Yksinhuoltajat +iltavuorot
Hei!
Onko Linjoilla yksinhuoltajia joilla 8-10v lapsi.
Kuinka lapsi selviää illat jos äiti töissä?
Millaisia ongelmia ollut?
Miten olette ratkaisseet/helpottaneet yksinoloa?
Kommentit (34)
Eli pariskunta ja yh hoitivat vuorotellen työaikansa mukaan toisen lasta iltaisin.
Toisaalta ihmettelen... Miksi juuri yh:t ovat aina niin tiukoilla paitsi taloudellisesti, myös työpaikan saannin ja työvuorojen suhteen?
Isällä on töitä iltaisin. Kunta on auttanut niin, että perhepäivähoitaja menee sinne iltaisin hoitamaan lapsia. Nämä lapset ovat nyt 6- ja 9-vuotiaita.
Aina välillä näkyy näitä yh-äitejä, jotka saavat minut häpeämään yksinhuoltajuutta. 8 - 10 vuotias on lapsi. Belgiassa lapsi huostaanotettaisiin heti, suomen viranomaiset olisivat toki myös kiinnostuneita. Olen nimittäin törmännyt samanlaiseen tapaukseen ystäväni sossun kanssa eräässä kerhossa, sillä erotuksella, että lapsi oli JO 12. Miten tarina päättyy, sitä en tiedä, koska se on salassapidon alaista, mutta tutkintaan se ainakin meni.
Ennen yksinhuoltajuutta tein paljon reissuhommia. Kun päädyin yh:ksi etsin heti itselleni 8 -16 toimistotyön. Tykkäsin enemmän reissuhommista, mutta ei tulisi mieleenikään jättää ekaluokkalaistani illaksi tai yöksi kotiin. 8-vuotias on lapsi, jonka tehtävä on olla lapsi josta huolehditaan. Ei niin, että se pitää itse itsestään huolta.
Meillä joskus melkein asui eräs tokaluokkalainen avainkaulalapsi ja roikkuvampaa, turvattomampaa, surullisempaa ja yksinäisempää lasta en ole koskaan tuntenut. Istui aina sylissä, ja pyysi etten lähetä häntä yksin kotiin. Äiti ja isä teki uraputkea.
Lapsen perusturvallisuudella ei saa leikkiä. Sen laiminlyöminen voi johtaa elinikäiseen masennukseen.
missä on päivätöitä? Jos on revolveri ohimolla, pitää kehittää jotain muuta. Mä myisin talon, muuttaisin jonnekin missä on ystäviä ja sukua ja etsisin uuden työn.
Niin myisin ensiksi talon, muuttaisin vaikka vuokralle ja lähemmäs sukua ja ystäviä. Sitten etsisin tietysti päivätyön.
Itse irtisanouduin mahdottomasta vuorotyöstäni kun olisi pitänyt palata takaisin töihin. Se oli joku mun tai miehen etsittävä uutta työtä, lapsiani en halunnut vuoropäiväkotiin. Koska mulla oli paremmat mahikset löytää töitä, minä irtisanouduin.
Nykyään teen päivätyötä 9-16 ja olen aina lasten kanssa iltaisin. On ehdottomasti kannattanut!
Kesisinkin yritän pitää pitkän kesäloman.
..joutunut jättämään tuonikäisiä lapsiani iltapäiviksi keskenään työn takia. Useimmiten oli naapurin lukiolaistyttö seurana, muttei todellakaan joka iltavuorossa. Tein jopa yövuoroja, aina ei todellakaan voi valita. Lapsistani on kasvanut hyviä, itsenäisiä nuoria tästä huolimatta.
Jaksamista ystäväsi yksinhuoltajaperheelle, kun aikaa hieman kuluu, niin tilannekin selkiytyy. Lapset kasvavat todella nopeasti, kunhan parhaansa tekee, muuta ei voi kukaan vaatia.
Jos kysymyksessä erotilanne, sovitelkaa äidin iltavuorot ja isän tapaamiset yhteen...
ja meillä suorastaan asusti erään yh isän ekaluokkalainen poika. Mutta tämä poika oli todella pärjäävä, kiltti, reipas, kuuliainen ja aivan ihanne lapsi ja ihanne seuraa omalle pikkukoululaiselleni. Joten en pistänyt pahaksi. Muuttivat sittemmin pois, harmi vaan. Tämä yh isä teki myös silloin tällöin ilta- ja yötöitä. Minulle ei koskaan oikein selvinnyt, että miten lasten hoito oli tuolloin tarkoitus järjestää, mutta tämä toinen lapsi siis asusteli meillä, toisesta en tiedä...
