap
Meidän talo valmistui kolme vuotta sitten, sitä rakennettiin kaksi vuotta. Rakennus vaiheen alussa lapset olivat 2,5v ja 6kk eli olin kylläkin kotona. Olin tosi väsynyt tuohon aikaan ja valitettavasti nyt ratkotaan niitä ongelmia joita parisuhteeseen siinä vaiheessa tuli. Meillä mies ei tehnyt silloin mitään kotitöitä ei edes käynyt kaupassa. Töihin meni klo 7 ja suoraan töistä meni raksalle ja tuli kotia noin klo 22, joten eipä paljoa keretty edes näkemään ja vielä kehtasi marista että miksi minua ei seksi sytytä.
Eli ymmärrän sinua täysin. Se mitä itse tekisin nyt toisin, niin pyydettäisi ehdottomasti raksalle apuja, hommaisin kotiapua kerta viikossa ja välillä lapset hoitoon ja mieskin pois raksalta, että kerkeisi myös siinä kiireen keskellä hoitaa sitä parisuhdetta. Eli ei paljoa neuvoja tullut, mutta tiedän tuon tunteen, varmasti kummallakin on yhtä rankkaa sekä sinulla että miehelläsi, joten en välttämättä miehellekkään enempää vastuuta tyrkkäis, vaan ulkopuolista apua käyttäisin, jos vaan mahdollista.
Kristittyjen pyhäpäivä tulisi jokaiselle rakennuttajalle olla pakollinen: yksi viikonpäivä, jolloin ollaan kotona, ei käydä harrastuksissa eikä varsinkaan tehdä töitä, sen enemmän raksalla kuin firmassakaan. Hoitaa parisuhdetta, kumpikin saa levätä kun ollaan yhdessä lasten kanssa ja päivän kotityöt menevät siinä sivussa.
Voittehan kai kokeeksi tehdä niin, että sinä menet sinne raksalle ja miehesi jää kotiin? Muutaman illan kun raksalla cyprokkeja kannat ja kittiä vetelet seiniin et enää viitsi imuroimisesta valittaa.
OIKEESTI hankkikaa kirvesmies töihin jos noin koville vaimolla ottaa!
Ja yksi vapaa päivä viikossa pitäisi olla rakentajille+töissä käyville pakollista. Kotityöthän eivät ole edes työtä rakentamiseen verrattuna vaan harrastus.
t. oman kodinrakentanut nainen, mies kävi vain töissä ja tarvikkeita hankkimassa. Minä hoidin rakentamisen, lapset ja kotityöt, loppu ajasta olin päivätyössä, hoidin lapset ja kodin ja rakensin. Kyllä rakentamisvauhti tippui silloin 90 %.
Minä ehdotin miehelle että hän kerta viikossa imuroisi, auttaisi jo paljon se minun taakkaa! Kerran imuroi ja nyt kun muistutin josko viikonloppuna imuroisi (2 viikkoon ei ole sitä tehnyt vaikka oli puhetta) niin suuttui ja piti minua nalkuttajana, vaikka nätisti otin puheeksi...
ap