tavarapaljous :(

"Kukin tyylillään, mutta itseäni vähän mietityttää se, että ennen vanhaan oli itsestään selvää säilyttää tiettyjä muistoesineitä, eivätkä ihmiset erityisesti kärsineet vaikkapa siitä vihkiraamatusta kirjahyllyssä tai perintöhopeista kaapissa.

En tarkoita sitä, että ne olisi mitenkään pakko säilyttää, kun niin on aina ennenkin tehty. Vaan mietin sitä, että mitä kaikkea tärkeämpää niiden tilalla on nykyään?

Siis en tuomitse, pohdin vain, mitä ihminen, joka heittää esim. perintöhopeat pois, säilyttää niiden tilalla. Vai onko ihanne se, ettei kaapeissa ole oikeastaan enää mitään. Tyhjä tila nykypäivän luksusta? Tavallaan se onkin - viesti siitä, että on varaa ostaa, jos jollekin ilmenee tarvetta."

Raamattuja olen laittanut kierrätykseen(esim. seurakunnan kirppis) useita. Olen saanut niitä lahjaksi kummeilta, varmaan ristiäisissäkin sain jo ekan. Vihkiraamattuja oli vanhemmillani, heidän vanhemmillaan ja suvuillaan useita. Tuolla ne pölyttyi kirjastossa. En tarvitse niin yhtään mihinkään, miksi minun pitäisi pitää niitä pölyä ja yskää pahentamassa ja siivousta vaikeuttamassa kun en itse niitä arvosta ollenkaan. Ehkä ne tuovat jollekin toiselle lohtua. Repaleinen iso kuvaraamattu on, 100 vuotta vanha, sille en tiedä mitä tekisin. En kyllä jaksaisi sitä muutosta toiseen siirrelläkään. 

Perintöhopeitakin on. En käytä hopeaa. Siitä tulee paha mieli, sen ovat köyhät orjat tai riistotyöläiset, mahdollisesti pienet lapset kaivaneet henkensä ja terveytensä kaupalla länsimaisille pröystäilijöille jotka haluavat hemmotella itseään kauniilla esineillä. Perintöhopeat pölyttyvät myös kaapissa, ovat pölyttyneet jo 30 vuotta. Jos laitan ne kiertoon, niin tarviipa riistotyöläisten ehkä pari grammaa vähemmän kaivaa kaivosta. En vaan voi ymmärtää tätä länsimaista yltäkylläistä elämäntapaa jossa päämääränä on nautiskella vaikka sen joutuisi joku köyhempi ja huonossa asemassa oleva selkänahastaan kustantamaan. Minusta hopeaesineet eivät ole niin kauniita että olisivat sen väärti. Sitä paitsi terveyteni ei kestä hopeankiillotusainetta eikä hopealusikka suussa tunnu miellyttävälle. Alkuasukasheimoissa on tapana että jos jotakin asiaa sinulla on kaksi, niin se toinen annetaan jollekin toiselle tarvitsevalle. Eikö olekin ihana ajatus, mielestäni parempi kuin se ahneus että minä, minulle kaikki mahdollinen niin paljon kuin mahdollista hopeaa esineitä ahneesti! Lisää lisää lisää, haluni ei lopu koskaan! Haluan tuota tätä ja tuon! Haluan!

Mitäkö tulee tilalle? Aikaa, joka jää siivoukselta. Oma elämä joka on takertunut tavaran säilyttämiseen ja tavaroiden järjestelyyn. Ehkäpä ehtisi jumppaan jos saisi elämänsä takaisin! Jos joutuu siivoamaan kämpän jossa on hirveästi roinaa, tavaroiden pyyhkimiseen ja siirtelyyn menee hirveästi aikaa ja siivous kestää koko päivän. Jos lisäksi siivoaa kaapit jotka ovat tupaten täynnä niin siihen menee viikkoja. Jos huoneen joka on tupaten täynnä niin ettei sisään mahdu kävelemään niin jopa kuukausi. Jos pinnat ovat vapaina tavaroista, aika menee 30-60 min. Nimimerkillä kokemusta on. Meillä kaapit oli siinä tilassa että ne olivat niin tupaten täynnä tavaraa että mitään ei saanut ulos ellei purkanut koko kaappia. Mitään tavaraa ei löytänyt kun tavarakaaos oli niin valtava. Silloin tuli ostettua uusi esine kun vanhaa ei löytynyt. Sitten se löytyikin myöhemmin ja tavaroita olikin kaksi, toinen turha. Ja eikun kaappiin vaan! Vaan ei enää, raivattu on. On kuule helppoa nykyisin kun tarvitsee vaikka vasaran niin ei tarvitse kuin avata kaapin ovi ja ojentaa käsi. Säästää hermoja ja aikaa ja selkää kun ei tarvitse koko kaappia purkaa! 

