Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uraäitien jaksamisketjusta napattuna: Jaksaisitko tälläistä elämää? Arvostatko ihmisiä, joille elämä= työssä menestyminen?
20.01.2008 |
[quote]
-palkattu lastenhoitoapu 1xvko, koko ilta, jolloin teen pitkän päivän ja kirin kiinni ne hommat, jotka on mahdollisesti jääneet virastoaikaan kesken
-seuraavan viikon aikataulutus viikonlopun aikana; töiden valmistelu, kalenterin päivitys, viikon aikataulun sumpliminen paitsi työasioissa, myös kotijutuissa
------
-kauppalaput, " to do" -listat
-kurinalainen organisointi ja se, ettei päätetyistä aikatauluista luisteta
-pikasiivoukset pari kertaa viikossa, tyyliin imurointi yhtenä päivänä, luuttuaminen toisena, pölyt kolmantena, ja sitten taas alusta
-pyykin pesu pienissäkin erissä - kuivatus kuivauskaapissa
Mulle on sanottu joskus aiemmin, että sellainen työ, jota tehdään vain se 40 tuntia viikossa, on näköalaton. Olen tätä uskonut ja hyväksyn täysin sen, että töihin menee parhaimmillaan 60 tuntia viikossa ja sen ajan ulkopuolellakin työt on koko ajan mielessä. Nautin lapsen kanssa olemisesta, mutta yhteisen hyvän kannalta minun on myös panostettava töihin. Mies tekee samanlaista työtä kuin minä itse, joten yritetään molemmat tehdä ja jaksaa vaan mahdollisimman paljon.
Kommentit (31)
Olipa sitten " ura" miten hieno tahansa. Kun on niskassa satojen tuhansien velka sen hienon omakotitalon takia (jossa ei ehdi aikaansa edes paljoa viettää), ei ole paljon vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Kun on niskassa satojen tuhansien velka sen hienon omakotitalon takia (jossa ei ehdi aikaansa edes paljoa viettää), ei ole paljon vaihtoehtoja.
Töitä on monen pakko tehdä, se on totta; mutta tässä oli kyseessä nyt vähän enemmästä työnteosta...
eivät suostu. Kun seuraavat YT-neuvottelut alkavat, he miettivät, kuinka juuri heidän käy, jos eivät tee extraa ja esiinny ahkerina työntekijöinä. Tai kuinka käy ylennyksen, jos tuo naapurihuoneen nuori nälkäinen parikytjarisat heppu, joka nukkuukin koneensa ääressä yönsä on vastaehdokkaana äiti-ihmiselle, joka rientää kesken päivän hoitamaan sairasta lastaan. Ihmiset on ajettu aika ahtaalle, ainakin ne, joilla on sekä perhettä että asuntolainaa...
Firmat kun tekee päätökset YT:ssä pitkälti muiden kuin yksilöllisten ominaisuuksien perusteella. Organisaatiota on pienenettävä ja sitten suunnilleen arvotaan ne, jotka joutuvat lähtemään.
Vierailija:
Kun seuraavat YT-neuvottelut alkavat, he miettivät, kuinka juuri heidän käy, jos eivät tee extraa ja esiinny ahkerina työntekijöinä. Tai kuinka käy ylennyksen, jos tuo naapurihuoneen nuori nälkäinen parikytjarisat heppu, joka nukkuukin koneensa ääressä yönsä on vastaehdokkaana äiti-ihmiselle, joka rientää kesken päivän hoitamaan sairasta lastaan. Ihmiset on ajettu aika ahtaalle, ainakin ne, joilla on sekä perhettä että asuntolainaa...
Jos työtunneissa lasketaan, mieheni on varmasti ns. uraisä. Tekee yhden päivän viikossa pidempään töitä + vaihtelevasti iltaisin lasten nukahdettua, etänä kotoa siis. Silti hän on läsnä lasten elämässä paljon enemmän (=kaikki arki-illat yhtä iltaa lukuun ottamatta sekä viikonloput kokonaan) kuin suurin osa tuttavaperheiden isistä, joilla on lukuisia harrastuksia, " viihteellä hyppäämistä" jne. Eli ei ne pelkät työtunnit, vaan kylläkin se kokonaisuus ratkaisee. Sekä miehillä että naisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Minä pidän haastavasta, hyvinpalkatusta työstäni paljon, mutta paljon tärkeämpi on kuitenkin perhe ja sen hyvinvointi. Minä teen hommia 37 tuntia viikossa ja se on ihan tarpeeksi. Joka joutuu enemmän tekemään, ei osaa organisoida hommiaan tai sitten on ylikiltti tahdoton sätkynukke, joka suostuu palkattomaan orjatyöhön työnsä menettämisen pelosta.
Itse asiassa minä olen sitä mieltä, että jos osaa hoitaa hommansa nopeasti ja tehokkaasti, on paljon parempi työntekijä kuin sellainen joka istuu työpaikallaan iltaisin myöhään ja antaa perheen odotta... t. päällikkötason töitä tekevä suurperheen äiti
Sääliksi käy sitä ap:n lainaamaa kirjoittajaa.
Montakohan lasta tuollaisissa perheissä on? Ja entäs jos lapset sairastuvat, itse sairastuu, ja työ joskus ei olekaan niin tyydyttävää omasta panoksesta huolimatta? Miten lapset sitten jaksavat? Kuka heitä hoitaa jos molemmat vanhemmat ovat töissä aina, kun jo 40 h viikot ovat rankkoja pienille lapsille jos molemmat vanhemmat tekevät sellaista. Entäs jos varahoitajatkin sairastuvat ja aikataulut menevät pahasti pieleen?
En jaksaisi! Teen kyllä uraa ja opiskelen myös, mutta huomattavasti pienemmällä panostuksella ja elän elämääni siinä sivussa. Heti huomaa lapsista ja omasta hyvinvoinnista jos yrittää liikaa ja työ ajaa ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Nautin lapsen kanssa olemisesta, mutta yhteisen hyvän kannalta minun on myös panostettava töihin.Kuullostaa kuin lapsi olisi sisuste tai harraste tyyliin " nautin sinfoniamusiikista" Eihän nyt vanhemmuuden mittari ole, viihtyykö äiti (tai isä) lapsensa seurassa vaan se; kasvattaako vanhempi lastaan kohti tasapainoista aikuisuutta huomioiden lapsen tarpeet juuri kulloisessakin ikävaiheessa!
En tee 60 tuntista viikkoa mutta duunimatkoja on lähes joka viikko, max. yksi yöpyminen. Mutta en koe asiaa raskaaksi, näin on aina ollut.
Ja viikonloput pyhitän lapsille.
Niin, ja mä olen totaaliyhäri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuli, että säilyttää työpaikkansa sillä menolla. Lama-aikana suostui 30% palkanalennukseenkin. Ei työnjohto tuollaista kuitenkaan arvostanut vaan pisti pihalle kun nousukausi alkoi.
Mielenterveys meni ja kunto meni 46 vuotiaana. On ollut työkyvytön siitä lähtien ja eläkkeellä.
Alue: Aihe vapaa
Missä välissä ehtii harrastaa liikuntaa, opiskella ja ennenkaikkea viettää aikaa perheen kanssa yhdessä?