4,5kk vauva lopetti imemisen, onko vielä toivoa?

Tuo on melkein niin kun minun kirjoitus!



Meillä loppui imetys kanssa kun vauva oli vasta 2kk, ja ihan samanlaista oli. Meillä esikoinen jo hieman isompi, mutta tarvitsee hänkin harrastuksiin kuskausta yms. eli kyllä sitä arkeakin on pakko pyörittää, ymmärrän oikeen hyvin.



Minullakin tuli hirveä morkkis siitä että en saanut imettää vauvaa, mutta toisaalta taas, meidän koko perheen elämä muuttui rauhallisemmaksi kun vauva alkoi syödä korviketta.

Minulla on kohta 3kk vanhat kaksoset. Toinen imee rintaa tyytyväisenä. Toinen on alkanut saada yhä useammin rintaraivareita. Syytä en oikein tiedä, mutta alusta asti hänen imemisensä on ollut heikompaa ja luulen, että ei jaksa imeä tarpeeksi tehokkaasti tyydyttääkseen nälkänsä. Koko ajan molemmat kaksoset ovat saaneet myös pullosta korviketta, jotta rytmi pysyisi paremmin yhtäläisenä. Pulloa olemme antaneet aina joka syötöllä imetyksen jälkeen. Osittain annamme pullosta pumpattua maitoa ja osittain korviketta.



Minusta alkaa nyt tuntua, että varsinkin tämä neiti B lopettaa kohta imemisen kokonaan. Yritän kuitenkin sinnikkäästi vielä jatkaa imettämistä, mutta luulen, että tytöt ovat kohta tarpeeksi fiksuja ymmärtääkseen lopullisesti, että pullosta saa safkat vähemmällä vaivalla. Tämä ketju onneksi antoi vähän tukea ja parempaa mieltä. Ei kannata näemmä ottaa asiasta suurta stressiä. Voihan sitä lypsää sitten sen verran kuin jaksaa, jotta vauvat saisivat myös äidinmaitoa. Kiitos!

Tämä ei anna paljonkaan toivoa. Ihmeissäni olin myös siitä miten asiaan neuvolassa suhtauduttiin. En saanut yhtään käytännön neuvoa tilanteeseen ...

Meidän tytöllä oli joskus tuon ikäisenä samanlaista ongelmaa. En saanut imemään millään. Joskus meni yli tunti taistellessa tyttö rinnalle. Kävelin ja yritin imettää, yritin istualtaan ja makuultaan, huijasin tutin avulla jne... Ei se kovin kauaa kestänyt ja sen jälkeen tissi onkin taas maistunut.



Minulla ei käynyt mielessäkään, että imetys siihen loppuisi. En luovuttanut vaan imetin sitkeästi. Tyttö ei ollut silloin saanut kertaakaan mitään muuta ruokaa eikä juomaa kuin tissiä. Sinnikkäästi vaan tissiä tarjosin ja homma rupesi taas luistamaan. Uskon että teilläkin imetys jatkuu jos sinnikkäästi tissiä tarjoat.



Jouhi ja tyttö 9,5kk

kiitos kommentista! erilaisia kokeiluja on minullakin, esim. makuuasennossa, kävellen ym. tutin kanssa " huijaamista" . mutta käytännön arki tuo vain omat ongelmansa. esikoinen on 3v. ja vaatii myös osansa ja koko aikaa ei vain voi käyttää siihen että yrittää saada toisen syömään. esikoisen nukkuessa päiväunia olen kyllä tätä yritystä harrastanut.



tilanteeni vaikuttaa sillä tavalla erilaiselta, että tätä on nyt kestänyt jo useamman viikon ja koko ajan imetys on vähentynyt. nyt alkaa olla jo yöläkin vaikeaa... =(

Annat siis varmaan jotain muutakin ruokaa lapselle? Miten hän niitä syö/juo? Minulla ei ole kokemusta siitä että antaa esim korviketta. Nälkähän taantuu sen juomisella ja tissiä ei välttämättä enää tarvita.

