Kokemuksia laparoskopiasta?
Hei,
Meillä lapsettomuushoidot saivat takapakkia ja minun määrättiin laparoskopiaan. Toisaalta olen tyytyväinen, sillä nyt aletaan olla syiden selvittämisen äärellä. Taustalla yli kaksi vuotta lapsettomuutta, hoitoina yksi negatiivinen IVF ja nyt keskeytynyt PAS.
Nyt kuulisin mielelläni kokemuksia kyseisestä toimenpiteistä. Miten meni, mitä löytyi, miten hoidot jatkuivat, kuinka toivuit jne?
-Diina-
Kommentit (22)
Laparoskopiassa kerran endon takia. Navan alue tuntui odolta ja kipuili viiltävästi vielä 6 kk operaation jälkeen kuntoillessa. Minulla on kokemusta myös sektiosta ja pidin siitä topimumista helpompana juuri liittyen kuntoiluun.
Endo-oireet eivät jääneet leikkauspöydälle, lievenivät jonkin verran. Löytönä oli tosiaan suklaakysta toisessa munanjohtimessa ja endometrioosi oli 'liimannut' alavatsan elimet yhteen. Endoa siivottiin operaatiossa pois.
Jos sinulla ei ole endometrioosiepäilyä en osaa sanoa mitä varsinaisesti etsivät tai tekevät operaatiossa. Mutta noin yleisesti laparoskopia on ainut tapa nähdä esim. sirottunut endometrioosi, sitähän ei ultralla näe. Ja endometrioosihan on siitä pirullinen, että oireet eivät indikoi sen vakavuutta eli pahoilla oireilla voi ola lievä endo ja toisinpäin. Ja yleensä se raskautumista haittaa.
Operaation jälkeen kannattaa viikon verran vessassa käydessä ja yskiessä painaa kevyesti tyynyä vatsaa vasten.
Laparoskopia ei todellakaan ole mikään pikkujuttu, mitä sen annetaan ymmärtää olevan. Ensinnäkin kipu on aivan hirveä leikkauksen jälkeen ja ensimmäisen vuorokauden jälkeen pitäisi kotiutua Panadolin ja Buranan kanssa: sinuun on tehty monta leikkaushaavaa ja nyt pitäisi pärjätä Panadolilla! Pahinta on, ettei kipua uskota vaan vähätellään. Toinen juttu on toipumisaika: näennäisesti toipuminen on nopeaa, mutta haavojen sijainnista riippuen istuminen voi olla vaikeaa jos housut painavat haavoja. Vielä monta kk leikkauksen jälkeen vatsa on isompi kuin ennen leikkausta ja joudut ostamaan uusia housuja. Joka kerta kun kysyy, onko tämä normaalia niin tulee vastaus että toipuminen on yksilöllistä, eikä mitenkään reagoida muuten.