Synnytysasiaa, ei heikkohermoisille.
Sattui paskamainen, kääpäkätilö.
Emme keskustelleet synnytysasennoista. Ihan vain sanoi, että synnytys tapahtyy kyljellään. No, avauduin oksitosiinin voimalla. Ponnistusvaiheessa hän oli yksin paikalla. Eikös yleensä paikalla ole kaksi kätilöä?
Ponnistin ja ponnistin, hän rusikoi polveni, ortopedi on ensi viikolla. Kivut yltyivät sietämättömiksi. Ilokaasua en pyynnöistä huolimatta saanut. Ei kuulema käytetä enää ponnistusvaiheessa.
Sitten katilö vain lähti huoneesta ja sanoi, että jatkakaa samaan malliin. Siis oli aivan valtavat jatkuvat kivut ja ainoa kätilö vain hävisi!
Paikalle tuli lääkäri ja lähtö kiireelliseen sektioon.
Kyllä ottaa pattiin. Missä meni pieleen?
Kommentit (57)
Vierailija:
normaaleista synnytyskivuista on ollut kysymys, eikä todellakaan niiden takia tehty sektiota, niinkuin joku jo epäilikin.Vierailija:
Mulla oli ne jatkuvat kamalat alavatsakivut, normaalien synnytyskipujen lisäksi.
Lääkä kävi selittämässä asian. Luulin itse niitä jatkuvia kipuja normaaleiksi. Lääkäri sanoi, että kivut ovat sektiohaavan kohdalla ja enteilevät kohdun repeämistä. Tämän saman hän kävi kertomassa minulle leikkauksen jälkeen . Tämä sama asia luki myös epiksriisissä. ehkä asia tiedetään täällä paremmin.
Lääkäri epäili, että kohtu repeää, siksi tuli lähtö leikkaukseen. juuri kipu alavatsalla oli tämä oire, jonka takia jouduin leikkaukseen.
Mikähän tämän porukan diagnoosi on sektioon joutumisestani?
Nyt ketju on jo niin pitkä, että joudun lukemaan samoja kommentteja koko ajan. Olen jo ainakin yhden kerran aiemmin vastannut tähän samaan epäilyyn. Joten kiitos kaikille asiattomille ja asiallisille vastaajille. Sain sitä tietoutta, mitä pyysinkin.
- Joillakin on ollut vain yksi kätilö, joillakin kätilö ja hoitaja synnytyksen aikana.
- synnytysasentoon tai sen valintaan en oikein saanut vastauksia. Oli kuitenkin erilaisia käytäntöjä ja tapoja.
- Jotkut olivat saaneet ilokaasua ponnistusvaiheessa, toiset eivät.
- kätilö oli ruotsinkielinen, nimi myös " ruotsalainen" . ( sille, joka epäili, että meillä on ollut sama kätilö)
- mieheni oli mukana ja hän myös ihmetteli kätilön käytöstä ja tapoja tai tapojen puutetta. Aluksi oli kyseessä, ensimmäiset 9-tuntia, aivan tavallinen synnytys. Siinä kätilöllä olisi ollut aikaa vastailla kysymyksiini tai olla ihan vaan ihminen.
ap.
Vierailija:
Onneksi se ei tyrinyt synnytystä niin pahasti että se kohtu olisi todella revennyt, kenties et olisi kirjoittamassa täällä ollenkaan.
Onni oli loppujen lopuksi myötä sait terveen vauvan ja kohtusi säästyi - olette hengissä.
Ilokaasua en ole käyttänyt ponnistaessa koska silloin on jo supistukset poissa ja pakkotarve ponnistamiseen - minulla näin. Lisäksi olen onnekas kun parilla kolmella ponnistuksella on lapset tulleet ulos.
Ymmärrän harmituksesi, selvitä asia sen kätilön kanssa jopa tapaamalla hänet, lisäksi tuosta polvivammasta potilasvahinkoilmoitus.
Kätilö oli hereillä kun ymmärsi sen lääkärin pyytää paikalle, ehkä siinä tilanteessa näki olevan todellisen hädän käsillä ja ei ollut aikaa mihinkään hempeään jutusteluun.
Aina ei kemiat kohtaa.
terve!
Tämä viimeinen unohtui. Kätilön valitsema ja ainoa esittelemä synnytysasento, kylkiasento. Siinä synnyttäjä vetää oikeaa polvea vasten itseään ja kätilö työntää polvesta mahaan päin. Tämä siis ponnistusvaiheessa. Siinä oli polvi mennyt. Huomasin asian, kun yritin nousta leikkauksen jälkeen sängystä.
Lapsivuodeosaton lääkäri kävi toteamassa asian ja kirjoitti lähetteen ortopedille. He eivät voi kuulema tehdä mitään. Polvi on turvonnut.Nyt siin hei, ap.
sama kätilö :( !! En nyt lähde omaa tarinaa sen enempää kertaamaan, kun aikaa jo kulunut neljä vuotta. Lisäksi vielä sain sairaalabakteerin, joten oli kyllä ensimmäinen ja viimeinen synnytysreissu, vaikka lapsia rakastankin paljon!!
sairaalaan vaan yhteys jotta saat tuon asian purettua!
ilokaasua käytin erittäinkin paljon toisen lapsen ponnistusvaiheessa, olikin ainoa hetki kun sitä tarvitsin, mutta auttoi siinä vaiheessa erittäin paljon!!
Kun aina supistuksen tullessa mä ainakin keskityin ponnistamaan ja supistusten välit keräsin voimia seuraavaan supistukseen. En kyllä käsitä miten sitä kaasua voi samalla vetää?
