Lue keskustelun säännöt.
Jättäisikö ristiäiset kokonaan pitämättä?
19.01.2008 |
Nyt en kaipaa epäasiallisia vastauksia, tilanne on kiusallinen.
Meillä on miehen kanssa molemmilla ns. hankala suku. Miehen vanhemmilla on tapana huomautella asioistamme ivallisesti ja lisäksi he ovat alusta asti avoimesti ilmaisseet, etteivät pidä minusta. Itselläni ei ole lähisukua muuta kuin äitini. Äitini kanssa tulen ajoittain hyvin toimeen, mutta äidin vaikean persoonallisuushäiriön takia on kausia, jolloin kanssakäyminen on mahdotonta. Äidin häiriytyneet piirteet aktivoituvat tietyissä tilanteissa ja yksi varma tilanne on sukujuhla. Äiti onkin onnistunut erikoisella käytöksellään pilaamaan aiemmat ristiäiset, valmistujaisjuhlat, jne. ja tämä on lisännyt miehen suvun negatiivista suhtautumista minuun, vaikka en mitään äidilleni voikaan.
Pian olisi edessä taas ristiäiset, mutta edellisistä jäi hirvittävät muistot. Voisiko näin hankalassa tilanteessa jättää vain ristiäiset viettämättä? Käyttäisi vauvan papin luona kastettavana ja ottaisi vauvaa varten muistoksi valokuvia kastemekko päällä?
Äitini käytökselle en todellakaan mahda mitään. Vaikka keskustelisin etukäteen ns. pelisäännöistä, se ei auta vaan saa aikaan vain riitaa ja loukkaantumista, jota äiti ilmaisee puhelinterrorina ja aggressiivisena käytöksenä minua kohtaan. En jaksaisi pikkuvauva-aikana tällaista enää toista kertaa.
Kommentit (9)
samoin kuin edellinen, kummien kanssa papin pakeille tai sitten pidätte teillä kotona vain kummien kanssa pienet ristiäiset. ei kai kukaan kaipaa mitään sirkusta ja pahaa mieltä sinne ristiäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kutsut sitten vain sinne sellaiset ihmiset jotka haluat. Kummit vaikka perheineen tai kumppaneineen. Eihän se mikään pakko ole sukua kutsua. Etkä sitten puhu äidillesi tai miehen suvulle että milloin kaste on.
Kummit ja pappi tarvitaan ja oma perhe tietenkin. Jos jätät äitisi kutsumatta (et kerro millloin tuo tilaisuus on), niin älkää kertoko mitään myöskään miehesi vanhemmillle. Muutoin se vsta sota syntyy.
Toisaalta usein isovanhemmille tällaiset on todella tärkeitä. Minunkin äitini on suunnitellut minulle ääneen jo tulevan vauvamme ristiäisiä hänen omasta pukeutumisetaan lähtien, vaikka vauva syntyy vasta keväällä. Näitä suunnitelmia hän kertoili jo kauan ennen joulua. Hänkin on niiin hankala ihminen, että jos voisin, jättäisin hänet pois. Tuntuu kuitenkin mahdottomalta ajatukselta sekin. Meille tulee sitten kuitenkin aikanaan vain kummit mahdollisine perheineen ja isovanhemmista kaksi, jotka olvat olemassa (isoäidit). Oman äitini siis voisin vaikka jättää pois minäkin, aiheuttaa vain harmia ja mielipahaa pitkäksi ajaksi eteenpäin. Tiedä mikä häiriö hänelläkin...
Tuo voisi olla hyvä, että käydään papin luona ja juodaan kahvit kummien kanssa. Kerrotaan sitten sukulaisille, että nimi on se ja se. Tosin en tiedä, miten lopullista vihaa äitini alkaisi pitää sellaisen jälkeen :-(.
Me teimme näin, koska meistä kyseessä on kastejuhla, ei nimeen liittyvä paljastusseremonia.
Jos nimi olisi tiedossa etukäteen, niin sinun ei edes tarvitsisi kertoa, koska lapsi kastetaan. Se voisi myös poissaolijoita helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimen antaminen ja kastaminen eivät liity toisiinsa, vaikka meillä näin käytännössä toimitaan. Mekin salasimme esikoisen kohdalla nimen kastejuhlaan.
Sinä kuitenkin kai olet aikuinen ihminen ja osaat päättää omista asioistasi ja hoitaa perhettäsi niin kuin parhaaksi näet. Äidilläsi tai appivanhemmillasi ei ole mitään oikeutta puuttua teidän perheen sisäisiin järjestelyihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap haluatte lapsen kasteelle niin menkää kaikessa hiljaisuudessa kummien kanssa sinne papin puheille. Teidän lapsi hän on ja jos sukujen kanssa ongelmaa kumminkin niin tehkää niinkuin itselle sopii.
Älä turhaan ota pahaa mieltä tuosta, pienen vauvan kanssa voi muutenkin olla tunteet pinnassa ja turhaan murehtisitte noiden kekkereiden ilmapiiriä. Ei oo kivaa jos vauvan ekoista juhlista jää noin paha mieli vanhemmille!