Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19908)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä valitusta irtotavaroista. Ihan samalla lailla niillekin pitää olla oma paikka, kuin isommille tavaroille. Esim laturinjohdot voivat olla aina samassa paikassa missä puhelin ladataan (esim itsellä sängyn vieressä), kynä keittiön laatikossa, kierrätyspahvit keittiön kaapissa. Jne. Jos tavaralle ei ole omaa paikkaa, on sitä liikaa.
Jos ei osaa laittaa tavaroita paikoilleen vaan tiputtaa esim takin naulakon viereen lattialle tai jättää tyhjän jogurttipurkin pöydälle, niin sehän on vain ongelma käytöksessä joka korjaantuu vain muuttamalla käytöstä. "Sotkemme joten meillä on sotkuista, mitä teen?!" --> Älkää sotkeko 🙄.
Iso osa näistä irtotavaroista on sellaisia, joita kuitenkin käyttää "ihan kohta", sen vuoksi niitä ei tule laitettua oikealle paikalleen kaappiin tai laatikkoon. Esim. kynä on tällainen, silmälasit, huulirasva, hiussolki, yms.
Sen vuoksi helpottaa, kun on se koppa/tarjotin, johon tavaran voi laskea, on siistimpää kuin että ovat ihan vaan pöydällä ympäriinsä.
Mutta käytetäänkö niitä ihan oikeasti just kohta? Jos käytetään, niin silloinhan ei ole ongelmaa, koska tavara ei loju pöydällä, vaan on käytössä...
Luulenkin että useimmiten se "ihan kohta" ei olekaan totta, vaan sitä kynää käytetään kerran viikossa ja huulirasvaa vain iltaisin. Esimerkiksi. Siksi kannattaa olla realisti ja laittaa esim se kynä laatikkoon heti käytön jälkeen, hiussolki kylpyhuoneen kaappiin, ja huulirasva yöpöydän laatikkoon.
Ympäriinsä lojuva tavara on vain rutiinien puutetta, ja työn (eli sen tavaran laittamisen paikoilleen) siirtämistä tulevaisuuteen. Ja vaikka sitä kynää tarvitsisi päivittäin, pitää vain päättää onko tärkeämpää että on siistiä ja tekee pari käden liikettä siirtääkseen kynän laatikkoon ja takaisin, vai, että kynä on koko ajan näkyvillä eikä tätä liikettä tarvitse tehdä. Valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten säilytätte laukkunne? Itse kuljen aika paljon mustissa ja harmaissa, mutta vaihtelen paljon laukkuja joilla tuon vähän väriä päiviin. Fiiliksen mukaan. Oisko linkkejä tai kuvia kivasta tavasta? Ovat siis ihan nättejä ja saavat olla näkyvissäkin, jos niikseen tulee. Ainakin osa.
Mulla on eteisessä sellainen turha seinä, oven vieressä, jossa on pieni lipasto, eli siihen ei voinut laittaa naulakkoa tai peiliä, niin laitoin siihen koukkuja laukuille. Valitsin parhaat laukut ja mitoitin koukkujen paikat sen mukaan.
Sitä ennen ne oli vaatekaapissa ja muutama on edelleen. Ikeassa on sellaisia vaatekaapin sivulle kiinnitettäviä ulos vedettäviä naulakoita, jossa säilytin laukkuja. Komplement ripustin nimeltään, tosi kätevä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä valitusta irtotavaroista. Ihan samalla lailla niillekin pitää olla oma paikka, kuin isommille tavaroille. Esim laturinjohdot voivat olla aina samassa paikassa missä puhelin ladataan (esim itsellä sängyn vieressä), kynä keittiön laatikossa, kierrätyspahvit keittiön kaapissa. Jne. Jos tavaralle ei ole omaa paikkaa, on sitä liikaa.
Jos ei osaa laittaa tavaroita paikoilleen vaan tiputtaa esim takin naulakon viereen lattialle tai jättää tyhjän jogurttipurkin pöydälle, niin sehän on vain ongelma käytöksessä joka korjaantuu vain muuttamalla käytöstä. "Sotkemme joten meillä on sotkuista, mitä teen?!" --> Älkää sotkeko 🙄.
Iso osa näistä irtotavaroista on sellaisia, joita kuitenkin käyttää "ihan kohta", sen vuoksi niitä ei tule laitettua oikealle paikalleen kaappiin tai laatikkoon. Esim. kynä on tällainen, silmälasit, huulirasva, hiussolki, yms.
Sen vuoksi helpottaa, kun on se koppa/tarjotin, johon tavaran voi laskea, on siistimpää kuin että ovat ihan vaan pöydällä ympäriinsä.
Mutta käytetäänkö niitä ihan oikeasti just kohta? Jos käytetään, niin silloinhan ei ole ongelmaa, koska tavara ei loju pöydällä, vaan on käytössä...
Luulenkin että useimmiten se "ihan kohta" ei olekaan totta, vaan sitä kynää käytetään kerran viikossa ja huulirasvaa vain iltaisin. Esimerkiksi. Siksi kannattaa olla realisti ja laittaa esim se kynä laatikkoon heti käytön jälkeen, hiussolki kylpyhuoneen kaappiin, ja huulirasva yöpöydän laatikkoon.