korviketta saa ja pari viikkoa sitten aloitin kiinteät. aina ensin yritän imettää ja vasta sen jälkeen olen antanut pullosta. mutta kuten sanoin en pysty tissiä aina tyrkyttämään ja huudattamaan lasta kovinkaan pitkään kun pitää arkea pyörittää esikoisenkin kanssa. ehkä vaikuttaa myös tietty rahattomuus kodissamme. olemme juuri muuttaneet uuteen kotiin ja työmiehiä ravaa lähes päivittäin tekemässä jotain. aika vaikeata silloin saada sitä imetysrauhaa. olen tainnut jo henkisesti luovuttaa, mutta kamppailen vielä itseni kanssa, koska olisin niin toivonut että onnistuisi rintaruokinta pidempään.

Nyt vauva on ollut ilman rintaa viikonverran, minä siis luovutin..



Kolmen kuukauden iän jälkeen imetys kävi aina vain hankalammaksi, ja tästä johtuen maidon tulo tietenkin väheni. Ja mitä vähemmän maitoa sitä vähemmän vauvaa rinnalla olo kiinnosti. Kaikenlaisia temppuja tuli kokeiltua niitä tässä sen kummemmin erittelemättä. Pullosta ruokkiminen onnistuu ilman tuskan häivää..



Nyt on Stressi poissa! Sekä vauva, isoveikka (vajaa 3v) ja äiti huomattavasti paremmalla tuulella. Itseä myös harmitaa hieman että tässä kävi nyt näin kun tuon ensimmäisen kanssa ei tällaista ollut, mutta en meinaa tästä asiasta huonoa omaatuntoa kantaa (ainakin yritän sitkeästi olla kantamatta).. 4kk äidinmaitoa on sekin ihan hyvä saavutus! Mollatkoon ken kehtaa.



Tässä nyt ei varsinaisesti mitään apuja ollut kun enpä niitä itsekään löytänyt.. Jaksamista kuitenkin siihen suuntaan!!

kannustuksesta! itse päätän joka päivä etten ota tästä asiasta paineita ja silti tuntuu pahalta. imettäminen on ihaninta jos se sujuu ja helppo tapa ruokita lapsi, mutta jos se ei suju niin siitä tulee paineita äidille sekä vauvalle. sitä alkaa pitää itseään huonompana äitinä, vaikka tietää sen olevan turhaa. neljä kuukautta on jo hyvä saavutus ja yritänkin nyt iloita siitä, että edes se onnistui enkä surra niitä menetettyjä kuukausista. tsemppiä kaikille äideille, sekä imettäjille että pullosta ruokkiville!

kaisa74:

Eli 4,5kk ikäinen vauvamme on lopettanut lähes kokonaan rinnasta syömisen. Ainoastaan yösyöminen enää onnistuu ja satunnaisesti saan houkuteltua syömään myös päivällä, mutta se on kovan työn ja järjestelyiden takana. /--/ Olen surullinen ja hämmentynyt tilanteesta, joka on täysin uusi. /--/ Itselläni alkaa olla kyllä voimat tässä jo loppu ja saattaa olla, että lopetan tämän tissin tyrkyttämisen, koska vauvamme on todellakin kiinnostunut kaikesta muusta ja haluaa maitonsa pullosta. Kiinteät aloitimme pari viikkoa sitten.

Hei!

Onpa ikävä tilanne teillä :( Etenkin, kun se taisi tulla eteen aika yllättäen.

Kerroit, että vauvasi on kovin kiinnostunut kaikesta muusta. Tuo on aika tyypillistä tuossa iässä :) Miten vauvasi reagoisi ihokontaktiin? Ymmärrän, että sinulla kahden pienen lapsen äitinä ei ole juurikaan aikaa harrastaa pesimistä vauvan kanssa, mutta miten suhtautuisit ihokontaktiin kantoliinan avulla. Silloin sinulle jäisi kädet vapaiksi olla ja touhuta esikoisen kanssa sekä tehdä kotihommia, mutta vauva saisi runsaasti ihokontaktia, joka tutkitusti lisää vauvojen imuhaluja sekä äidillä oksitosiinineritystä (joka helpottaaherumista).