Ja meillä: joudun olemaan parina iltana viikossa niin, että olen vasta puoli seitsemän aikaan kotona. Onneksi voin sovittaa nämä illat sellaisiin, jolloin koululaisella harrastus, johon kävelee itse. Ja voin piipahtaa koulupäivän jälkeen kotona (lyhyet matkat). Jos täytyy ei-harrastus-iltana olla myöhään töissä, poika sovitusti kaverilla (noin 1 krt/kk) tai haen hänet hätätapauksessa mukaan töihin (joo, joustava työ) tai menee isälleen (noin 1 krt/kk) tai on yksin kotona, jos haluaa itse.
Sumplimistahan tämä on, mutta kyllä tämä tästä suttaantuu ihan kivasti. Mutta nyt kyllä tuntuu, että klo 21 päättyvässä työvuorossa en kyllä mitenkään henk koht voisi olla pikkukoululaisen yh:na!
ja elämä mullistuu täysin niin lapsella kuin äidilläkin niin pitäisikö vielä myydä talo samaan sysyyn ja
repiä lapsi turvallisesta ja tutusta asuinkodista, koulusta ja koulukavereista. Pitäisikö talo vielä myydä pilkkahintaan, kun ei noita ottajia tuolla seudulla niin vain ole.
Veikkaan että tämä lapsi on kuitenkin mielummin vähän yksin siellä kotona kun muuttaa jonnekkin äidin kotikaupunkiin isolle paikkakunnalle.
Lapsi ei ole kahdeksanvuotias vaan hieman vanhempi.
Ei kai se ammatin vaihto päivätöihin niin kovin helppoa voi olla?
Kouluttamaton pääsee siivoojaksi. Asuvat niin pienellä paikkakunnalla että mahtaako olla siivoojankaan piakkoja tarjolla? oman alan työt ovat vuorotöitä.
Isä ei ole mukana kuvioissa, vaan hänet on vienyt ystävämme alkoholi.
AP
ei niitä iltavuoroja niin usein ole. sitä paitsi eihän töistä saa olla edes pois jos yli 10v lapsi on sairas. ovat silloinkin yksin koko päivän. myös vuorotyötä tekevä.
lastens. ei puutu tilanteeseen, mikäli lapsi ei oireile ja piste.
Mä tiedän monta, joilla jo ekaluokkalainen on ollut yksin. Vaikken omiani jättäiskään ei se sentään rikos ole jos vaan lapsi pärjää...
Ja mä asuin lapsena maalla, jossa vanhemmat tekivät maataloustöitä etc ja me kaikki kuus lasta pärjättiin omillamme.
Omakotitalo taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevalle naiselle ja tämän 8v lapselle kuulostaa aika suureelliselta. ja jos se sijaitsee alueella missä ei asu sen enempää sukulaisia kuin läheisiä ystäviä kehen turvata niin orvolta lisäksi. Ja siihen päälle se ettei ole mahdollisuutta löytää päivätyötä...
Ei muuttaminen tietenkään ole hauskaa lapselle, mutta en usko hänen siitä isompia traumoja saavan, varsinkin jos pääsee asumaan lähelle mummolaa ja muita sukulaisia ja äiti saa järjestettyä työvuoronsa helpommiksi. Taloudellinen tilannekin paranisi ilman isoja velkataakkoja (jos siis talon saisi suht ok hintaan myytyä) ja elämä helpottaisi kaikin puolin. uusia kavereita ja harrastuksia löytyisi nopeasti.
on ymmärtäväinen ja antaa vain päivävuoroja. Itse oon yh ja mulla työnataja antaa aamuja, kyseessä ois kuiten 3vuorotyö.
Tosiaankin lapsi tarvitsee apua läksyissä, ruuanlämmityksissä. Ja ikinä ei voi tietää mitä sattuu tai mitä tuonikäinen saa päähänsä. Ja pimeinä iltoina lapsi saattaa pelätä yksinoloa.
Ei kaikkien eka-tokaluokkalaiset vietä loma-aikoja yksin, ei ainakaan minun lähipiirissä. Eikö ap:n ystävä voi neuvotella työpaikalla, jotta saisi tehdä vain aamuvuoroja ?