Lue keskustelun säännöt.
"Lastensuojelun uhrit"
04.04.2014 |
Lastensuojelu tuntuu olevan päivän aihe. Keskustelu käy kuumana huostaanottojen laillisuudesta ja siitä pyöriikö lastensuojelun ympärillä bisneskulttuuri, joka olisi moraalisesti arveluttavaa. Ihan hyvä, että keskustelua käydään, mutta yhtä asiaa en näin taviksena tajua: esim. facebookin ryhmissä huostaanotettujen lasten vanhemmat syyllistävät lastensuojeluviranomaisia väärin perustein tehdyistä huostaanotoista, suoranaisista salaliitoista perhettä kohtaan, kyttäämisestä jne. Esim. ihmetellään synnyttämään menevältä äidiltä tehtyjä huumeseuloja, jonka edelliset lapset on otettu huostaan päihteiden takia. Sitten kuitenkin samassa lauseessa vaaditaan lastensuojelulta tehokkaampia toimia lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Porukalla kauhistellaan myös julkisuudessa olleita tapauksia, joissa lapset joutuivat kärsimään, kun sosiaaliviranomaisilta jäi jokin asia huomioimatta. Tässä on ainakin minun mielestäni ristiriita. Siis mitä nyt ihan oikeasti halutaan/vaaditaan? Halutaan kieltää perheiden "kyttääminen", mutta sitten koskaan ei ole saatu apua, kun sitä olisi haluttu. Näiden keskustelujen sisältö avartaa kuvaa vanhemmuudesta ja sen hukkaamisesta. Ehkä se antaa myös ajankuvaa nykyihmisestä, kun suurimpana huolenaiheena on lapsilisien ja erilaisten rahallisten tukien poistuminen, kun lapsi lähtee sijaiskotiin.
Kommentit (44)
Oleellisinta tuossa AP:n jutussa on mun mielestä se, että nuohan ovat selkeästi aivan eri porukkaa, jotka kommentoivat että lastensuojelu tekee perättömiä juttuja ja sitten ne, jotka kommentoivat että apua ei saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lastensuojelun sosiaalityöntekijä enkä sosiaalityöntekijä ollenkaan, mutta työni puolesta hyvin lähellä lastensuojelun asiakasperheitä ja muutenkin lapsiperheitä, joissa on vakavia ongelmia. Minun näkemykseni on, että huostaanottoja, kiireellisiä sijoituksia ja muita tahdonvastaisia toimenpiteitä tapahtuu ihan liian harvoin ja ihan liian myöhään, ei toisin päin. (Ja sanottakoot, että mulle tulee palkka nimenomaan niistä avohuollon asiakkaista, eli ei ole oma lehmä ja elanto ojassa.)
On järkyttävän surullista, että jopa raskausaikana huumeita käyttäneet, korvaushoidossa olevat saavat usein kuukausitolkulla yrittää arkea vauvan kanssa. Sitten kun todetaan, ettei tästäKÄÄN täysnarkkarista ollut vanhemmaksi, on lapsen emotionaalisen kehityksen kannalta kaikista tärkeimmät kuukaudet jo menetetty, ja sijaisperhe saa tehdä parhaansa korjatessaan vaurioita. Minusta pitäisi olla ihan selviö, että jos raskausaikana antaa yhdenkään positiivisen seulan, ei ole kykenevä äidiksi. Sellaisen isän, joka joudutaan päihtymyksen takia poistamaan synnytyssairaalasta, ei myöskään tulisi olla millään tavalla läsnä lapsen elämässä ennen kuin lapsi itse sitä toivoo.
Suurin osa tämän foorumin käyttäjistä ei varmaan edes tiedä, minkälaisia - anteeksi nyt suora puhe - tolloja sitä tälläkin pallolla elää. Että on sellaisia lapsia, jotka eivät ole kirjaimellisesti saaneet koko kuukautena mitään muuta syötävää kuin nakkeja ja ranskalaisia, aamu- ja iltapalaksi vanukasta. On sellaisia vanhempia, jotka ehdottavat että viisivuotias esikoululainen saisi yksin kävellä 1 km koulumatkan, koska työtön äiti tai isä ei viitsisi TURHAAN herätä niin aikaisin. On vanhempia, joiden lapsi ei valveillaoloaikanaan tee yhtään mitään muuta kuin käy koulussa ja pelaa konsolipelejä, koska masentunut vanhempi on liian sairas rajaamaan lasta. Ja nämä ihmiset elävät lastensa kanssa joka päivä, eikä näiden lasten kohdalla edes puhuta vielä huostaanotosta.
