Kestääkö vieraan lapsen raivoamista paremmin kuin oman lapsen? Miksi?

Vieraan lapsen raivoamista on sietämätöntä kuunnella. Oman lapsen ei, sillä oman lapseni ja hänen tapansa raivota ja raivon syyt ja leppymisen tunnen.

Itselläni ainakin on paljon matalampi ärsytyskynnys, jos vaikkapa kaverien mukulat kitiset ja mankuvat kaupassa. Tulee heti sellainen tunne, että " hitto kun tuo on aina vinkumassa, eikä äitinsä saa hiljaiseksi!" , vaikka aivan varmasti omanikin kanssa olen joutunut samanlaisiin tilanteisiin. Sitä ei vain itse siinä huomaa, kun on kerran itse tilanteen keskellä ja velvollinen asian oman lapsensa kanssa selvittämään...

Ei huomenna eikä ylihuomenna.

Ei aavistustakaan miksi. Olen pk:ssa töissä. Ehkä omani tuntevat minut niin, että osaavat valita juuri ne asiat mistä ärsyynnyn erityisesti.

koska saan siihen työnohjausta

vaadin siis paljon enemmän. Luulen johtuvan siitä, ettei lapsuudenkodissani saanut ilmaista tunteita ja onneksi tämän tajuan ja yritän antaa lapsen välillä itkeäkin ja raivota. Vaikeata vaan on aina muistaa kun itse on tottunut aina hyssyttelemään tai kieltämään :/

eikä vieras lapsi koskaan raivoa päiväkodissa samalla tavalla kuin äidille kotona raivotaan



töissä siis päiväkodissa minäkin