Onko tosiaan ylihysteerinen kuten työkaveri pilkkasi, kun suren kissaani.
Jouduin aamulla viemään 17-vuotiaan kissani nukutettavaksi. Töihin tullessani työkaveri kysyi miksi näytän niin hapanta naamaa. Kerroin kissan kuolemasta, johon totesi että kaikista kateista kuuluisi tehdä rukkasia tai purkkiruokaa. Päivän aika useamman kerran pilkkasi minua muiden kuullen. Heitti esim palaverissa, ettei mulle voi mitään töitä nyt antaa, kun mulla on suruaika sen katin takia. Iltapäivällä sihteeri tuli kyselemään osallistunko minä firman virkistyspäivään ja tuleeko perheestäni joku mukaan. Työkaveri siihen nauraa räkättää, että Shebaa ei tarvitakaan, mutta mun kakaroille paljon pullamössöä.
Miten joku voi olla noin pohjattoman ilkeä? Pyysin lopettamaan, niin olen kuulemma hysteerinen ja huumorintajuton nössö. Oli pakko mennä vessaan itkemään, ettei työkaveri nähnyt.
Kommentit (9)
Kerro kaikille lohduttomasti, kuinka hän on sinulle puhunut ja saat taatusti kaikikien normaalien työkavereiden myötätunnon. Tuohan on ihan työpaikkakiusaamista.
Kyllä kissaa saa surra!
meillä kanssa 17 v kissa ja kuudes henki menossa.. Toivottavasti minulla on ymmärtäväisemmät ystävät kun aika tulee
Huomenna pistät tuon " työkaverin" aisoihin.
Äitini suree koiraansa joka on kuollut yli 2 vuotta sitten, itkee vieläkin haudalla ja on sanonut, että suree tätä enemmän kuin omien vanhempiensa kuolemaa.
Otan osaa!
Mitähän sairasta itsetunnon pönkitystä tuokin ihminen itselleen saa toisen mollaamisella ja vielä tuollaisella asialla, tosi hirveetä ja tyhmää käyttäytymistä. Sen ihmisen täytyy olla henkisesti sairas, tunteeton kivisydän. Mua muutenkin inhottaa yleensäkin tuollaiset ihmiset, jotka eivät arvosta kissoja yhtään ja laukovat sitten ääneen just tuohon tyyliin " että rukkaset niistä pitäis tehdä" yms. tosi tyhmää.
Muutenkin rankka aamu sinulla ollut ja sitten vielä kuunnella tuommosta piruilua.
-Ymmärrän hyvin sun surun, mullekin tulee jo kyyneleet silmiin, kun ajattelen tätä rankkaa päivääsi. Tiedän, kuinka rankkaa omasta lemmikistä luopuminen on. Mekin jouduttiin nukuttamaan koiramme viime talvena ja minä menin myös itku silmässä töihin aamulla ja ei pystynyt keskittymään mihinkään. Toivon sulle jaksamista suruusi.
Se on kyllä yllättävän kova paikka, vaikka ulkopuoliset eivät sitä ymmärrä.
Työkaverisi on ilkeä, muuta en voi sanoa! Vaikka ei suruasi ymmärtäisikään, niin voisi pitää mölyt mahassaan.
ota sairaslomaa, sitä saa jos eläinkin kuolee.
Minun työkaveri oli KUUKAUDEN sairaslomalla senjälkeen kun joutui viemään koiransa lopetettavaksi.
Eihän siinä tarvii niin pitkää sairista ottaa, mutta siis kuitenkin.
Ihan uskomatonta, miten kukaan voi julkisesti päästää suustaan jotain noin törkeää? Ja vielä aikuinen työpaikalla omalle työkaverilleen :O Kysy seuraavan kerran todellakin silmiin katsoen: " Miksi sä olet noin ilkeä, saatko jotain kiksejä siitä?"
Koulukiusaajat eivät ikävä kyllä kasva yleensä aikuisinakaan yhtään fiksummiksi vaan enemmistö heistä jatkaa kyseenalaista " uraansa" työpaikkakiusaajina. Työkaverisi on henkisesti sairas.
PS. Oma työkaverini sai päivän sairaslomaa koiransa kuoleman takia, ja minusta se oli todella empaattinen ele johtajalta. Ja ihan sama, mitä mieltä lemmikeistä kukin on, fiksu osaa edes pitää mölyt mahassaan tuollaisissa tilanteissa.
Minulta kuoli kaksi kissaa puolen vuoden välein, ensimmäinen yllättäin oli allerginen lääkkeelle jota eläinlääkäri pisti. Toinen sairastui vesimunuaiseen joka johti kissan huonoon kuntoon ja piti nukuttaa.
Itkin todellakin kissojani ja onneksi minua ei kukaan pilkannut.
Saat kyllä täältä ison halin ja ymmärrystä.
Työkaverisi siis ne muut kuulivat kyllä palaverissa että sait huonoa kohtelua. Ilmeisesti on niin että pilkkaajasi ei ole kokenut vielä mentyksiä mutta älä huoli kyllä niitä hänellekin vielä tulee. Toki hän voi olla niin psykopaatti ettei tunne mitään tunteita silloinkaan.
Tuollaisilta kannattaa kysyä suoraan, surullisin silmin:
" miksi olet niin ilkeä?"
Sellainen saa jauhot suuhun pahimmin.