Mitä ajattelet masennuksen vuoksi saikulle jääneestä työkaveristasi?

Olen itsekin siinä tilassa että teen vain robottina, pala kurkussa enkä jaksa edes ajatella että menisin hakemaan vähän paussia.



Jo se, että joku kysyisi " miten sulla menee" saisi minut valtoimenaan itkemään.



Jatkan robona niin kauan että tulee oikosulku ja sammun paikoilleni.

Se riippuu että olisiko kyseessä se samainen vittumainen työkaveri vai oikeasti ystäväni. Ystävästä olisin huolissani mutta sellaisesta joka ei ole minulle ollut ystävällinen en jaksaisi kai kovasti välittää? En tiedä.

toivoisin että paranisi.

työkaveri olisi ollut just sen takia vittumainen ,että asiat eivät ole hyvin???

Vain masentuneet ja ahdistuneet kuvittelevat, että työkaverit pohtivat jatkuvasti juuri heitä. Ei minua oikeasti kiinnosta koko asia, paitsi jos hän on erittäin läheinen työkaveri, jolloin toivon vain, että hän tervehtyisi ja palaisi pian takaisin. Olen itsekin ollut vakavasti masentunut, joten tiedän, millaista se on. Mutta ihan totta, on ihan turha kantaa syyllisyyttä siitä että on sairas tai kuvitella, että työkaverit paheksuvat. Ei masentunut ole heidän elämänsä keskipiste!

ja toivoisin tietenkin että paranisi pian

uunniitelua, niin ärsyttäisi taas suunnattomasti! Tämä tyyppi on oikein ammattivalittaja ja hakee sairaslomaa ihan ammatikseen. Kas kun jaksaa vaikeassa raskaudessa ennenaikaista synnytystä peläten shoppailla hulluilla päivillä ja kantaa sellaista muovikassimäärää, että en osta edes vuodessa niin paljoa!

Vierailija:

uunniitelua, niin ärsyttäisi taas suunnattomasti! Tämä tyyppi on oikein ammattivalittaja ja hakee sairaslomaa ihan ammatikseen. Kas kun jaksaa vaikeassa raskaudessa ennenaikaista synnytystä peläten shoppailla hulluilla päivillä ja kantaa sellaista muovikassimäärää, että en osta edes vuodessa niin paljoa!