Sitten valitetaan, kun avohuollon tukitoimet ovat keskustelua eikä siivoamista ja lastenhoitoa. Toki joskus nuo jälkimmäisetkin ovat paikallaan, ja kyllä, niitäkin on mahdollista saada, jos perusteita löytyy. Mutta jos ongelma on se, että lapselle ei laiteta minkäänlaisia rajoja, 12-vuotias tyttö paneskelee 19-vuotiaiden miesten kanssa eikä vanhemmat näe asiassa mitään ongelmaa tai jos kuudennen sukupolven työtön ei vain kykene ymmärtämään, miksi viisivuotias on liian pieni kävelemään yksin päiväkotiin, niin ei se ongelma sillä ratkea, että yhteiskunnan rahoilla siivotaan näiden laiskanpulskeiden ihmisten koteja tai mahdollistetaan ryyppyreissut tai vaihtuvien poikaystävien panemiset lastenhoitoavun muodossa. Eipä se keskustelukaan usein mainittavasti auta, mutta onpahan edes yritetty.
Mä oon lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja välillä noissa ryhmissä on töistä tuttuja. He kertovat vain oman näkemyksensä. Välillä asiakas sanoo julkisesti, että lapsi vietiin ihan vaan sossujen ilkeyden takia - ja sitten itse tietää, että taustalla oli esim. vauvan ravistelua... Toki asiakkaalla on oikeus kertoa näkemyksensä ja eri ihmisille asiat näyttäytyvät eri tavoin, mutta kannattaa muistaa, että ei se asiakkaan kertomus ihan koko totuus ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avohuollon tukea kyllä tarjotaan ensimmäisenä. Joskus voi olla niin, että lapset ovat sellaisessa vaarassa, että täytyy sijoittaa nopeasti. Silloinkin tilanne tarkistetaan ja mietitään voiko vielä tilanteen ratkaista avopuolen tuilla. Vanhemmat eivät aina ota apua vastaan tai eivät ymmärrä saaneensa lakisääteisen avun. Joskus se apu ei riitä. Vasta viimeinen mahdollisuus on huostaanotto.
No, ei todellakaan ole huostaanotto viimeinen ratkaisu. Kiireellinen huostaanotto tehdään esim. lähes kaikissa tapauksissa, kun tulee vaikkapa perätön ilmoitus väkivallasta.
Se on kiireellinen sijoitus, joka tehdään max 30 vrk. Huostaanotto tehdään suunnitellusti ja on yleensä lopullinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avohuollon tukea kyllä tarjotaan ensimmäisenä. Joskus voi olla niin, että lapset ovat sellaisessa vaarassa, että täytyy sijoittaa nopeasti. Silloinkin tilanne tarkistetaan ja mietitään voiko vielä tilanteen ratkaista avopuolen tuilla. Vanhemmat eivät aina ota apua vastaan tai eivät ymmärrä saaneensa lakisääteisen avun. Joskus se apu ei riitä. Vasta viimeinen mahdollisuus on huostaanotto.
No, ei todellakaan ole huostaanotto viimeinen ratkaisu. Kiireellinen huostaanotto tehdään esim. lähes kaikissa tapauksissa, kun tulee vaikkapa perätön ilmoitus väkivallasta.
Ei ole olemassa mitään sellaista asiaa kuin "kiireellinen huostaanotto". Ei myöskään ole mitään tilastoa väitteesi tueksi.
Saivartelu ei asiaa paremmaksi muuta. Näytäpä tilasto, jonka mukaan huostaanotto on viimeinen mahdollisuus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole lastensuojelun sosiaalityöntekijä enkä sosiaalityöntekijä ollenkaan, mutta työni puolesta hyvin lähellä lastensuojelun asiakasperheitä ja muutenkin lapsiperheitä, joissa on vakavia ongelmia. Minun näkemykseni on, että huostaanottoja, kiireellisiä sijoituksia ja muita tahdonvastaisia toimenpiteitä tapahtuu ihan liian harvoin ja ihan liian myöhään, ei toisin päin. (Ja sanottakoot, että mulle tulee palkka nimenomaan niistä avohuollon asiakkaista, eli ei ole oma lehmä ja elanto ojassa.)
