Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ymmärrä suomalaisia, jotka muuttavat ulkomailta takaisin Suomeen
29.01.2008 |
Siis nimenomaan lämpimistä maista kuten Välimereltä tai Floridasta ym. Kun on päästy ulkomaille niin sitten muutetaan takaisin tänne pimeyden ja loskan keskelle. En tajua.
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapseni eivät tunne vanhempiani
suomi loma on ehkä kerran viidessä vuodessa
haluaisin käydä useammin, mutta ei se niin halpaa lystiä ole
ja suomen sukulaiset aina sanoo että tulevat sitten meillekin, mutta eivät tule
no, mul on asiat kuitenkin aika hyvin täällä
avioeron partaalla ollaan, ei sen kummempaa
niin aina kaipaa kotiin takaisin. Tama on fakta. Se ei aina ole kiinni siita, kuinka hyva sosiaaliturva on tai palkkataso, tai etta onko maailman sivistynein valtio. Nama ovat pikkuseikkoja sen tosiasian rinnalla, etta koti on paras paikka ihmiselle. Tunnen monta ihmista, jotka tulevat koyhista kolmannen maailman maista ja haluavat kotiin takaisin. Yhtalailla heilta heidan maanmiehensa kyselee miksi! Koska ihminen tajuaa asian tarkeyden vasta, kun on sen menettanyt. Suku, ystavat ja se, etta asiat vaan on helpoimpia kotona, koska niihin on jo syntymastaan tottunut. Sita luulee, etta ulkomailla asiat on paremmin. Onni ei ole ilmoista tai rahasta kiinni.
Ja niin kuin joku jo edellä sanoi, alkaa huoli omista vanhemista kasvamaan, kun heille ikää alkaa tulemaan.
Itse haluaisin viettää aikaa heidän kanssaan, vielä kun se on mahdollista.
Meille tänne ulkomaille lopullinen muutto olisi ihan liian suuri askel, ainakin tällä hetkellä. Joten kotia tullaan ensi heinäkuussa :-)
Vaikka kuinka hyvin osaisi ulkomaankieltä, niin ei vieraaseen yhteiskuntaan aina integroidu niin, että sen tuntisi omakseen.
Itse olen asunut poissa Suomesta jo yli 10 v ja vakaa aikomus on edelleen palata eläkevuosiksi Suomeen. Lomaillaan monta kertaa vuodessa, maksoi mitä maksoi, ja ollaan ostettu asuntokin sieltä.
Joo, kokeilepa ap muuttaa ulkomaille niin ymmärrät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuret ovat minulle hirvittävän tärkeät.
Mutta joskus sydan taytyy jakaa kahteen osaa:
vanhemmat, siskot, veljet ja muut sukulaiset Suomessa, mutta oma perhe, mies ja lapset ulkomailla.
Asun pysyvasti ulkomaille, en sen takia etta en halua asua Suomessa, vaan koska oma perhe on taalla.
Tein 25 vuotta sitten paatoksen menna naimisiin ulkomaalaisen kanssa enka ole ikina katunut paatostani, mutta aina valilla mietin millaista olisi asua taas Suomessa. Uskon etta jos mieheni olisi suomalainen olisimme jo aikoja sitten muuttanut takaisin Suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tännehän oli hyvä tulla jatkamaan sossun elättinä...
Tulin takaisin. Vanhempani olivat alle 50-vuotiaita, ei ollut lapsia tai muutakaan itselläni vielä. Ei vain ollut sitä lopullista sysäystä asua jossain toisaalla. Kaikissa paikoissa on hyvät sekä huonot puolensa. Suomen hyvät puolet painavat minun vaakakupeissani eniten, joten täällä sitä ollaan.
Mieluusti kestän loskakelitkin. Suomeen palasin 7 vuotta sitten. Minusta on ihanaa olla tätinä mukana veljenpoikani elämässä lähellä häntä, on ihanaa, että lapseni voivat leikkiä serkkunsa kanssa, sain olla isovanhempieni kanssa läheinen ennen heidän kuolemaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim suku, ystävät, turvallisuus, koulusysteemit yms
Vierailija:
Vaikka kuinka hyvin osaisi ulkomaankieltä, niin ei vieraaseen yhteiskuntaan aina integroidu niin, että sen tuntisi omakseen.Itse olen asunut poissa Suomesta jo yli 10 v ja vakaa aikomus on edelleen palata eläkevuosiksi Suomeen. Lomaillaan monta kertaa vuodessa, maksoi mitä maksoi, ja ollaan ostettu asuntokin sieltä.
Suomessa lomailu ja Suomessa asuminen ja eläminen ovat kaksi täysin eri asiaa... On varmasti viisasta olettaa aluksi kärsivänsä jonkinasteisesta muutto-/kulttuurishokista: jos se ei tule, hyvä, mutta jos tuleekin, siihen osaa ehkä suhtautua eri lailla. Itselläni shokkiaika ja sopeutuminen Suomeen kesti vajaa 2v.
Ja kielestä puheen ollen, ei siihen suomenkieleenkään välttämättä pääse niin vain sisälle kun on asunut kauan ulkomailla (asuin 20v ulkomailla ja nyt jo 4v Suomessa, enkä kyllä vieläkään puhu suomea kuin täällä aina asuneet), eivätkä suomalaiset ovat mitenkään esimerkillisiä suhtautumisessaan huonosti suomea puhuviin...
En halua mustamaalata mitään, olenhan minäkin sopeutumassa Suomeen (toivottavasti!), mutta varoituksen sana on näissä hommissa aina paikallaan!
Alue: Aihe vapaa
Muutama vuosi menee ihan kivasti, mutta lopullisen jäämispäätöksen tekeminen on äärimmäisen vaikeaa. Suomessa on kuitenkin asiat pääosin hyvin, mutta tulotaso ja ilmasto ovat ne tärkeimmät asiat jotka ovat erittäin negatiivisia.
Ulkomailla tulee kuitenkin ikävä sukulaisia ja ystäviä, joihin voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa. Minä en ainakaan ole saanut ulkomailla asuessani niin hyviä ystäviä, että voisin " kaataa" heidän niskaansa mitä huolia tahansa. Suomessa minulla on kuitenkin vanhempani ja muutama lapsuudesta asti oleva ystävä, joihin voi luottaa ihan milloin vain.
Lisäksi lähisukulaisten ikääntyminen, sairastuminen ja muut ovat ERITTÄIN rankkoja kokea, jos itse on kaukana. Turhautuminen ja huoli ovat läsnä, mutta on mahdotonta käydä katsomassa heitä usein.
Ja loppujen lopuksi, ilmasto ja tulotaso ovat aika mitättömiä asioita tässä elämässä. Kun on hetken ollut korkeamman tulotason maassa, voi tulla säästöjä kuluttelemaan. Ja ilmasto nyt on mitä on muuallakin, eipä ne Floridan hirmumyrskytkään niin kovin miellyttäviä ole. Räntäsade, loska ja pimeys ei kuitenkaan tapa, vaikkei ne niin kovin mukavalta tunnukaan.