Uusimmassa meidän perhe-lehdessä 7-lapsinen perhe joka asuu
kaksiossa.
Huhhuh sanon minä. Meillä on 5 lasta ja ei tulis mieleenkään asustella kaksiossa tämän revohkan kanssa.
Kerkesin neuvolassa vaan vilkasemaan sitä lehteä. Lukiko siinä jokin syy miksi asuvat niin ahtaasti?
Kommentit (24)
minä jäin miettimään, että mites vessassa käynti??
Siinä vaiheessa kun useamman kun isän ja yhden lapsen on lähdettävä tiettyyn aikaan kouluun, töihin, niin johan siinä saa aikatauluttaa, että 9 henkeä käy asiansa hoitamassa yhdessä vessassa...
Puhumattakaan, jos iskee vaikka vatsatauti..
Me asutaan kolmiossa 4 henkeä mutta käytännössä asutaan kaksiossa koska yksi huone on yläkerrassa. Ihan tarpeeksi tässä vielä tilaa,. lapsien kanssa tulee kuitenkin ulkoiltua paljon ja käydään kylässä jne. Kotona heille riittää ihan pienikin tila leikkimiseen. Mutta haaveissa meilläkin omakotitalo jossa olisi se 4 huonetta. Mutta emme halua ottaa lainaa nyt.
Itsekin luin jutun, ja pakko on sanoa, että nostanpa hattua tälle perheelle :)
Meillä on myös 7 pientä lasta samoilla ikäeroilla, ja juuri pääsimme muuttamaan uuteen kotiimme. Tuon jutun jälkeen hävettää sanoakin, että tällä on kokoa vähän päälle 200 m², kuusi makuuhuonetta on. Tosin yksi tyhjillään vielä, kun ei tarvita sitä.
Asuimme tätä ennen úseammasskin paikassa, suurimmillaan alla oli 96 m² asunto. Pienten kanssa mahtui hyvin, ei ollut mitään ongelmaa. (mutta eihän toki noita lähes sadan neliön asuntoja voi verratakaan jutun 55 neliöön...)
Kun on paljon lapsia, lapset tottuu sihen tuuleen ja tuiskeeseen, läksyt tekee meillä edelleenkin jokainen keittiössä. Se keskittymiskyky on isossa perheessä jokaisella ihan omaa luokkaansa :) Mutta pienemmissä kodeissa asuessani huomasin, että kaipaa ne lapsetkin välillä omaa rauhaa: kun kaikki huoneet (vanhempien makkaria lukuunottamatta) oli yhteisiä, isoimmat meni välillä kodinhoitohuoneeseen lukkojen taakse hakemaan omaa rauhaa vaikka palapelien tekemiselle.
Ja selvästihän jutussa tuli esiin se, että hakevat kyllä isompaa: tiettyä asennettahan pienessä asuminen vaatii ja tuolla perheellä sitä on ollut. Meillä ei olisi ollut. Mutta ovat siis itsekin jo huomanneet, että muuan lisäneliö olisi kiva ja tarpeen :)
Ehkä mä itse ko. perheen kohdalla ällistelen eniten sitä, että miten ovat jaksaneet sitä parviviritelmää vuositolkulla. MINUN mielestäni vanhemmilla on oikeus ja suorastaan tarve omaan rauhaan. Itse ison perheen äitinä olen valmis jakamaan itseni lasteni käyttöön päiväksi ja olen tyytyväinen. Mutta illat ja yöt minä itsekkäästi haluan olla rauhassa oman rakkaan puolisoni kanssa, ja siksi omasta näkökulmastani sanon, että onnellisen parisuhteen yksi iso kulmakivi on oma mukava huone ja sänky. Itse en olohuoneeseen menisi nukkumaan.
Ja kai minussa on sen verran materialistiakin, että nautin kauniista kodista. Ja siit, että ison perheen koti on tarpeeksi rauhallisella alueella, jotta on tilaa elää niin miellä kuin naapureillakin. Minulle on tärkeä asumisen mukavuus ja estetiikka, enkä oikein tahdo ymmärtää, miten joku (samankokoinen perhe) on valmis tinkimään niistä asioista noin äärimmilleen vietynä. Sillä kyllä nykySUOMEN mittapuun mukaan tuo perhe asui ihan liian ahtaasti.
Kyllähän sitä ennenkin asuttiin, mutta siihen on mielestäni vähän turha verrata.. Ennen ei välttämättä ollut muuta mahdollisuutta, nykyään ajat on toiset ja mahdollisuus kyllä on. Ei ehkä Helsingin keskustassa mutta sanotaan vaikkapa 30 - 60 km säteellä siitä aivan varmasti on isollakin perheellä mahdollisuus sopivan kokoiseen kotiin kohtuullisella lainamäärällä.
Sanon tämä omasta kokemuksestani, sillä pelkästään mieheni palkalla olemme rakentaneet jo yhden talon Vantaalle, nyt toisen kehyskuntaan. Ja lainaa on sen verran, että "järjettömän" kokoisella lapsilisällämme me hoidamme lainanlyhennyksen ja miehen palkalla sitten elämme. Lapsilisähän on tällä hetkellä 1009 euroa näistä seitsemästä. Ensivuoden alussa saamme vielä 40 euroa päälle, kun lapsilisät nousee kolmannesta eteenpin kympillä. Jees.
Mutta nämähän on henkilökohtaisia asioista, minä en olisi valmis muuttamaan Helsingin keskustaan mistään hinnasta. Tai yleensäkään mihinkään ison kaupungin keskustaan kerrostaloon. Onneksi olemme erilaisia, niin jokaiselle löytyy se oma paikka :)
jonka kerrottiin tekevän läksyt keittiön pöydän ääressä. Tiedän, että niin tehdään muissakin perheissä, vaikka tilaa olisi enemmänkin. Vaatii kuitenkin lapselta hyvää keskittymiskykyä tehdä läksyt melussa ja huiskeessa.
Toivon hyvää jatkoa perheelle! Itselläni tekisi tiukkaa asua noin ahtaasti, varsinkin kun pakollista, säilytettävää tavaraa kertyy noin isossa perheessä ihan kiitettävästi.