Minkä kokoista koulua pidät parhaana lapsellesi? Kuinka paljon oppilaita siellä olisi / on?

Oma lapseni on alle sadan oppilaan (isossa) kyläkoulussa. Viihdyin ja lapseni viihtyy. Ei liian pieni, mutta ei liian iso. Lapseni koulu sen verran iso, että jokaista luokka yksi kappale, oman poikani luokalla alle 20 oppilasta. Ainakin se ihan hyvä.

Nyt niitä on 500 ja ihan mahdoton määrä hallita.

Nyt niitä on 500 ja ihan mahdoton määrä hallita.

PALJON enemmän vaikuttaa luokkakoko sekä opettaja/oppilas -suhde.



Nyt lapseni ovat koulussa, jossa on noin 300 oppilasta (ikähaarukka 5-19v), oppilaita luokassa korkeintaan 20 ja jokaisessa luokassa on koko ajan opettaja+avustaja, tarvittaessa myös toinen avustaja. Lisäksi joitain tunteja pidetään pienemmissä ryhmissä.

Olen yläkoulun puolella itse, mutta voin lohduttaa niitä joita oman pikkuisen meno noin suureen kouluun hirvittää. Ainakin meillä on hyvin seuraavat asiat:



- Alakoululaiset ovat omalla puolellaan ja käytännössä eivät juuri törmää yläkoululaisiin, koulu siis tuntuu paljon pienemmältä kuin mitä on.

- Suuressa koulussa on enemmän resursseja, esim useita erityisopettajia, kuraattori ja terv. hoitaja. Toki on paljon avun tarvitsijoitakin, mutta apua on saanut hyvin tarvitessaan.

Siirtymä kuutoselta seiskalle on sitten aikanaan helppo, kun rakennus, tavat ja osa opettajistakin on tullut tutuksi jo 5-6 luokkien aikana.

Tarpeeksi pienet luokat, mutta tarpeeksi oppilaita jotta ei tarvitse tehdä yhdysluokkia. Oman lapsen maalaiskoulussa on 60 oppilasta, 1. ja 2. luokka ovat ominaan, mutta 3-4 ja 5-6 yhdysluokkina.

että luokkia ei yhdisteltäisi. Lapseni ovat sellaisessa, mutta oli kyllä kovan homman takana.

yksi oppilas on koko koulun silmätikku. Isossa on paljon erilaisia oppilaita, ja luokan vaihdolla voidaan purkaa hankalia tilanteita.



Eli iso on parempi.

Itse kävin ala-asteeni alle sadan oppilaan koulussa, eikä kiusaamista juurikaan ollut silloinkaan. En ikinä laittaisi lastani superisolle ala-asteelle, mieluummin muutin maalle.

t.8

Olen itse ope, ja tiedän näistä jutuista paljon sellaista, mitä normaalisti ei kylillä voi puhua, joten väitän tietäväni mistä puhun.



10

ja 1200 oppilaan keskikoulua. Isossa koulussa kiusaaminen oli massiivista ja usein myös opettajat kiusasivat. Pienessä koulussa ei varmaan edes koko termiä tunnettu.

isossa koulussa on enemmän erilaisia oppilaita, joten siellä on reippaasti suvaitsevaisempaa ja ymärtäväisempää menoa, siellä on myös selvästi paremmin erityisopetuksen ja avustajaresursseja. Huono puoli on, että kaikki eivät opi tuntemaan toisiaan, mutta toisaalta miksi tarvitsisikaan, jos lapsilla kuitenkin on JOKU, lähellä, johon voivat aina luottaa.



Olen itse ollut pienessä kyläkoulussa ja kyllä se kiusaaminen siellä oli ihan hirveää, jos ei täysin sopinut pikkukylän muottiin. Minä kärsin siitä koko kouluaikani, mutta en sentään ihan yhtä pahasti kuin se onneton viidesluokkalainen, joka pari vuotta sitten teki itsemurhan, kun ei enää kestänyt.