Perintöaarteista. Niitä minulla on monta aittaa ja tällä hetkellä enää 1 huone(ennen 3+kaapit, kellarit) täynnä. Paikat ovat niin täynnä näitä IHANIA perintöaarteita että sisään ei pääse ei mitään saa ulos. Siellä ne homehtuu ja pölyttyy eikä niin kukaan käytä. Eikö ne mene hukkaan? Eikö ne kannata laittaa kiertoon sellaisille ihmisille jotka niitä käyttäisivät ja joille niistä tulisi hyvä mieli. Kyllä! Ja näin teinkin viimeksi eilen kirpparilla. Monta ihmistä tuli iloiseksi kun tekivät tavaroistani hyvän löydön.

Kirpparituloilla saankin maksettua ison kiinteistöveron jonka maksan maasta jolla nuo perintöaitat sijaitsevat. Kohta nekin maat lähtevät myyntiin, minulla tämän paikan rakennukset vaan lahoavat. Joku voisi saada siitä iloa, toisin kuin minä joka saa vain ahdistusta. Mutta tätä vaan ei ymmärretä. "miten sinä voit laittaa pois noin ihanan telefoonin? Kirnun? Kangaspuut?Rukin? Hevosenlänget? Äidin sedän hienot 1900-luvun alun kankaat ja arabiat. Äidin äidin, äidin siskon, äidin, Auli-tädin, Anni-tädin, Sirkka-kummin kapioliinat ja kaikki sadat käsityöt. 25 ryijyä. Verhoja, kankaita. Kymmenet ja kymmenet puhdetyöt. Tuohitorvi, tuohikontit, tuohikengät. Jonkun mainitsemat kipot, kupit, maljakot, kynttilänjalat. Koristeliput ja viirit. Hautaristit. Tölkit ja pullot.Pokaalit, vellikellot. 10 kuparipannua. Suopa, päänsärkypulveri. Vaatteet, puvut. Metsästyskiväärit. Koko hela-porukan matkamuistot, venäläiset ja unkarilaiset rasiat, afrikkalaiset rummut. Tsiljoonat kirjat, esim. Paasikiven päiväkirjat, keittokirjat, sotakirjat, kankaankudontakirjat, opiskelumateriaalit. Jne.jne." Siis pitäisikö minun koko kerrostaloasuntoni roudata täyteen jotain kangaspuita ja täytettyjä eläimiä jne.jne. Missä minä itse sitten asuisin kun kaikki huoneet on täynnä roinaa? Kylpyammeessa?

Eikö asiassa voisi käyttää ihan maalaisjärkeä? Ihan kuin olisi vain kaksi vaihtoehtoa: olla pakkomielteinen tavarapaljouden kerääjä tai minimalistinen yhden takin ja ruokalautasen käyttäjä.

Minulla on ihan normaali koti, jossa on KÄYTÖSSÄ perintöhuonekaluja ja jopa niitä hopeita. Kaikella on paikkansa ja meillä on siistiä. Tavara ei pursua mistään, mutta melkein kaikkea on useita kappaleita, myös niitä talvitakkeja. En keräile mitään, kierrätän pieneksi jääneet lastenvaatteet ja urheiluvälineet välittömästi ja riikkinäiset vaatteet menee pesuräteiksi. Vanhat pyyhkeet menee ensin koirapyyhkeiksi ja sitten roskikseen. Käyn säännöllisesti läpi esim ruokakaapit ja heitän pois vanhaksimenneet jne.