Ympäriinsä lojuva tavara on vain rutiinien puutetta, ja työn (eli sen tavaran laittamisen paikoilleen) siirtämistä tulevaisuuteen. Ja vaikka sitä kynää tarvitsisi päivittäin, pitää vain päättää onko tärkeämpää että on siistiä ja tekee pari käden liikettä siirtääkseen kynän laatikkoon ja takaisin, vai, että kynä on koko ajan näkyvillä eikä tätä liikettä tarvitse tehdä. Valintoja.
Tai säilytyspaikat ovat liian hankalia, kuten kynälle laatikko. Joutuu menemään laatikon luo ja avaamaan laatikon. Voisi miettiä missä sitä kynää tai huulirasvaa käytttää (minne ne jää lojumaan?) ja tehdä sille paikan siihen. Vaikka kynäpurkki keittiöön, niin ei tarvitse kuljeskella viemässä ja hakemassa kyniä.
Vierailija kirjoitti:
Olen elämäni vartella huomannut, että vaikeinta on se aloittaminen, liikkeelle lähtö. Työmäärä tuntuu niin valtavalta, ei tiedä mistä aloittaa, ja tuntuu siltä että mistään ei raaskisi luopua. Sitten kun homman saa käyntiin, se sujuu kuin itsestään.
Olen keräilijä-luonne ja askartelija/käsitöiden värkkääjä - eli kamaa piisaa. Lajittelen laatikoihin kamat kategorioittain. Ja sitten käyn kerralla läpi ne yhdet tavarat, tyyliin kaikki kirjat. Tavoiteena on, että edes yhdestä voisi luopua. Alkaa muodostumaan kasat myytäville, poisannettaville ja jätteelle. Yritän muistaa välillä pysähtyä ihastelemaan, miten paljon sain kamamäärää vähennettyä, vaikka se ei oliskaan ollut ihan tavoitteeni mukainen. Jotain edes kuitenkin. Myöhemmin toden näköisesti käyn taas saman laatikon läpi, ja löydän lisää luovutettavaa.
Yritän asennoitua tähän kuin painonhallintaan: mun pitää loppuelämäni ajan olla tarkkana, että kuinka paljon hankin kamaa kotiin, ja olla valmiina luopumaan ylimääräisestä. En oikein kunnolla edes pysty nauttimaan kamoistani näin, kun ne on ahtaasti pakattuina mikä minnekin. Olen luopunut tänä syksynä jo ainakin kolmen ison muuttolaatikon edestä kamaa, tienattuna on muutama satku. Tsemppiä kaikille!
Aloittaminen on kaikessa vaikeinta. Jos haluaa saada jonkun ison asian tehtyä tai uuden tavan opeteltua, kannattaa sopia itsensä kanssa, että tekee sitä 2minuuttia joka päivä. Kaksi minuuttia ei tunnu kenenkään mielestä pahalta, mutta oikeasti, kun alatkin tekemään usein se paisuu puoleen tuntiin tai pidempään. Toki joskus jää siihen kahteen minuuttiin, mutta sekin on tyhjää parempi. Näin asiasta tulee sinulle pikkuhiljaa tapa.
Toinen vaikeus on luovilla ihmisillä se, että kaikesta voi tehdä "jotain". Kenelläkään ei vaan riitä aika tehdä kaikesta kaikkea. Siksi kannattaa laittaa askartelut aina yksi projekti yhteen koriin ja tietty määrä koreja yleisille tarvikkeille. Näin tavaraa ei kerry "jotain" varten, vaan siellä on tilkkutäkki siskontytölle , lampunvarjostin eteiseen, joulutontut työporukalle jne. Näin helposti myös näkee paljonko tilaa on hommata uutta tavaraa ja montako projektia on menossa. Samoin ne on helppo laittaa omassa korissaan pois. Korit saa helposti vaikka päällystämällä pahvilaatikoita, jos kotona ei ole jotain kauniita koreja jo valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Miten säilytätte laukkunne? Itse kuljen aika paljon mustissa ja harmaissa, mutta vaihtelen paljon laukkuja joilla tuon vähän väriä päiviin. Fiiliksen mukaan. Oisko linkkejä tai kuvia kivasta tavasta? Ovat siis ihan nättejä ja saavat olla näkyvissäkin, jos niikseen tulee. Ainakin osa.
Minulla on eteisen komerossa yksi hylly niille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä valitusta irtotavaroista. Ihan samalla lailla niillekin pitää olla oma paikka, kuin isommille tavaroille. Esim laturinjohdot voivat olla aina samassa paikassa missä puhelin ladataan (esim itsellä sängyn vieressä), kynä keittiön laatikossa, kierrätyspahvit keittiön kaapissa. Jne. Jos tavaralle ei ole omaa paikkaa, on sitä liikaa.