On järkyttävän surullista, että jopa raskausaikana huumeita käyttäneet, korvaushoidossa olevat saavat usein kuukausitolkulla yrittää arkea vauvan kanssa. Sitten kun todetaan, ettei tästäKÄÄN täysnarkkarista ollut vanhemmaksi, on lapsen emotionaalisen kehityksen kannalta kaikista tärkeimmät kuukaudet jo menetetty, ja sijaisperhe saa tehdä parhaansa korjatessaan vaurioita. Minusta pitäisi olla ihan selviö, että jos raskausaikana antaa yhdenkään positiivisen seulan, ei ole kykenevä äidiksi. Sellaisen isän, joka joudutaan päihtymyksen takia poistamaan synnytyssairaalasta, ei myöskään tulisi olla millään tavalla läsnä lapsen elämässä ennen kuin lapsi itse sitä toivoo.
Suurin osa tämän foorumin käyttäjistä ei varmaan edes tiedä, minkälaisia - anteeksi nyt suora puhe - tolloja sitä tälläkin pallolla elää. Että on sellaisia lapsia, jotka eivät ole kirjaimellisesti saaneet koko kuukautena mitään muuta syötävää kuin nakkeja ja ranskalaisia, aamu- ja iltapalaksi vanukasta. On sellaisia vanhempia, jotka ehdottavat että viisivuotias esikoululainen saisi yksin kävellä 1 km koulumatkan, koska työtön äiti tai isä ei viitsisi TURHAAN herätä niin aikaisin. On vanhempia, joiden lapsi ei valveillaoloaikanaan tee yhtään mitään muuta kuin käy koulussa ja pelaa konsolipelejä, koska masentunut vanhempi on liian sairas rajaamaan lasta. Ja nämä ihmiset elävät lastensa kanssa joka päivä, eikä näiden lasten kohdalla edes puhuta vielä huostaanotosta.
Sitten valitetaan, kun avohuollon tukitoimet ovat keskustelua eikä siivoamista ja lastenhoitoa. Toki joskus nuo jälkimmäisetkin ovat paikallaan, ja kyllä, niitäkin on mahdollista saada, jos perusteita löytyy. Mutta jos ongelma on se, että lapselle ei laiteta minkäänlaisia rajoja, 12-vuotias tyttö paneskelee 19-vuotiaiden miesten kanssa eikä vanhemmat näe asiassa mitään ongelmaa tai jos kuudennen sukupolven työtön ei vain kykene ymmärtämään, miksi viisivuotias on liian pieni kävelemään yksin päiväkotiin, niin ei se ongelma sillä ratkea, että yhteiskunnan rahoilla siivotaan näiden laiskanpulskeiden ihmisten koteja tai mahdollistetaan ryyppyreissut tai vaihtuvien poikaystävien panemiset lastenhoitoavun muodossa. Eipä se keskustelukaan usein mainittavasti auta, mutta onpahan edes yritetty.
Asiaa. Monen lapsen kotona ei myöskään laiteta lainkaan ruokaa, koska äiti ei jaksa sometukseltaan. Lapsi hakee sitten jollain säälivitosella pussin eilisiä munkkeja kaupasta ja syö ne nälkäänsä. On viisivuotiaita, jotka käyttävät vielä vauvan kokoisia vaatteita, koska ei ole saatu ruokittua ja kasvu on pysähtynyt. Kolmevuotiaalle voidaan ainoana ruokana antaa tuttipullosta kaupan sinistä maitoa, sekin ilman kylmäketjua säilytettyä. On perheitä, joissa taaperot leikkivät pihalla, jossa törröttää puukkoja, koska remontti jäi joskus tekemättä eikä kukaan viitsi tarkistaa onko piha turvallinen. Nukkuvat parvella, jolla ei ole kaiteita. Päälle perinteiset väkivalta, päihteet ja seksuaalinen hyväksikäyttö.