Mikä siinä on, että ihmisillä tuntuu heittävän rajusti yli jompaan kumpaan suuntaan vai onko se vain netti-ilmiö? Minulla ei ole mitään tarvetta keskustella tavaroitteni kanssa tai puuhastella niiden kanssa jatkuvasti ja värikoodittaa jotain sukkia riveihin. Silloinhan tavaralla on aivan sama valta minuun kuin pakkomielle-keräillessäkin. Minusta nämä ääripäät ovat SAMAN kolikon kaksi eri puolta: kummassakin ääripäässä ollaan liian kiinnittyneitä tavaraan.

Etsiessäni muuatta kirjaa rupesin käymään läpi papereita joita säilyttelen. Aikaa meni kaksi päivää, ja lopputulos on 20 cm pino maksettuja laskuja yms. Lisäksi toinen samanlainen pino mainospostia, joka menikin suoraan roskiin. Olen säilönyt laskuja lähinnä sen takia, etten pidä siitä että roskiin päätyisi nimelläni ja osoitteellani varustettuja papereita. Huomenna haenkin Lidlistä paperirilppurin ja tuhoan tuon kasan.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 08:09"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 07:46"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 23:08"]

Mulla on liikaa aluslakanoita ja en raaski luopua. Yhdestä pussilakanasta luovuin koska se on ruma ja oon saanut sen .

[/quote]

Ylimääräisistä lakanoista voi ommella tyynyliinoja, pesuliinoja, kestotalouspapereita, kauppakassin ja vaikka mitä muuta, sillä hyvä puuvilla kestää käytössä. Isosta lakanasta tulee koko talouden tarpeeseen kestotalouspaperit. Siitä samasta lakanasta voit ommella niille säilytyspussin. 

[/quote]

Sitten se olisi ruma tyynyliina, pesuliina ym. Hän sanoi luopuneensa, ei välttämättä heittäneensä roskiin. On ihan ok luopua jostain joka ei miellytä omaa silmää. Joku toinenhan voi pitää siitä. Mutta kiitos kuitenkin hyvästä ideasta. Sen voi toteuttaa jonkun kauniin tai edes neutraalin lakanan tapauksessa.

[/quote]

Ohis, mutta onko sillä oikeasti jotain väliä, onko jokin lattiarätti, ikkunanpesurätti, hopeankiillotusrätti, tms. "ruma"? Eipä nuo kaupassakaan myytävät pesuliinat mitään missikilpailuja voittaisi.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 10:10"]

Etsiessäni muuatta kirjaa rupesin käymään läpi papereita joita säilyttelen. Aikaa meni kaksi päivää, ja lopputulos on 20 cm pino maksettuja laskuja yms. Lisäksi toinen samanlainen pino mainospostia, joka menikin suoraan roskiin. Olen säilönyt laskuja lähinnä sen takia, etten pidä siitä että roskiin päätyisi nimelläni ja osoitteellani varustettuja papereita. Huomenna haenkin Lidlistä paperirilppurin ja tuhoan tuon kasan.

[/quote]

ÄLÄ HAE. Tai jos on pakko saada silppuri, investoi siihen vähän enemmän rahaa. Halvoista silppureista on enemmän haittaa kuin hyötyä: ne menevät jatkuvasti jumiin jopa pienistä paperimääristä ja siihen sotkun purkamiseen menee enemmän aikaa kuin olisi kulunut papereiden silppuamiseen käsin tai saksin.

t: kokemuksen syvä rintaääni

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 10:12"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 10:10"]

Etsiessäni muuatta kirjaa rupesin käymään läpi papereita joita säilyttelen. Aikaa meni kaksi päivää, ja lopputulos on 20 cm pino maksettuja laskuja yms. Lisäksi toinen samanlainen pino mainospostia, joka menikin suoraan roskiin. Olen säilönyt laskuja lähinnä sen takia, etten pidä siitä että roskiin päätyisi nimelläni ja osoitteellani varustettuja papereita. Huomenna haenkin Lidlistä paperirilppurin ja tuhoan tuon kasan.