Et tarkemmin kerro, kuinka paljon vauva saa nyt maitoa pullosta tai kiinteitä ruokia. Et myöskään kirjoittanut, minkälaiseen tahtiin vauva käy rinnalla. Kun tavoitteenasi on imetyksen jatkuminen tästä lakkoilusta huolimatta, voi kiinteiden määrää vähän tarkkailla. Ja maitoahan voi antaa muualta kuin pullosta, jos vauva tuntuu alkavan suosia pulloa rintaa enemmän.

Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin, teidän perheen kannalta katsottuna. *halaus*

Silloin ei pitäisi antaa korviketta vaan luottaa siihen, että lapsi kyllä ottaa ravintonsa ennemmin tai myöhemmin. Siis lapsi ei kuole nälkään rintalakkoilun takia.



Maito kyllä vähenee, jos antaa korviketta, sillä imetyksessä pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Mutta jos ei anna korviketta, lapsi kyllä ottaa omansa rinnasta.



Eli pitäisi yrittää vain luottaa siihen, että imetys toimii. Kun antaa korviketta, lapsi helposti hylkää rinnan kun pullosta maito tulee helpommin.



Teillä tilanne on hankala kun lapsi on jo tottunut siihen, että saa maitoa pullosta. Ehkä kannattaa vain yrittää tarjota rintaa aina kun mahdollista ja lisätä maitomäärää vaikka pumppaamalla.

Tarkennuksena, että kiinteitä olen antanut nyt parin viikon ajan makuannoksia eli ei mitään isoa määrää. Olemme lähdössä matkalle juuri kun vauva on 5-6 kk ja mieluiten totuttelen häntä soseisiin kotioloissa hiljalleen.



Pullosta vauvamme on saanut alusta asti maitoa satunnaisesti. Muuttomme vuoksi oli noin kolmikuisena vaihe jolloin pulloruokinnan osuus lisääntyi olosuhteiden pakosta ja se varmasti on tavallaan kostautunut. Olen kyllä tietoinen tästä pulloruokinnan mahdollisesta vaikutuksesta imetykseen, mutta kerrottakoon sekin että esikoisemme sai alusta asti myös pullosta maito ja hänelle se ei ollut mikään ongelma. Imetys jatkui normaalisti siitä huolimatta. Lypsämään olen ollut vähän laiska sen myönnän.

Meillä on 4 lasta.Esikoinen sai rintaa vain 6 vkoa, sillä monista eri syistä imetys ei onnistunut.

Kakkonen söi 8kk rintaa ja kokemus oli ihana tuon esikoisen epäonnistumisen jälkeen.



Kolmonen söi 3kk rintaa ja pulloa, koska vastasyntyneenä hänet leikattiin ja sen jälkeen ei jaksanut rinnasta imeä. 3kk iässä hän ei enä halunnut rintaa, kun pullosta sai helpommalla. En jaksanut montaa päivää tapella, vaan helpotin kaikkien arkea alkamalla antaa korviketta kokonaan.



Mainittakoon vielä että eniten imetetty lapsi on meidän allergisin ja hänellä on myös ollut korvatulehduskierre putkituksineen kuten esikoisellakin. Kolmonen ei ole sairastanut oikein mitään eikä ole allergioita, että ei ne asiat aina mene niinkuin opaskirjasissa.



Nyt meillä 3vkoa vanha tyttö ja imetys sujuu.Tyttö ei muualla viihtyisikään kuin rinnalla.Omat haasteensa siinäkin, kun pitäisi hoidella muutakin katrasta, mutta josp tämä tästä rauhoittusi...



Kirjoitukseni " opetus" on, että rintaruokinta on hieno homma ja ihana elämys onnistuessaan, mutta muitakin tapoja on. Perheen kokonaishyvinvointi on tärkeintä.

Sammermanni:

Kirjoitukseni " opetus" on, että rintaruokinta on hieno homma ja ihana elämys onnistuessaan, mutta muitakin tapoja on.