Varmaan vähän nii ja näin. Suurin osa uhreista ei vaa kykene näkee vikaa itsessään, ees sillon ku lapset on pitänyt ottaa turvaan heidän luota. Sit on varmaan pieni osa joilla oikeasti aiheettomasti lapsi otettu pois, mutta nää kyllä yleensä ratkeaa jossain vaiheessa. Se kans varmaan totta et avohuolto ei aina voi riittävästi auttaa, mutta sille ei oikein voi mitään kun resurssit on mitä on ja parhaimmillaanki ollessaa ne vaan ei aina riitä ja lasten on parempi muualla. Valvonnan puute ja yksityiset lastenkodit on oikeita ongelmia, mutta niistä aiheutuneet väärinkäytökset on vaan pienen osan huostaanotoista syynä, suurin osa vaa sit mielellään siihen vetoaa vaikka oikeasti ei vaa kyennyt hoitaa lastaan riittävän hyvin. Enemmänkin liian myöhään lapsi otetaan huostaan monesti, kiireellisten sijotusten pointtihan on selvittää tilanne ja niitä voi tulla ns turhaan vaikka eihän se turhaa ole vaikka selviäisi et hätää ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja välillä noissa ryhmissä on töistä tuttuja. He kertovat vain oman näkemyksensä. Välillä asiakas sanoo julkisesti, että lapsi vietiin ihan vaan sossujen ilkeyden takia - ja sitten itse tietää, että taustalla oli esim. vauvan ravistelua... Toki asiakkaalla on oikeus kertoa näkemyksensä ja eri ihmisille asiat näyttäytyvät eri tavoin, mutta kannattaa muistaa, että ei se asiakkaan kertomus ihan koko totuus ole.
Tiedoksesi, jos et ole vielä ollut tietoinen - tutkimusten mukaan on todennäköistä, että monia vanhempia on syytetty ja jopa tuomittu syyttömänä vauvan ravistelusta. Lääkärit eivät nimittäin usein osaa erottaa vauvan ravistelua ns. "luonnollisesta" syystä johtuvista ongelmista, joiden oireet ovat lähes identtiset.
https://www.washingtonpost.com/graphics/investigations/shaken-baby-synd…
Millä tavalla oli näytetty toteen, että vanhemmat olivat tarvistelleet vauvaa?
Vierailija kirjoitti:
En ole lastensuojelun sosiaalityöntekijä enkä sosiaalityöntekijä ollenkaan, mutta työni puolesta hyvin lähellä lastensuojelun asiakasperheitä ja muutenkin lapsiperheitä, joissa on vakavia ongelmia. Minun näkemykseni on, että huostaanottoja, kiireellisiä sijoituksia ja muita tahdonvastaisia toimenpiteitä tapahtuu ihan liian harvoin ja ihan liian myöhään, ei toisin päin. (Ja sanottakoot, että mulle tulee palkka nimenomaan niistä avohuollon asiakkaista, eli ei ole oma lehmä ja elanto ojassa.)
On järkyttävän surullista, että jopa raskausaikana huumeita käyttäneet, korvaushoidossa olevat saavat usein kuukausitolkulla yrittää arkea vauvan kanssa. Sitten kun todetaan, ettei tästäKÄÄN täysnarkkarista ollut vanhemmaksi, on lapsen emotionaalisen kehityksen kannalta kaikista tärkeimmät kuukaudet jo menetetty, ja sijaisperhe saa tehdä parhaansa korjatessaan vaurioita. Minusta pitäisi olla ihan selviö, että jos raskausaikana antaa yhdenkään positiivisen seulan, ei ole kykenevä äidiksi. Sellaisen isän, joka joudutaan päihtymyksen takia poistamaan synnytyssairaalasta, ei myöskään tulisi olla millään tavalla läsnä lapsen elämässä ennen kuin lapsi itse sitä toivoo.
Suurin osa tämän foorumin käyttäjistä ei varmaan edes tiedä, minkälaisia - anteeksi nyt suora puhe - tolloja sitä tälläkin pallolla elää. Että on sellaisia lapsia, jotka eivät ole kirjaimellisesti saaneet koko kuukautena mitään muuta syötävää kuin nakkeja ja ranskalaisia, aamu- ja iltapalaksi vanukasta. On sellaisia vanhempia, jotka ehdottavat että viisivuotias esikoululainen saisi yksin kävellä 1 km koulumatkan, koska työtön äiti tai isä ei viitsisi TURHAAN herätä niin aikaisin. On vanhempia, joiden lapsi ei valveillaoloaikanaan tee yhtään mitään muuta kuin käy koulussa ja pelaa konsolipelejä, koska masentunut vanhempi on liian sairas rajaamaan lasta. Ja nämä ihmiset elävät lastensa kanssa joka päivä, eikä näiden lasten kohdalla edes puhuta vielä huostaanotosta.
