Vauvan kanssa heti alusta saakka yksin jääneet äidit ovat kovin väsyneitä ja useat myös masentuneita.

Tosin minua ei masentanut vauva niinkään, vaan se, että mies otti ja jätti.

eikä ihme, kun oli suuri perhe ja mies kuollut.

Oli vastasyntynyt, 1,5v ja vajaa 4v. Sinnittelin 4 vuotta, enkä antanut väsymykselle periksi, ennenkuin nyt. Sairastan masennusta.

Enkä ollut vauvan saatuani yhtään masentunut enkä erityisemmin väsynytkään, vaan päin vastoin huikean onnellinen.



Mutta onhan se selvää, että jos siinä tilanteessa olisi ollut ihana mies vierellä, joka sitten olisikin ottanut ja jättänyt, niin surullistahan se olisi ollut. Tietenkin!

Itse jäin yksin neljännellä kuulla, mutta parempi kaksin vauvan kanssa kuin huonossa suhteessa. Tosin vauva nukkui yöt jo viisiviikkoisesta ja oli aurinkoinen, helppo lapsi. Itsellä talous kunnossa, vakityöpaikka ja mielikin hyvä. Murheita on matkan varrelle mahtunut, mutta en koe itseäni mitenkään osattomaksi, masentuneeksi tms vaan itse asiassa elämä on kivaa !



En toki väitä etteikö masennusta ja raskasta oloa löydy - niin yksin lapsen kanssa jääneiden parissa kuin ns. ydinperheessäkin!