[/quote]

ÄLÄ HAE. Tai jos on pakko saada silppuri, investoi siihen vähän enemmän rahaa. Halvoista silppureista on enemmän haittaa kuin hyötyä: ne menevät jatkuvasti jumiin jopa pienistä paperimääristä ja siihen sotkun purkamiseen menee enemmän aikaa kuin olisi kulunut papereiden silppuamiseen käsin tai saksin.

t: kokemuksen syvä rintaääni

[/quote]

Miten olisi niiden polttaminen? Meillä kaikki tuollaiset poltetaan takassa. Kaikilla ei tietysti ole takkaa. Olisikin mielenkiintoista tietää miten he toimivat. Ei kaikilla varmaan ole silppuria kotona?

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 10:11"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 08:09"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 07:46"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 23:08"]

Mulla on liikaa aluslakanoita ja en raaski luopua. Yhdestä pussilakanasta luovuin koska se on ruma ja oon saanut sen .

[/quote]

Ylimääräisistä lakanoista voi ommella tyynyliinoja, pesuliinoja, kestotalouspapereita, kauppakassin ja vaikka mitä muuta, sillä hyvä puuvilla kestää käytössä. Isosta lakanasta tulee koko talouden tarpeeseen kestotalouspaperit. Siitä samasta lakanasta voit ommella niille säilytyspussin. 

[/quote]

Sitten se olisi ruma tyynyliina, pesuliina ym. Hän sanoi luopuneensa, ei välttämättä heittäneensä roskiin. On ihan ok luopua jostain joka ei miellytä omaa silmää. Joku toinenhan voi pitää siitä. Mutta kiitos kuitenkin hyvästä ideasta. Sen voi toteuttaa jonkun kauniin tai edes neutraalin lakanan tapauksessa.

[/quote]

Ohis, mutta onko sillä oikeasti jotain väliä, onko jokin lattiarätti, ikkunanpesurätti, hopeankiillotusrätti, tms. "ruma"? Eipä nuo kaupassakaan myytävät pesuliinat mitään missikilpailuja voittaisi.

[/quote]

Totta :) Mutta noissa muissa käyttötarkoituksissa häiritsee jos on omasta mielestä ruma.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 00:12"]

1133, minulle tuollaisista tavaroista luopuminen edustaa vapautta valita omat tavarat. Olemme saanut paljon ei-toivottuja tavaroita lahjoina tai meille on muuten tuotu ominpäin(!) milloin mitäkin, kyllä tällaista aina tarvitsee ja näitä on aina ennenkin käytetty. Samoin kuin koruista ja hopeaesineistä alkaa ilman muuta tykkäämään sitten vanhempana, no en sitten tykännytkään ja jemmailin niitä turhaan vuosikaudet vain koska joku muu sanoi että näin pitää tehdä. Kahvikupeiksi ei käy mitkään muutamat mukit, ehei, vaan 12 hengen astiasto se pitää olla ja se pitäisi valita mieluiten rippikouluikäisenä kun kaikkia ei edes astiat vielä kiinnosta. Ei siis ihme jos joskus haluaa mielekkäämpiä tilalle. Rivien välistä on joskus tulkittavissa syyllistämistä lahjoista luopumisesta, etukäteen tietenkin, jälkeenpäin niistä ei ole sanottu tai edes huomattu. Vanhoja tavaroita pitää jemmata lapsille/lapsenlapsille ja sitten pahoitetaan mieli kun ne ei kelpaakaan (ei sillä etteikö mikään kelpaisi, mutta kaikkea ei voi ottaa edes muiden mieliksi).

Meni ehkä vähän tunteisiin, mutta jos vaan kaikki pitäisi huolen omista tavara-asioistaan. En pidä siitä että puolestani päätetään mitä minä haluan tai tarvitsen *omaan* kotiini.

[/quote]

Niin siis selvennetään nyt, että minähän en mitenkään ole yrittänyt sinun puolestasi päättää, mitä sinä haluat tai tarvitset omaan kotiisi.

