Kyssäri uraäideille.

Osaatteko kuvitella, että minkälaista on hoitaa kolmea alle 4 v lasta kotona? Lapsista yksi on vauva.

Osaan, koska meille syntyi kerralla kolmoset :) Eli meillä oli itse asiassa alkuun kolme vauvaa, ja nyt meillä on edelleenkin kolme vähän alle 4-vuotiasta perheessämme. Palasin töihin hoitovapaan päätyttyä viime keväänä, lapset olivat siis silloin 3-vuotiaita.

Entäs illat ja vapaapäivät omien lastenne kanssa, että löydättekö hyvän yhteyden omiin lapsiinne, kun olette välillä niin vähän tekemisissä heidän kanssaan?

Miten niin vähän? Vaikka meillä molemmilla on urahaaveita, joita parhaillaan yritämme perhe-elämän rinnalla edistää, ei se tarkoita kaikilla aloilla ylipitkiä työpäiviä. Päinvastoin yleensä juuri hyvin koulutetuilla on joustavammat työajat kuin duunareilla. Itsekin teen ylitöitä tarvittaessa iltaisin, kun lapset jo nukkuvat. Tai viikonloppuna päiväunien aikaan sekä silloin, jos mies vaikka vie isovanhempien kanssa lapset uimahallireissulle. Ennemminkin koen riittämättömyyttä välillä siksi, että kolmoset ovat kaikki samanikäisiä kuin siksi, että palasin työelämään. Töihin palaaminen toi minulle pidemmän pinnan sekä paremman kyvyn LÄSNÄoloon ja kuuntelemiseen.

Olen itsekin ns. uraperheen lapsi, ja suhteeni sekä vanhempiini että sisaruksiini on edelleen erittäin läheiset ja mutkattomat. Jotain ehkä kertoo sekin, että kun muutimme takaisin lapsuudenmaisemiin omat vanhempani ottivat meidät ilolla naapureikseen :)

1. En todellakaan osaa edes kuvitella, minkälaista on hoitaa kolmea alle 4 v lasta kotona. Olen nääs tarkoituksella ajatellut perhekokoa ja lasten ikäeroja siltäkin kantilta, että arkemme on onnellista ennemmin kuin kaaosta ;)



2. Hyvinpä tuo puheyhteys on säilynyt ainakin omiinkin vanhempiini, vaikka olenkin " varhaisen päivähoidon uhri" :D Ja erittäin läheisiä omat lapsemme ovat minulle ja miehellenikin, vaikka töissä käymmekin. Ihme asenne.

Vierailija:

Osaatteko kuvitella, että minkälaista on hoitaa kolmea alle 4 v lasta kotona? Lapsista yksi on vauva.

-Kuvitella kyllä osaan: se olisi kamalaa (minun mielestäni). Olen ollut kahden lapsen kotiäiti viisi vuotta ja kummilapseni perheessä tuota tilannetta olen seurannut lähietäisyydeltä.

Entäs illat ja vapaapäivät omien lastenne kanssa, että löydättekö hyvän yhteyden omiin lapsiinne, kun olette välillä niin vähän tekemisissä heidän kanssaan?

-Kyllä, saan yhteyden lapsiini, hehän ovat minun lapsiani. Enkä joudu mitenkään erityisesti etsimään yhteyttä.

AP:lle " pisteet" mustavalkoisuudesta!