Sitten valitetaan, kun avohuollon tukitoimet ovat keskustelua eikä siivoamista ja lastenhoitoa. Toki joskus nuo jälkimmäisetkin ovat paikallaan, ja kyllä, niitäkin on mahdollista saada, jos perusteita löytyy. Mutta jos ongelma on se, että lapselle ei laiteta minkäänlaisia rajoja, 12-vuotias tyttö paneskelee 19-vuotiaiden miesten kanssa eikä vanhemmat näe asiassa mitään ongelmaa tai jos kuudennen sukupolven työtön ei vain kykene ymmärtämään, miksi viisivuotias on liian pieni kävelemään yksin päiväkotiin, niin ei se ongelma sillä ratkea, että yhteiskunnan rahoilla siivotaan näiden laiskanpulskeiden ihmisten koteja tai mahdollistetaan ryyppyreissut tai vaihtuvien poikaystävien panemiset lastenhoitoavun muodossa. Eipä se keskustelukaan usein mainittavasti auta, mutta onpahan edes yritetty.
Juuri näin, eli ei toimita silloin kun pitäisi tomia, ja sitten toisaalla hutkitaan ja tehdään ylilyöntejä, viedään lapset joko täysin syyttä tai huterin perustein, ja näin tuhotaan lasten elämä. Hyvää työtä, Suomen lastensuojelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja välillä noissa ryhmissä on töistä tuttuja. He kertovat vain oman näkemyksensä. Välillä asiakas sanoo julkisesti, että lapsi vietiin ihan vaan sossujen ilkeyden takia - ja sitten itse tietää, että taustalla oli esim. vauvan ravistelua... Toki asiakkaalla on oikeus kertoa näkemyksensä ja eri ihmisille asiat näyttäytyvät eri tavoin, mutta kannattaa muistaa, että ei se asiakkaan kertomus ihan koko totuus ole.
Ei lisättävää! Erittäin hyvä kirjoitus, tämän pitäisi päättäjienkin nähdä.
Vierailija kirjoitti:
En ole lastensuojelun sosiaalityöntekijä enkä sosiaalityöntekijä ollenkaan, mutta työni puolesta hyvin lähellä lastensuojelun asiakasperheitä ja muutenkin lapsiperheitä, joissa on vakavia ongelmia. Minun näkemykseni on, että huostaanottoja, kiireellisiä sijoituksia ja muita tahdonvastaisia toimenpiteitä tapahtuu ihan liian harvoin ja ihan liian myöhään, ei toisin päin. (Ja sanottakoot, että mulle tulee palkka nimenomaan niistä avohuollon asiakkaista, eli ei ole oma lehmä ja elanto ojassa.)
On järkyttävän surullista, että jopa raskausaikana huumeita käyttäneet, korvaushoidossa olevat saavat usein kuukausitolkulla yrittää arkea vauvan kanssa. Sitten kun todetaan, ettei tästäKÄÄN täysnarkkarista ollut vanhemmaksi, on lapsen emotionaalisen kehityksen kannalta kaikista tärkeimmät kuukaudet jo menetetty, ja sijaisperhe saa tehdä parhaansa korjatessaan vaurioita. Minusta pitäisi olla ihan selviö, että jos raskausaikana antaa yhdenkään positiivisen seulan, ei ole kykenevä äidiksi. Sellaisen isän, joka joudutaan päihtymyksen takia poistamaan synnytyssairaalasta, ei myöskään tulisi olla millään tavalla läsnä lapsen elämässä ennen kuin lapsi itse sitä toivoo.
Suurin osa tämän foorumin käyttäjistä ei varmaan edes tiedä, minkälaisia - anteeksi nyt suora puhe - tolloja sitä tälläkin pallolla elää. Että on sellaisia lapsia, jotka eivät ole kirjaimellisesti saaneet koko kuukautena mitään muuta syötävää kuin nakkeja ja ranskalaisia, aamu- ja iltapalaksi vanukasta. On sellaisia vanhempia, jotka ehdottavat että viisivuotias esikoululainen saisi yksin kävellä 1 km koulumatkan, koska työtön äiti tai isä ei viitsisi TURHAAN herätä niin aikaisin. On vanhempia, joiden lapsi ei valveillaoloaikanaan tee yhtään mitään muuta kuin käy koulussa ja pelaa konsolipelejä, koska masentunut vanhempi on liian sairas rajaamaan lasta. Ja nämä ihmiset elävät lastensa kanssa joka päivä, eikä näiden lasten kohdalla edes puhuta vielä huostaanotosta.
Sitten valitetaan, kun avohuollon tukitoimet ovat keskustelua eikä siivoamista ja lastenhoitoa. Toki joskus nuo jälkimmäisetkin ovat paikallaan, ja kyllä, niitäkin on mahdollista saada, jos perusteita löytyy. Mutta jos ongelma on se, että lapselle ei laiteta minkäänlaisia rajoja, 12-vuotias tyttö paneskelee 19-vuotiaiden miesten kanssa eikä vanhemmat näe asiassa mitään ongelmaa tai jos kuudennen sukupolven työtön ei vain kykene ymmärtämään, miksi viisivuotias on liian pieni kävelemään yksin päiväkotiin, niin ei se ongelma sillä ratkea, että yhteiskunnan rahoilla siivotaan näiden laiskanpulskeiden ihmisten koteja tai mahdollistetaan ryyppyreissut tai vaihtuvien poikaystävien panemiset lastenhoitoavun muodossa. Eipä se keskustelukaan usein mainittavasti auta, mutta onpahan edes yritetty.
Juuri näin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja välillä noissa ryhmissä on töistä tuttuja. He kertovat vain oman näkemyksensä. Välillä asiakas sanoo julkisesti, että lapsi vietiin ihan vaan sossujen ilkeyden takia - ja sitten itse tietää, että taustalla oli esim. vauvan ravistelua... Toki asiakkaalla on oikeus kertoa näkemyksensä ja eri ihmisille asiat näyttäytyvät eri tavoin, mutta kannattaa muistaa, että ei se asiakkaan kertomus ihan koko totuus ole.
Tiedoksesi, jos et ole vielä ollut tietoinen - tutkimusten mukaan on todennäköistä, että monia vanhempia on syytetty ja jopa tuomittu syyttömänä vauvan ravistelusta. Lääkärit eivät nimittäin usein osaa erottaa vauvan ravistelua ns. "luonnollisesta" syystä johtuvista ongelmista, joiden oireet ovat lähes identtiset.
https://www.washingtonpost.com/graphics/investigations/shaken-baby-synd…
Millä tavalla oli näytetty toteen, että vanhemmat olivat tarvistelleet vauvaa?
No jos huostaanottoon päädytään, niin kyllä siinä on ihan lääkäri havainnut ravistellun vauvan oireyhtymän ja ravisteluun liittyvät merkit. Huostaanottoon liittyy yleensä muitakin puutteita vanhemmuudessa. Ravistelu oli esimerkki siitä, mitä kulisseissa on voinut tapahtua; onneksi ravistelu ei ole yleistä lastensuojelun asiakkailla(kaan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole lastensuojelun sosiaalityöntekijä enkä sosiaalityöntekijä ollenkaan, mutta työni puolesta hyvin lähellä lastensuojelun asiakasperheitä ja muutenkin lapsiperheitä, joissa on vakavia ongelmia. Minun näkemykseni on, että huostaanottoja, kiireellisiä sijoituksia ja muita tahdonvastaisia toimenpiteitä tapahtuu ihan liian harvoin ja ihan liian myöhään, ei toisin päin. (Ja sanottakoot, että mulle tulee palkka nimenomaan niistä avohuollon asiakkaista, eli ei ole oma lehmä ja elanto ojassa.)
On järkyttävän surullista, että jopa raskausaikana huumeita käyttäneet, korvaushoidossa olevat saavat usein kuukausitolkulla yrittää arkea vauvan kanssa. Sitten kun todetaan, ettei tästäKÄÄN täysnarkkarista ollut vanhemmaksi, on lapsen emotionaalisen kehityksen kannalta kaikista tärkeimmät kuukaudet jo menetetty, ja sijaisperhe saa tehdä parhaansa korjatessaan vaurioita. Minusta pitäisi olla ihan selviö, että jos raskausaikana antaa yhdenkään positiivisen seulan, ei ole kykenevä äidiksi. Sellaisen isän, joka joudutaan päihtymyksen takia poistamaan synnytyssairaalasta, ei myöskään tulisi olla millään tavalla läsnä lapsen elämässä ennen kuin lapsi itse sitä toivoo.
Suurin osa tämän foorumin käyttäjistä ei varmaan edes tiedä, minkälaisia - anteeksi nyt suora puhe - tolloja sitä tälläkin pallolla elää. Että on sellaisia lapsia, jotka eivät ole kirjaimellisesti saaneet koko kuukautena mitään muuta syötävää kuin nakkeja ja ranskalaisia, aamu- ja iltapalaksi vanukasta. On sellaisia vanhempia, jotka ehdottavat että viisivuotias esikoululainen saisi yksin kävellä 1 km koulumatkan, koska työtön äiti tai isä ei viitsisi TURHAAN herätä niin aikaisin. On vanhempia, joiden lapsi ei valveillaoloaikanaan tee yhtään mitään muuta kuin käy koulussa ja pelaa konsolipelejä, koska masentunut vanhempi on liian sairas rajaamaan lasta. Ja nämä ihmiset elävät lastensa kanssa joka päivä, eikä näiden lasten kohdalla edes puhuta vielä huostaanotosta.
Sitten valitetaan, kun avohuollon tukitoimet ovat keskustelua eikä siivoamista ja lastenhoitoa. Toki joskus nuo jälkimmäisetkin ovat paikallaan, ja kyllä, niitäkin on mahdollista saada, jos perusteita löytyy. Mutta jos ongelma on se, että lapselle ei laiteta minkäänlaisia rajoja, 12-vuotias tyttö paneskelee 19-vuotiaiden miesten kanssa eikä vanhemmat näe asiassa mitään ongelmaa tai jos kuudennen sukupolven työtön ei vain kykene ymmärtämään, miksi viisivuotias on liian pieni kävelemään yksin päiväkotiin, niin ei se ongelma sillä ratkea, että yhteiskunnan rahoilla siivotaan näiden laiskanpulskeiden ihmisten koteja tai mahdollistetaan ryyppyreissut tai vaihtuvien poikaystävien panemiset lastenhoitoavun muodossa. Eipä se keskustelukaan usein mainittavasti auta, mutta onpahan edes yritetty.
Juuri näin, eli ei toimita silloin kun pitäisi tomia, ja sitten toisaalla hutkitaan ja tehdään ylilyöntejä, viedään lapset joko täysin syyttä tai huterin perustein, ja näin tuhotaan lasten elämä. Hyvää työtä, Suomen lastensuojelu.
Ikinä en ole tavannut lasta, joka olisi otettu huostaan syyttä tai edes huterin perustein. Kyllä ne perusteet on melkein aina ihan vaikka naapurin tädillekin nähtävissä, saati sitten ammatti-ihmiselle.
t. lainaamasi kirjoittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole lastensuojelun sosiaalityöntekijä enkä sosiaalityöntekijä ollenkaan, mutta työni puolesta hyvin lähellä lastensuojelun asiakasperheitä ja muutenkin lapsiperheitä, joissa on vakavia ongelmia. Minun näkemykseni on, että huostaanottoja, kiireellisiä sijoituksia ja muita tahdonvastaisia toimenpiteitä tapahtuu ihan liian harvoin ja ihan liian myöhään, ei toisin päin. (Ja sanottakoot, että mulle tulee palkka nimenomaan niistä avohuollon asiakkaista, eli ei ole oma lehmä ja elanto ojassa.)
On järkyttävän surullista, että jopa raskausaikana huumeita käyttäneet, korvaushoidossa olevat saavat usein kuukausitolkulla yrittää arkea vauvan kanssa. Sitten kun todetaan, ettei tästäKÄÄN täysnarkkarista ollut vanhemmaksi, on lapsen emotionaalisen kehityksen kannalta kaikista tärkeimmät kuukaudet jo menetetty, ja sijaisperhe saa tehdä parhaansa korjatessaan vaurioita. Minusta pitäisi olla ihan selviö, että jos raskausaikana antaa yhdenkään
Kyllä avun pitäisi nimenomaan olla muuta kuin keskusteluapua. Toki sillekin on paikkansa. Esitetyissä esimerkkitapauksissa:
-Miksi lapsi saa laadutonta ruokaa? Vanhempi ei selvästi jaksa laittaa ruokaa -> tuetaan vanhemman jaksamista (kotiapu, psykiatrinen apu, riippuvuuksien hoito)
-Ei kai ehdotus nyt ole ongelma. Ymmärrän että esikoululaisen ei anneta kävellä yksin hoitoon, mutta ymmärrän, että todellisuudessa moni esikoululainen olisi tähän valmis. Itsekin annan juuri 5v täyttäneen lapsen mennä edeltä puistoon, jonne on 1km matka. Toki tulen itse perässä. Hän osaa hienosti seurata liikennettä ja menee vasta viskariin. Esikoululainen on melkein koululainen ja kaikkien terveiden koululaisten oletetaan kulkevan itsenäisesti liikenteessä.
-Jos vanhempi on masentunut -> hoidetaan masennusta
-Tuota paneskelujuttua en kyllä vanhemman näkökulmasta ymmärrä. Kyseessähän on rikos ja siten poliisiasia. Toki vanhempien pitäisi lapsiaan suojella joutumasta rikoksen uhriksi. Lapsi tarvitsisi varmasti myös henkistä tukea kodin ulkopuolelta.
Näistä huostaan otoista pitäisi tehdä tosipohjainen dokumentti. Ihmiset näkisivät todellisuudessa miten ja miksi kaikki tapahtuu. Kyllä minä ja suurin osa lukijoista ymmärtää minkä vuoksi joku lapsi / lapset huostaan otetaan sossun tätien toimesta.
Kaikki se negatiivinen paska jota sossuun päin heitetään on lähtöisin näiltä elämässään epäonnistuneilta ihmisiltä. Ovat vaikeasti traumatisoituneita yleensä MT-ongelmaisia, alkoholisoituneita, huumeriippuvaisia jne..
Oma epäonnistuminen projisoidaan sossun harteille, kenelle muulle. Nämä reppanat ei apua huoli, vaikka katkaisuhoitoja, vieroitushoitoja olisi tarjolla... Silmät kiiluen odotellaan, milloin saisi piikittää tai korkata viinapullo. Ei tällaiseen helvetilliseen elämään lapset kuulu, ei.
Joissakin ammateissa on todella kova vaitiolovelvollisuus, eli heidän tekemisistään voi vättää mitä vain, mutta ei tietenkään saa kertoa esim medialle, mitä siellä on takana.
Kyllä dokumentin voi tehdä, jos haluja olisi. Onhan niitä poliisi-TV sarjoja, missä esim rattijuoppoja takaa-ajetaan. Rikollisia kaikki tyyni. Toki nimiä ei paljastettaisi tai selvää kasvokuvaa..voitas puhua rouva T jane.. Nämä sosiaali jutut ovat mitä suurimmassa määrin myös perinnöllisiä, ikävä kyllä. Arvaan vaikka en tiedä, lisääntyvät julmasti.
Toisaalta samalla kansalaiset näkisivät mitä kuraa, sontaa, piikkiä, kirvestä esim kerrostalojen oven takaa voi löytyä. Avaisi ihmisten silmiä todellisuudelle, ja huoli ilmoituksetkin ehkä tulisivat aiemmin,
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 09:59"][quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 09:57"] Meillä tyttö otettiin aikoinaan väärin perustein. Hallinto- oikeus kumosi huostaanoton ja lasu sai pitkän listan huomautuksia. [/quote]Mikä taho antoi huomautukset? [/quote] hallinto-oikeus.
Huomautuksia?
Kyseessähän on jotain vapaudenriiston ja ihmiskaupan väliltä.
Ai niin Suomihan ei ole oikeusvaltio ja viranomaiset saa rellestää ilman mitään vastuuta, koska hallinto-oikeudella ei ole tuomiovaltaa.
Onko kukaan koittanut raivoavaan lapseen hiljaisuutta näissä laitoksissa. Vihaista eläintä ei rauhoiteta menemällä huutamaan sille ja ärsyttämään lisää, vaan lähtemällä pois, jos pääsee.
Toki raivoista tulee sanktiot, mutta tilanteen ollessa päällä, ei varmaan kannata huutaa jne.
Ei missään nimessä isoja laitoksia, vaan sellaisia pieniä yksiköitä.