Siirryin ylä-asteelle isoon kouluun, jouduin kiusatuksi. Eli toistan, pikkuala-asteella ei ollut pahemmin kiusaamista. Kaikki ystäväni olivat niitä potentiaalisia uhreja, muita seinäruusuja.

t. 8, joka myös tietää mistä puhuu.

Vierailija:

ja 1200 oppilaan keskikoulua. Isossa koulussa kiusaaminen oli massiivista ja usein myös opettajat kiusasivat. Pienessä koulussa ei varmaan edes koko termiä tunnettu.

ja nimenomaan pikkukylissä opettajat ovat eniten mukana. isoissa kouluissa opettaja ei välitä tarpekksi kiusatakseen, pienessä opettajakin kuvittelee, että hän ja yhteisö ovat oikeassa opetttaessaan sitä poikkeavaa " sopeutumaan paremmin" . Mutta oikeasti on kiusaamista kun -työväen lapsille annetaan säännöllisesti huonompia numeroita kuin maanviljelijöiden lapsille, kun kaikelle tapahtuneelle aina haetaan syntipukki tietystä paikasta tosissaan muita vaihtoehtoja edes tutkimatta, kun jonkun suorituksissa aina nähdään enemmän vikaa kuin muiden jne. PAHINTA TOSIAAN ON; KUN IHMISET EIVÄT TUNNISTA OMAA TOIMINTAANSA KIUSAAMISEKSI. silloin siihen ei voi edes puuttua.

Ja eiköhän tuo työväki/yläluokka-asettelukin riipu paikkakunnasta. Meidän keskikoulu oli tehdaspaikkakunnalla ja siellä se vasta olikin räikeää!

opettajia ei voisi vähempää kiinnostaa kenen lapsi olet. Kohtelu on kaikille sama. Pikkupaikkakunnalla paikallisen pomon lapsi saa riehua ja hakata muita ilman että kukaan uskaltaa puuttua.

Ja eiköhän tuo työväki/yläluokka-asettelukin riipu paikkakunnasta. Meidän keskikoulu oli tehdaspaikkakunnalla ja siellä se vasta olikin räikeää!

Vierailija:

. isoissa kouluissa opettaja ei välitä tarpekksi kiusatakseen, .

Ja ihan hyvä oli. Nyt muut lapset käyvät myös isoa ala-astetta (yli 100 oppilasta), mutta sielläkin on eka- ja tokaluokkalaiset omassa kerroksessaan ja luokkakoot suht. pieniä, siinä vähän alle 20.

Vierailija:

Oho, tuotako pidät maalaiskoululle plussana???

Vierailija:

. isoissa kouluissa opettaja ei välitä tarpekksi kiusatakseen, .

Lapsi selviää erinomaisesti yhteisössä, jossa kukaan ei välitä tarpeeksi työntääkseen kapuloita hänen rattaisiinsa ja aktiivisesti estääkseen hänen onnellisuuttaan tai menestystään. Sen sijaan kun opettaja ryhtyy aktiivisesti mollaamaan lasta, sillä on pahat seuraukset vaikka opettaja kuinka väittäisi tekevänsä sen vain auttaakseen ja kasvattaakseen.

Teoilla on merkitystä enemmän kuin niiden (kuvittellisilla TAI tosilla) syillä.

Vertaa vaikka tilanteeseen, jossa kaksi tyyppiä uskoo, että naapuri kohta painaa ydinpommin laukaisunappia vaatekomerossaan. Toista ei kiinnosta tarpeeksi, joten hän ei tee asialle mitään. Naapuri jää henkiin, eikä hänen komerossaan oikeasti ole mitään nappia jolla voisi tehdä mitään. Toinen taas välittää, ja ottaa mielestään yhteiskuntavastuuta. Hän tappaa naapurinsa koska kuvittelee, että sillä tavalla pelastaa maailman ydintuholta. Tarkoitus on hyvä, mutta naapuri on silti murhattu... Itse eläisin mieluummin sen ensimmäisen tyypin naapurina...