Ymmärrän kyllä, että jos niitä tärkeitä asioita on tyyliin kaksi jättiläismäistä astiastoa, kahden mummon perintöhopeat, isotädin antiikkisohva, jne. jne. - mielettömiä kasoja tavaraa - niin kannattaa tietysti karsia ne, joista ei pidä. Ja jos ei pidä mistään, niin karsii sitten kaikki. Se on ihan ok, oikeasti ei ole minun asiani sanella sinulle mitään.

Olin ihan oikeasti vain utelias siitä, mitä niiden ns. tärkeinä pidettyjen esineiden tilalla on. Kuten joku kirjoittaja tuossa ylempänä kertoi, meilläkin on perintöhopeat ja antiikkisohvat jokapäiväisessä käytössä, ihan luonnollisena ja luontevana osana jokapäiväistä elämää. Itse tykkään siitä, että vanhan ja uuden välillä on jatkumo. Ymmärrän kyllä, ettei tämä miellytä kaikkia. Silti ehkä salaa mielessäni vähän ihmettelen, kun joku tuttava pistää myyntiin suvussa kulkeneen antiikkisohvan ja ostaa tilalle Ikeasta uuden sohvan. Sillä Ikean sohvan hinnalla olisi antiikkisohvankin saanut päällystettyä ja maalattua niin, että se varmasti olisi sopinut omaan sisutukseen. Ja miten ihmeessä jotkut upouudet haarukat ja veitset ovat yhtään sen paremmat kuin ne perintöhopeat? Ei ainakaan laadullisesti.

Mutta makuasioita, makuasioita.

t: 1133

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 10:10"]

Etsiessäni muuatta kirjaa rupesin käymään läpi papereita joita säilyttelen. Aikaa meni kaksi päivää, ja lopputulos on 20 cm pino maksettuja laskuja yms. Lisäksi toinen samanlainen pino mainospostia, joka menikin suoraan roskiin. Olen säilönyt laskuja lähinnä sen takia, etten pidä siitä että roskiin päätyisi nimelläni ja osoitteellani varustettuja papereita. Huomenna haenkin Lidlistä paperirilppurin ja tuhoan tuon kasan.

[/quote]

Minä aloitin eilen ja sain juuri päätökseen samanlaisen paperinperkausoperaation. Paperia oli metrin pino, jota olin säilönyt eri kasoissa ja lehtikoteloissa. Siellä oli oikeasti niin naurettavaa tavaraa joukossa että melkein itku tuli, parin vuoden takaisia Elloksen mainoksia, kaikki paperilla tulleet laskut viime vuosilta, lisäksi opiskelujen aikaisia kurssipapereita. Heitin kylmästi paperikeräykseen opiskelumateriaalit, revin laskut ym. Säilytettävät paperit mahtuvat nyt kahteen lehtikoteloon, niissä on todistukset, vakuutuspaperit, verotuspaperit ja muutama työhön liittyvä vihkonen, jotka haluan säilyttää. Nyt on niin paljon kevyempi olo.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 10:10"]

Etsiessäni muuatta kirjaa rupesin käymään läpi papereita joita säilyttelen. Aikaa meni kaksi päivää, ja lopputulos on 20 cm pino maksettuja laskuja yms. Lisäksi toinen samanlainen pino mainospostia, joka menikin suoraan roskiin. Olen säilönyt laskuja lähinnä sen takia, etten pidä siitä että roskiin päätyisi nimelläni ja osoitteellani varustettuja papereita. Huomenna haenkin Lidlistä paperirilppurin ja tuhoan tuon kasan.

[/quote]

En ole koskaan nähnyt Lidlin paperisilppuria. Viekö semmoinen enemmän vai vähemmän tilaa kuin 20 cm pino silputtavia papereita? Älköön kukaan loukkaantuko kysymyksestä, kunhan pohdiskelen.

En ole se keneltä kysyt, mutta on aika iso ero siinä onko ruokailuvälineet antiikkia ja hopeaa vai ikeasta. Kun ne ikean jutut voi laittaa astianpesukoneeseen. Samoin antiikkisohvat, niiden istumamukavuus on todella huono, ei mitään löhöilyä voi kuvitellakaan, sellaiseen ei auta kunnostus, entisöinti tms. Kun taas vaikkapa sen ikean sohvan voi valita sellaisena, johon koko perheellä mahtuu rennosti istuskelemaan.

Itse olen lapsuuteni elänyt kodissa, jossa antiikkihuonekaluja (joissa istuminen ei ollut viihtyisää) ja perintöastioita (joiden tiskaaminen käsin joka juhlapyhänä vei useita tunteja ajasta, jolloin olisi voinut vaikka viettää aikaa pelaillen tai lukien) joten omassakodissani ei tosiaan sellaisia ole, eikä tule.

Meillä istutaan mukavilla (vaikkakin vähän kulahtaneilla) sohvilla ja syödään juhlapäivinäkin eripari astioista, jotka on omaan silmään kivan näköisiä ja jotka voi ruuan jälkeen ladata pesukoneeseen ja mennä pelaamaan lasten kanssa afrikantähteä. Mä en henkilökohtaisesti ymmärrä "hienon ja tyylikkään" laittamista käyttömukavuuden edelle. Onneksi omaan silmään mukava on myös kaunista, niin huonekaluissa kuin vaatteissakin.=) Ja meillä ei ole halua maksaa niin isosta asunnosta, että sinne voisi säilöä antiikkia tai perintöesineitä johonkin sivuhuoneseen, eli olisi mukavat ja antiikit erikseen, vaan halutaan että kaikki tila on käytössä ja tavaroilla on käyttömerkitys.

nimim. myin kaikki saamani hopeatavarat parikymppisenä ja ikinä ei ole kaduttanut, lapsille&lapsenlapsille perinnöksi jätän mielummin pupu tupuna-kirjat ja rahaa kuin hopeaa tai antiikkisohvat=)

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 10:49"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 10:10"]

Etsiessäni muuatta kirjaa rupesin käymään läpi papereita joita säilyttelen. Aikaa meni kaksi päivää, ja lopputulos on 20 cm pino maksettuja laskuja yms. Lisäksi toinen samanlainen pino mainospostia, joka menikin suoraan roskiin. Olen säilönyt laskuja lähinnä sen takia, etten pidä siitä että roskiin päätyisi nimelläni ja osoitteellani varustettuja papereita. Huomenna haenkin Lidlistä paperirilppurin ja tuhoan tuon kasan.

[/quote]

En ole koskaan nähnyt Lidlin paperisilppuria. Viekö semmoinen enemmän vai vähemmän tilaa kuin 20 cm pino silputtavia papereita? Älköön kukaan loukkaantuko kysymyksestä, kunhan pohdiskelen.

[/quote]

Ihan hyvä kysymys... Ehkä sitä voisi lainata joltain? Minä silppusin joskus töissä papereita. Nykyään revin ihan käsivoimin. Helpottaa jos kierrättää viikottain tai ainakin kuukausittain paperin, eikä vain tyrkkää niitä jonnekin kaappiin odottamaan parempaa hetkeä.

"Etsiessäni muuatta kirjaa rupesin käymään läpi papereita joita säilyttelen. Aikaa meni kaksi päivää, ja lopputulos on 20 cm pino maksettuja laskuja yms. Lisäksi toinen samanlainen pino mainospostia, joka menikin suoraan roskiin. Olen säilönyt laskuja lähinnä sen takia, etten pidä siitä että roskiin päätyisi nimelläni ja osoitteellani varustettuja papereita. Huomenna haenkin Lidlistä paperirilppurin ja tuhoan tuon kasan."

Njoo, kyllähän se kannattaa välillä noita käydä läpi ettei käy niin kuin minulle, onpi enemmän kui 20 cm pino, vanhimmat 1900-luvun alusta.

Tuomio: roviolle

T. 1148

"Silti ehkä salaa mielessäni vähän ihmettelen, kun joku tuttava pistää myyntiin suvussa kulkeneen antiikkisohvan ja ostaa tilalle Ikeasta uuden sohvan. Sillä Ikean sohvan hinnalla olisi antiikkisohvankin saanut päällystettyä ja maalattua niin, että se varmasti olisi sopinut omaan sisutukseen. Ja miten ihmeessä jotkut upouudet haarukat ja veitset ovat yhtään sen paremmat kuin ne perintöhopeat?"

Joo on meillä se antiikkisohva. Enpä muista koska siinä olisi kukaan istunut. On tosi epämukava. Ei se minun mummolassakaan ollut kuin vierassalongissa. Ikean sohva on miellyttävämpi istua. Ei mulla tosin ole sellaista, sillä en ehdi istua kun pitää tyhjentää niitä aittoja. Ja jos haluan selkäsuorana istua kuin tatti niin menen sitten kirkkoon. Entisöity on, siltikin mielestäni epämiellyttävä ja haiseva.

Hopeat ovat teräviä suussa, eikä niillä saa edes kakkuakaan kaavittua ilman että vääntyy. Eikö niissä ole joku sivumakukin? Hirveää ainetta se hopeanpuhdistusainekin. Pitää olla suojalasitkin ettei näkö mene kun roiskuu kuitenkin naamalle(käsivamma).

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 11:12"]

"Silti ehkä salaa mielessäni vähän ihmettelen, kun joku tuttava pistää myyntiin suvussa kulkeneen antiikkisohvan ja ostaa tilalle Ikeasta uuden sohvan. Sillä Ikean sohvan hinnalla olisi antiikkisohvankin saanut päällystettyä ja maalattua niin, että se varmasti olisi sopinut omaan sisutukseen. Ja miten ihmeessä jotkut upouudet haarukat ja veitset ovat yhtään sen paremmat kuin ne perintöhopeat?"

Joo on meillä se antiikkisohva. Enpä muista koska siinä olisi kukaan istunut. On tosi epämukava. Ei se minun mummolassakaan ollut kuin vierassalongissa. Ikean sohva on miellyttävämpi istua. Ei mulla tosin ole sellaista, sillä en ehdi istua kun pitää tyhjentää niitä aittoja. Ja jos haluan selkäsuorana istua kuin tatti niin menen sitten kirkkoon. Entisöity on, siltikin mielestäni epämiellyttävä ja haiseva.

Hopeat ovat teräviä suussa, eikä niillä saa edes kakkuakaan kaavittua ilman että vääntyy. Eikö niissä ole joku sivumakukin? Hirveää ainetta se hopeanpuhdistusainekin. Pitää olla suojalasitkin ettei näkö mene kun roiskuu kuitenkin naamalle(käsivamma).

[/quote]

Okei :) Ymmärretty on. Ehkä meillä kävi vähän parempi tuuri vanhojen perintötavaroiden kanssa sitten, ettei ihan jokainen tavara ole täynnä negatiivisia puolia.

P.S. Hopeanpuhdistusaineet ovat ihan turhia - Hagertyn hopeanpuhdistusliina ajaa saman asian tehokkaammin ja ilman sotkua.

Joku kyseli Lidlin silppurin kokoa... Silppurihan ei itsessään vie tilaa juurikaan. Se iso pömpeli sen silppurin alapuolella on se, mikä sitä tilaa vie. Huomenna myyntiin tulevassa mallissa ei ole säiliötä, vaan sen voi kiinnittää ämpärin reunaan kiinni.

Olen kyllä kuullut, että halpissilppurit menevät helposti rikki, mutta testaanpa nyt kuitenkin.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 11:31"]

Olen kyllä kuullut, että halpissilppurit menevät helposti rikki, mutta testaanpa nyt kuitenkin.

[/quote]

Just. Näköjään tästä ketjusta ei sitten ole opittu juuri mitään.

Mitä se haittaa, jos roskiin päätyy nimellä ja osoitteella varustettuja papereita? Löytyväthän nuo tiedot muutenkin esim. numerotiedustelusta tai postilaatikon kyljestä. Vai salaatko tietojasi esim. ammatillisista syistä?

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 11:36"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 11:31"]

Olen kyllä kuullut, että halpissilppurit menevät helposti rikki, mutta testaanpa nyt kuitenkin.

