Voiko " alkoholisti" parantua koskaan, kokemuksia?!
Puhun sellaisesta ihmisestä joka ei ole vielä mikään täysi juoppo vaan käy töissä yms. mutta alkoholi maistuu liian usein ja paljon. Jos ei saa juotavaa esim. kaljaa vaikka pariin viikkoon niin hermot on kireällä jne. Ja sitten juodaankin tuplasti kun seuraavan kerran otetaan. Mutta tosiaan työt ja muut asiat vielä hoituu mutta alkoholi on kuitenkin tosi tärkeää! Sitä on saatava noin pari/kolme kertaa viikossa jossain muodossa... Tällaista on jatkunut jo useamman vuoden. Vain joitakin pidempiä taukoja ollut välissä.
Voiko tämmöinen ihminen päästä " himostaan" eroon ilman ammattilaisen apua?! Onko totaalinen kieltäytyminen juomisesta, kaikesta alkoholista ainoa ratkaisu ongelmaan? Vai pystyykö sitä vielä juomaan pieniä määriä ilman että siitä tulee taas tapa ja lähes pakkomielle? Mitä pitäisi tehdä? Auttakaa! Nyt on kyse minun ja lasteni tulevaisuudesta. Mitä teen mieheni suhteen :(
Sanottakoon se vielä että toisaalta mies myöntää ongelmansa mutta välillä vähättelee asiaa ja pitää minua syyllisenä taikka muuten hankalaa elämäntilannetta tai mitä milloinkin. Vain silloin kuin on töpeksinyt kunnolla, sammunut, ökännyt, kussut väärään paikkaan niin katuu ja lupaa muuttaa tapojaan jne..... Mutta jossain vaiheessa sama toistuu :( Onneksi lapset eivät ole nähneet isäänsä siinä kunnossa!!! Mutta joku päivä se vielä tapahtuu ja sitä hetkeä todella pelkään.
Kommentit (15)
kaikkien juomisia seurataan ja lässytetään. toikin on kyllä kamala olomuoto
Vierailija:
kaikkien juomisia seurataan ja lässytetään. toikin on kyllä kamala olomuoto
Ihan totta? Yksi tuttu vahtii aina muiden alkoholin juomista ja on aina olevinansa niin huolissaan. Onko tuo kovinkin tyypillistä raitistuneilla alkoholisteilla?
hän ei kyttää ketään eikä moralisoi ketään. Hänen isänsä on tosin myös raitistunut alkoholisti, eikä koskaan moralisoinut, kun oma poika dokasi.
kuten alkoholistin puolisolle niin valitettavan helposti käy.
Sairastumisesi näkyy siitä, että sinäkin vähättelet ongelmaa: miehesi on mielestäsi lainausmerkeissä alkoholisti. Eli jotenkin parempi.
yritä ymmärtää, että suurin osa alkoholisteista EI makaa puistossa kännissä ja haisevana, suurin osa on työtä tekeviä ja perheellisiä.
Alkoholia hän ei voi käyttää kyllä pisaraakaan.
Eikä hän kyttää kenenkään juomisia, elää ihan normaalia elämää ja on loistava ukki lapsenlapsilleen.
Miten tätä asiaa pitäisi alkaa purkaa? Mitä minun pitää tehdä, kuinka koville laitan mieheni että hän tajuaisi ettei elämämme voi enää jatkua näin?! En vain enää jaksa, olen niin täynnä tätä... Eroa en haluaisi vielä miettiä vaikka sekin on käynyt mielessä. Mies on muuten todella hyvä, vain tämä pirun juominen pilaa elämämme!!! Voi kun kaipaan menneitä aikoja, vuosia sitten mies ei juonut juuri koskaan, tosi harvoin.
ap
Mun isä on sellainen alkoholisti, että hoiti työnsä aina. Vuosien saatossa juomisen määrä on lisääntynyt tasaisesti. Aloitti koko alkoholin juomisen vasta 20 vuotiaana ja viihteellä otti aina reilusti. 50 vuotiaana meni jo kaikki vapaa hetket juomiseen. Päivässä ehtii käydä kaksikin kertaa kapakassa, kun käy välillä nukkumassa kotona.
Töissä siis kävi, ja asunto ja laskut ok.
Eläkeläisenä juo koko ajan. Joi niin paljon, että joutui sairaalaan. Haimatulehdus. Lääkärin sanojen mukaan, ei voi enää juoda yhtään tippaa. ja olikin juomatta VUODEN! Ihan uskomatonta. Mutta kun vatsa vähän paremmassa kunnossa niin taas juodaan.
On ollu hoidossa, myllyhoidossa, jota pidetään hyvänä, mutta koska todellista halua raitistumiseen tai edes ongelman myöntämiseen ei ole, niin ei auttanut.
Eli miehesi tilanne tuntuu minusta aika samalta. Tulevaisuus tuskin yhtäkkiä valoisammalta näyttää..
Mutta tiedän kaksi ent. juoppoa, toinen isäni ikäinen samasta työstä. Hän lopetti juomisen. Muutitvat maalle ja on pysytellyt erossa alkoholista.
Toinen vanhempi mies, joka myös itse halusi lopettaa juomisen lopulta, avioeron jälkeen. Oli hoidossa.
Ei voi ennustaa miten miehesi käy. Löytyykö jostain se syy/halu lopettaa.
se on ryhmä juojan läheisille. Itse en ole käynyt, vaikka siellä on oma ryhmänsä alkoholistien aikuisille lapsillekin. Äitini käy. Siellä opetetaan aika karusti. Eli alkoholisti hoitaa itse omat päätöksensä ja elämänsä, läheinen ei voi eikä saa huolehtia hänen asioistaan. Eli läheinen ei mahda mitään alkoholistin juomiselle. -18-
Minä olen saanut vertaistukea ja uusia näkökulmia asiaan päihdelinkin kotikanavalta.
Kannattaa käydä kurkkaamassa paihdelinkki. fi
olen nyt itse katsellut tuota 15 vuotta ja täytyy sanoa: ei muutu. Välillä voi olla jopa vuoden ihan raivoraitis, ja esittää että " no niin, näättehän, en ole mikään juoppo" , ja siitä kun taas alkaa " kohtuukäytön" niin taas on kohta sammuneena ojaan.
Olen tosi, tosi pahoillani, mutta nää nyt taitaa olla faktat. Itsekin elän vähän niin että välillä aina ajattelen valmiiksi, mitä sitten teen jos... en tiedä mitä jos, kun en ole niitä entisiäkään pystynyt ennalta kuvitteleen. Mutta jos vaikka juo itsensä taas ensiapuun tai jotain. Mieti sinäkin valmiiksi, missä se sinun rajasi on. Onko se sitten se että lapset näkee isänsä vaikka kusilammikossaan örisevänä tai jotain.