Tämä on ihan totta enkä usko, että kukaan on asiasta eri mieltä. Mutta kerrotko vielä, millä tavalla kirjoituksesi auttaa äitiä, joka kovasti haluaisi saada 4,5kk ikäisen vauvansa takaisin rinnalle?

lakkoilusta: http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view…



lisämaidon määrän vähentämisestä

http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view…

maidontuotannon uudelleen käynnistämisestä:

http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view…



tsemppiä!

Meidän tyttö on saanut alusta asti lisämaitoa. Hän oli syntyessään suuri vauva (4520g ja 55cm) ja kokemattomana äitinä ja imettäjänä ei kantti kestänyt huudattaa nälkäistä lasta ja annoin lisämaitoa. Määrällisesti vähän, mutta pulloa kuitenkin. Tuossa reilun kolmen kuukauden ikäisenä alkoi rintaraivarit: suostui syömään rintaa vain öisin ja herättyään päiväunilta unenpöpperössä, kun ei tajunnut, että syö tissiä. Se tuntui tosi pahalta, ihan kuin ei olisi " kelvannut" lapselleen. Hölmöä ottaa itseensä moista, mutta kyllä on tunneherkkä juttu tuo imettäminen.



Sinnikkäästi jatkoin samalla linjalla, eli

- imetin kun lapsi oli unenpöpperössä (yöllä tai päiväunilta herätessään)

- kun raivoaminen alkoi, lopetin siltä erää tissin tyrkyttämisen. Yritin myöhemmin uudestaan

- en koskaan aloittanut imettämään, jos lapsi oli siinä määrin yliväsynyt, että itki ja raivosi

- Huijasin vaihtaen tutista tissiin



Tätä kesti v i i k k o j a



Nyt lapsella on ikää puoli vuotta ja puolisentoista kuukautta on syönyt kiinteiden lisäksi pelkkää rintaa, ei siis vastiketta eikä velliä. Imetän noin 8 kertaa vuorokaudessa ja vasta nyt nautin siitä. Tämä lapsi on tosin ainokaiseni, joten toki aikaa ja resursseja tällaiseen " projektiin" on varmasti ihan erilailla, kuin äidillä, jolla on muitakin lapsia hoidettavanaan.



Ikinä en olisi uskonut, että imettäminen voi olla näin hankalaa/inhottavaa/ihanaa/tunteellista yhtäaikaa ja vuorotellen! :-O :-D

kannustavista viesteistä sekä vinkeistä! tällä hetkellä tuntuu kuitenkin siltä, että luovutan imettämisen suhteen. jatkan sitä sen verran kun onnistuu, mutta en luovu korvikkeen antamisesta kokonaan. omat resurssini eivät nyt riitä siihen, että yrittäisin pääasiallisesti imettää. en kestä sitä, että esikoiseni itkee perään, kun yritän etsiä rauhallista imetyspaikkaa. hän haluaa olla lähellä minua ja vauvaa ja silloin imetys ei onnistu. minua kannusti erityisesti nelilapsisen äidin kommentti siitä, että tärkeä on koko perheen hyvinvointi. en halua, että koko vauva-aika pyörii pelkän imetyksen ympärillä jos siitä kärsivät muut perheenjäsenet.



olen pohtinut paljon syitä miksi haluan niin kovasti, että imetys jatkuu ja miksi sen epäonnistuminen tuntuu minusta pahalta. yksi syy taitaa olla se, että tunnen epäonnistuneeni äitinä jos en kykene imettämään lastani pitkään. se kun tuntuu olevan nykyisin hyvän ja omistautuvan äidin mittari. tästä ajatuksesta pyrin nyt irti. pidän tärkeänä, että olen pystynyt imettämään lastani kuitenkin ne ensimmäiset tärkeät kuukaudet ja iloitsen siitä sekä muista ihanista asioista vauva-arjessa. toivon onnea ja menestystä kaikille jotka imettävät pitkään, se on upeaa jos se onnistuu, mutta myös teille jotka olette imetyksestä jostain syystä luopuneet!