[/quote]

Just. Näköjään tästä ketjusta ei sitten ole opittu juuri mitään.

[/quote]

Onhan tästä opittu se että kun sen silppuri menee rikki, se heitetään roskiin eikä säilötä kaappitilaa viemään. Tai voi sen heittää aiemminkin kiitoksien kera, jos sitä tunnustelee huolellisesti ja toteaa ettei se tuota iloa.

Huoh ja vielä kerran huoh. Pallo kiittää, kun paperikasan hävittämiseenkin käydään ostamassa uusi turhake.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 10:57"]

En ole se keneltä kysyt, mutta on aika iso ero siinä onko ruokailuvälineet antiikkia ja hopeaa vai ikeasta. Kun ne ikean jutut voi laittaa astianpesukoneeseen. Samoin antiikkisohvat, niiden istumamukavuus on todella huono, ei mitään löhöilyä voi kuvitellakaan, sellaiseen ei auta kunnostus, entisöinti tms. Kun taas vaikkapa sen ikean sohvan voi valita sellaisena, johon koko perheellä mahtuu rennosti istuskelemaan.

Itse olen lapsuuteni elänyt kodissa, jossa antiikkihuonekaluja (joissa istuminen ei ollut viihtyisää) ja perintöastioita (joiden tiskaaminen käsin joka juhlapyhänä vei useita tunteja ajasta, jolloin olisi voinut vaikka viettää aikaa pelaillen tai lukien) joten omassakodissani ei tosiaan sellaisia ole, eikä tule.

Meillä istutaan mukavilla (vaikkakin vähän kulahtaneilla) sohvilla ja syödään juhlapäivinäkin eripari astioista, jotka on omaan silmään kivan näköisiä ja jotka voi ruuan jälkeen ladata pesukoneeseen ja mennä pelaamaan lasten kanssa afrikantähteä. Mä en henkilökohtaisesti ymmärrä "hienon ja tyylikkään" laittamista käyttömukavuuden edelle. Onneksi omaan silmään mukava on myös kaunista, niin huonekaluissa kuin vaatteissakin.=) Ja meillä ei ole halua maksaa niin isosta asunnosta, että sinne voisi säilöä antiikkia tai perintöesineitä johonkin sivuhuoneseen, eli olisi mukavat ja antiikit erikseen, vaan halutaan että kaikki tila on käytössä ja tavaroilla on käyttömerkitys.

nimim. myin kaikki saamani hopeatavarat parikymppisenä ja ikinä ei ole kaduttanut, lapsille&lapsenlapsille perinnöksi jätän mielummin pupu tupuna-kirjat ja rahaa kuin hopeaa tai antiikkisohvat=)

[/quote]

Kaikki antiikkisohvat eivät muuten ole epämukavia, ja monista saa pienellä entisöinnillä monta kertaa mukavamman kuin jokin Ikean sohva.

Mutta tuo nyt ei ole varsinainen pointtini - jokainen tavarahan on yksilö, ei tämä päde kaikkiin. Vaan pointtini on se, että en oikein ymmärrä tätä yleistä vastakkainasettelua "mukavuus" vs. "vanha, hieno tavara". Se on useimmiten ihan asennekysymys: jos vanhaa tavaraa uskaltaa käyttää, siitä tulee luonteva osa arkea. Aika monella on kuitenkin sellainen asenne, että ne vanhat "hienot" tavarat täytyy säilyttää jossain erillisessä kaapissa, josta ne otetaan pyhäpäivinä käyttöön ja silloin tällöin puunataan ja puhdistetaan. Tuollaiset tavarat ovat totta kai taakka, henkinen ja fyysinenkin.

Minulla on itse asiassa suurin osa käytössä olevasta tavarasta vanhaa. Osa antiikkia, osa perittyä, suurin osa ihan vain kirppikseltä vanhana ostettua. Miksi? Siksi että vanha tavara itse asiassa kestää käyttöä paremmin. Se on tehty kestämään. Nykypäivänä tehdyt tavarat on laskelmoiden tehty niin, että ne eivät kestä kuin jonkin aikaa, jolloin pitää ostaa uusi tilalle.