Synnytysasentovaihtoehtoja ei ollut epiduraalin takia (miksi siis keskustella niistä?), kaasua ei käytetä ponnistaessa (ja miten sitä edes tarvitsee kun on se epiduraali) ja ei se kätilö ole syypää siihen, ettei toista kätilöä ole mahdollista saada paikalle.
Ja olisko pitänyt sanoa: tää homma menee ihan käsille nyt, käyn hakemassa lääkärin ja sitten olis jättänyt teidät kahdestaan (ja huom! et ollut yksin, sinulla oli tukihenkilö mukana!)? minusta hän toimi asiallisesti: rauhoitteli, mutta meni kiireesti hakemaan lääkäriä.
Lääkäri sitten päätti leikata. Se ei ole kätilön syy. Eikä se ole sinun syy, eikä kätilöltä saatujen " huonojen" ohjeiden syy: kohtusi ei vaan (luultavasti edellisestä sektiostasi johtuen tai epiduraalista) supistellut tarpeeksi tehokkaasti saadaksesi ponnistuksen tunnetta.
En tiedä mikä meni pieleen mutta totta on, ettei ponnistusvaiheessa enää käytetä ilokaasua. Silloin ponnistetaan se vauva ulos!
Nauti siitä ja unohda nuo jutut!Hoidatat polvesi ja taas mennään...
eskustelussa hän voi kertoa miten hän asiat näki. synnyttävä nainen ei kyllä huomaa ihan kaikkia asioita mitä ympärillä tapahtuu.
Kurja juttu silti, että kätilö oli tökerö.
Ihme uskomuksia täälläkin liikkuu, vai että oikein kaksi kätilöä pitäisi olla sua paijaamassa. Unohda koko asia ja iloitse lapsesta.
2&3!
Toivon teille rakkaat besserwisser-sisaret vittumaisia raskauksia; raskausmyrkytystä, hepatoosia, diabetestä, sairaalassa makuuttamista, synnytyksen pitkällistä käynnistystä ja repeytymiä. Kätilöä, joka ei tue!
Onnea ja nauti vauvasta!
Enpä tiedä missä meni pieleen. Huono päivä kätilöllä? Huono kätilö? Huono päivä sairaalassa?
Aina ei voi valita itse synnytysasentoa, tilannekin vaikuttaa. Kätilöillä voi olla jokin syy siihen, että pakotetaan johonkin tiettyyn asentoon, josta kätilön työskentely on helpompaa. Mutta jos ponnistaminen kestää kauan (kuten sinulla?), yleensä kai kokeillaan erilaisia asentoja jos niistä joku toimisi. Mun käsittääkseni ilokaasua ei kai ponnistuvaiheessa pruukata ottaa, mutta oli joku muu puudute siihen?
Mun käsittääkseni ponnistusvaiheessa tosiaan on kaksi kätilöä paikalla, eikä tosiaankaan pitäisi kenenkään enää häipyä huoneesta?! Huh huh. Olikohan pula henkilökunnasta vai mitä ihmettä? Juttelitko synnytyksestä kenenkään kanssa jälkeenpäin? Oliko mitään selitystä?
tulee paikalle vasta, kun vauva on syntymässä.
t. kätilö
akutissa tilaanteessa kätilö on itsekkin adrealiinin vaikutuksen alainen. potilas kokee tilanteen ahdistavaksi koska hoitaja keskittyy tärkeämpään kuin puhumiseen.
Kätilölläkin oli siis hätä.
Vierailija:
eskustelussa hän voi kertoa miten hän asiat näki. synnyttävä nainen ei kyllä huomaa ihan kaikkia asioita mitä ympärillä tapahtuu.
Hei!
Kävin synnytyskertomuksen läpi osastolla kätilön kanssa. Synnytyksessä mukana olleen kätilön piti tulla miestä ja minua tapaamaan osastolle. Lähdin vain jo aiemmin sairaalasta koska kykenin jo kävelemään leikkauksen jälkeen.
Mies oli mukana synnytyksessä, näin muistaa kaiken. Soitan kätilölle, kun jaksan. Saan sitten häneltä vastaukset.
ap.
Olin yli puolet ajasta synnytyssalissa yksin, ilman kätilöä. Ilokaasua sain kyllä, mutten tietenkään ponnistusvaiheessa. Huusin siellä kivusta, mutta se lienee kuuluu asiaan. Ponnistusvaiheessa tuli toinen kätilö hetkeksi avustamaan, eli tarjoamaan " kylkeään" . Eli pidin jalat koukussa kätilöiden kylkiä vasten. Onneksi ponnistusvaihe ei kestänyt montaa minuuttia.
Vierailija:
akutissa tilaanteessa kätilö on itsekkin adrealiinin vaikutuksen alainen. potilas kokee tilanteen ahdistavaksi koska hoitaja keskittyy tärkeämpään kuin puhumiseen.Kätilölläkin oli siis hätä.
Hei!
Tajusin kyllä, kun leikkauskaapu tuli, että kätilö oli soittanut/konsultoinut lääkäriä. Mutta se lähtö huoneesta; menen nyt , jatkakaa samaan malliin. Oli kamala. Lääkäri luuli, että kohtu repeää, koska edellinen synnytys oli sektio.
ap.
normaaleista synnytyskivuista on ollut kysymys, eikä todellakaan niiden takia tehty sektiota, niinkuin joku jo epäilikin.
Vierailija: