Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huono omatunto raskaudesta kun ympärillä lapsettomia ystäviä. Kohtalotovereita?
16.01.2008 |
Odotan toista lastani ja ensimmäistäkin aloimme yrittämään vasta sen jälkeen, kun osa lapsettomista ystävistäni alkoi toivomaan lasta. Joko lapsettomuus on tavattoman yleistä tai sitten minulle on sattunut poikkeuksellisen monta tapausta kaveripiiriin.
Jokaiselle toivoisin onnea, antaisin vaikka munasoluja auttaakseni jos joku jossain vaiheessa tarvitsee. Olen ollut tukena niin hyvin kuin osaan ja haluan ollakin.
En osaa/kehtaa olla nyt toisesta raskaudestani onnellinen. Se ei ole ihan oikeasti reilua, että toiset ovat aivan rikki kun eivät saa lasta ja vuodet kuluvat ja minä saan kesällä toisen lapsen.
Ystäväni ovat suhtautuneet raskauteeni kauniisti, mutta tiedän, että se sattuu omalla tavallaan heihin ja se sattuu minuunkin!
Ymmärtääkö kukaan miltä tämä tuntuu? Mieheni ei ymmärrä.
Kommentit (4)
itselle kävi niin että raskauduin kohtuu nopeasti kun ympärillä useammat kaverit lapsettomuushoidoissa. Osa on nyt raskautunut mutta lähimmät ystävät edelleen lapsettomia. Raskaudesta ja vauvasta vaikea iloita kun he lähettyvillä. Tietenkään en ole hehkuttanut iloani heille enkä vauva-elämän nurjiapuolia heille " valittanut" . Tämä on muuttanut suhteitamme viileammiksi koska minun mahani tai myöhemmin lapseni on kuin norsu olohuoneessa josta ei puhuta.
Kärsin myös huonosta omastatunnosta siitä miksi minulle suotiin lapsi ja raskaus ja he saavat edelleen odottaa omaa vuoroaan. TUntuu ettei saisi olla väsynyt äiti kun niin moni haluaa lapsen siinä onnistumatta.
Voisin kirjoittaa enemmänkin tunteista mutta näköjään vaikea ilmaista niitä nyt. Mutta vaikeita tunteita, syyllisyyttä ja vaivautuneisuutta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun kyllä pitäs päästä tuollaisista tuntemuksista eroon, sulla on oikeus olla elämässäsi onnellinen, ja iloita raskaudesta!! Älä kuitenkaan liian henkilökohtaisesti ota ystäviesi murheita, sulla on oma elämäsi elettävänä, hyvänen aika.
nyt minulla on kolme hyvää ystävää lapsettomuushoidoissa. Tavallaan tuntuu, että oma lapsettomuuskokemus (vaikkakin raskas ja pitkäkestoinen -mikä on toki suhteellista, mutta itse koin menettäneeni pari vuotta elämästäni sille- ja todellinen) on lasten myötä mitätöitynyt. Toisaalta, niinhän se pitää mennäkin.
Ymmärrän, mitä koet ap. Itselläni tilanne on sikäli helpompi, kun nämä ystäväni ovat tienneet meidän ongelmista ja yksi heistä oli minulle myös kovasti tukena lapsettomuusaikana. Voin siis jakaa heidän kanssaan samoja kokemuksia, mutta olen kuitenkin lopulta " eri puolella" , koska olen itse äiti. Tavallaan olen tietysti se onnellinen esimerkki siitä, että miten voi onnistua, mutta ei toisten onnistumiset loputtomasti vala toivoa, jos hoidot vaan jatkuu... Ystäväni ovat lapsettomuuden alkutaipaleella, joten käyn vielä vertaistuesta. Mutta on kamalaa kun elämäntilanteet vie niin eri suuntiin, vaikka kuinka haluisi olla läsnä ystävien elämässä. Kun on pienten lasten äiti, ei edes aika riitä kaikkeen siihen läsnäoloon mitä haluaisi antaa...
Alue: Aihe vapaa
Eli olen ollut hedelmättömyyden kourissa oleva ja myöskin raskaana oleva, jonka kaveripariskunta kärsii hedelmättömyydestä.
Kyllä näin raskaana ollessa tulee vähän pahoiteltua, kun tuttavapariskunta on yrittänyt jo 5 vuotta lasta. He eivät ole uskaltautuneet hoitoihin. Me mentiin ja saatiin melko pian raskaus alulle.