Lue keskustelun säännöt.
G:Kumpi parisuhde on vakaampi ja kestää todennäköisemmin?
30.01.2008 |
Mielipidettä asiaan, jota pohdin tässä itsekseni... Kumpi on teidän mielestä kestävämpi parisuhde näistä kahdesta. Tää ajatus perustuu siihen, kun " kaikki" aina toitottaa, ettei nuorena alkanut suhde voi kestää;)
1) Parisuhde, joka alkanut nuorena n. 15-17v. yhdessä oltu nyt n. 10 vuotta, naimisissa ja lapsia. Kaikki hyvin, ei suuria kriisejä tai taukoja suhteessa, perusriitoja vaan...
2) Muuten sama suhde, mutta ollut iso kriisi, joka vienyt suhteen tauolle (1kk-6kk), mutta palattu yhteen ja nyt naimisissa ja lapsia.
Itse elän 1.vaihtoehtoa (ainakin toistaiseksi) ja ärsyttää, kun aina saa kuulla samaa jorinaa, että tää suhde ei voi kestää... ;)
Oma mielipiteesi???
Kommentit (8)
Ei noilla perusteilla voi mitään todennäköisyyksiä sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asenne ratkaisee. Jos olette tosissanne molemmat sitoutuneet ja valmiit panostamaan suhteeseen kovankin paikan tullen, ja muuten rehellisiä luotettavia ihmisiä toisillenne, suhteenne kestää.
Moni nuorena aloitettu suhde kariutuu, mutta niin moni vanhanakin.
Itselläni 15-vuotiaana alkanut suhde päättyi 25-vuotiaana. Minusta onnistumismahdollisuudet suhteessa kuin suhteessa ovat 50-50, muiden sanomisilla ei ole siihen mitään vaikutusta.
Sitten saattaa tulla joskus kausi " haluan kokea muutakin" ..
Toisessa vaihtoehdossa suuri kriisi on koettu ja silti yhdessä haluttu jatkaa, ehkä tavallaan vahvempi suhde?
Mutta tosiaan, yleistyksiä on ihan turha tehdä, koska jokainen pariskunta ja suhde ovat aina omanlaisiaan.
Itsellä esimerkki serkustani joka 14-vuotiaana alkoi seurustelemaan tytön kanssa, olivat yhdessä melkein 15 vuotta, saivat lapsenkin, mutta lapsen ollessa parivuotias nainen löysi uuden ja jätti serkkuni.
Meillä on kaveripiirissä ainakin tusina pariskuntaa, jotka ovat olleet alle parikymppisistä asti yhdessä kriiseittä. Ja hyvin me kaikki edelleen porskutellaan :) Itsekin olen jakanut jo yli puolet elämästäni mieheni kanssa, enkä yhtään epäile, ettemmekö me lähtökohtaisesti pysyisi kuolemaan asti yhdessä. Vanhempammekin ovat edelleen onnellisesti naimisissa, eikä heilläkään ole ollut muita suhteita elämässään. Miksi pitäisi, jos Sen Oikean sattuu löytämään nuorena? Sehän on vain rikkautta!
En silti väitä, että me olisimme lähtökohtaisesti yhtään sen vahvempi pari kuin joku sellainen, joka on käynyt läpi isojakin kriisejä, lähtenyt ehkä erilleen jossain välissä tai tavannut toisensa vasta vanhempina. Jokainen suhde on erilainen, eikä mitään aukotonta kestävyysmittaria ole olemassakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa tuttavapiirissä on vähän liikaakin niitä esimerkkejä, että nuorena aloitettu suhde päätyy jossain vaiheessa (30.kriisi tai viimeistään 40.kriisi tms) kun jompikumpi haluaa kokeilla ja nähdä mitä muuta olisi tarjolla ja elää sitä elämätöntä nuoruutta.
Mutta ei tietenkään kaikille nuorina aloittaneena pareille näin käy. Tsemppiä sinulle ja miehellesi.
Omassa kaveripiirissäni kaikki nuorena yhdessäolon aloittaneet ovat eronneet, paitsi yksi pari. Mutta ei näistä yksittäisen tuttavapiirin tapauksista voi vielä vetää tilastollisia johtopäätöksiä.
Omassa nykyisessä suhteessani oli vuoden tauko ja meidän tapauksessamme näen, että se oli tarpeellinen ja silmiäavaava. Tosin emme ole mikään " teinipari" , olimme yli 30 alkaessamme seurustella.
Ihan liian monet asiat vaikuttaa siihen, miksi erotaan tai ollaan yhdessä. Joten äänestän 50-50.