Jos ei osaa laittaa tavaroita paikoilleen vaan tiputtaa esim takin naulakon viereen lattialle tai jättää tyhjän jogurttipurkin pöydälle, niin sehän on vain ongelma käytöksessä joka korjaantuu vain muuttamalla käytöstä. "Sotkemme joten meillä on sotkuista, mitä teen?!" --> Älkää sotkeko 🙄.
Iso osa näistä irtotavaroista on sellaisia, joita kuitenkin käyttää "ihan kohta", sen vuoksi niitä ei tule laitettua oikealle paikalleen kaappiin tai laatikkoon. Esim. kynä on tällainen, silmälasit, huulirasva, hiussolki, yms.
Sen vuoksi helpottaa, kun on se koppa/tarjotin, johon tavaran voi laskea, on siistimpää kuin että ovat ihan vaan pöydällä ympäriinsä.
Mutta käytetäänkö niitä ihan oikeasti just kohta? Jos käytetään, niin silloinhan ei ole ongelmaa, koska tavara ei loju pöydällä, vaan on käytössä...
Luulenkin että useimmiten se "ihan kohta" ei olekaan totta, vaan sitä kynää käytetään kerran viikossa ja huulirasvaa vain iltaisin. Esimerkiksi. Siksi kannattaa olla realisti ja laittaa esim se kynä laatikkoon heti käytön jälkeen, hiussolki kylpyhuoneen kaappiin, ja huulirasva yöpöydän laatikkoon.
Ympäriinsä lojuva tavara on vain rutiinien puutetta, ja työn (eli sen tavaran laittamisen paikoilleen) siirtämistä tulevaisuuteen. Ja vaikka sitä kynää tarvitsisi päivittäin, pitää vain päättää onko tärkeämpää että on siistiä ja tekee pari käden liikettä siirtääkseen kynän laatikkoon ja takaisin, vai, että kynä on koko ajan näkyvillä eikä tätä liikettä tarvitse tehdä. Valintoja.
Tai säilytyspaikat ovat liian hankalia, kuten kynälle laatikko. Joutuu menemään laatikon luo ja avaamaan laatikon. Voisi miettiä missä sitä kynää tai huulirasvaa käytttää (minne ne jää lojumaan?) ja tehdä sille paikan siihen. Vaikka kynäpurkki keittiöön, niin ei tarvitse kuljeskella viemässä ja hakemassa kyniä.
Tässä on ihmisten ero, toisen mielestä kynäpurkki keittiössä on rojua ja kynän pitää olla laatikossa. Ja toisen mielestä on hyvä ratkaisu pitää kynille varattua purkkia pöydällä, ettei ne ole ympäriinsä.
Toisen mielestä siinä samassa purkissa voi säilyttää kynää, huulirasvaa ja silmälaseja, kun taas toisen mielestä ne pitää olla omissa lokeroissaan.
Tämä on vaikeus toisten kanssa samassa taloudessa asumisessa. Esillä ja yhdessä purkissa on se ratkaisu, johon joudutaan päätymään, jos haluaa, että kaikki laittaa tavarat paikoilleen. Jos siivoaa sen itse, niin voi lajitella piiloon ja pieniin kategorioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä valitusta irtotavaroista. Ihan samalla lailla niillekin pitää olla oma paikka, kuin isommille tavaroille. Esim laturinjohdot voivat olla aina samassa paikassa missä puhelin ladataan (esim itsellä sängyn vieressä), kynä keittiön laatikossa, kierrätyspahvit keittiön kaapissa. Jne. Jos tavaralle ei ole omaa paikkaa, on sitä liikaa.
Jos ei osaa laittaa tavaroita paikoilleen vaan tiputtaa esim takin naulakon viereen lattialle tai jättää tyhjän jogurttipurkin pöydälle, niin sehän on vain ongelma käytöksessä joka korjaantuu vain muuttamalla käytöstä. "Sotkemme joten meillä on sotkuista, mitä teen?!" --> Älkää sotkeko 🙄.
Iso osa näistä irtotavaroista on sellaisia, joita kuitenkin käyttää "ihan kohta", sen vuoksi niitä ei tule laitettua oikealle paikalleen kaappiin tai laatikkoon. Esim. kynä on tällainen, silmälasit, huulirasva, hiussolki, yms.
Sen vuoksi helpottaa, kun on se koppa/tarjotin, johon tavaran voi laskea, on siistimpää kuin että ovat ihan vaan pöydällä ympäriinsä.
Mutta käytetäänkö niitä ihan oikeasti just kohta? Jos käytetään, niin silloinhan ei ole ongelmaa, koska tavara ei loju pöydällä, vaan on käytössä...
Luulenkin että useimmiten se "ihan kohta" ei olekaan totta, vaan sitä kynää käytetään kerran viikossa ja huulirasvaa vain iltaisin. Esimerkiksi. Siksi kannattaa olla realisti ja laittaa esim se kynä laatikkoon heti käytön jälkeen, hiussolki kylpyhuoneen kaappiin, ja huulirasva yöpöydän laatikkoon.
Ympäriinsä lojuva tavara on vain rutiinien puutetta, ja työn (eli sen tavaran laittamisen paikoilleen) siirtämistä tulevaisuuteen. Ja vaikka sitä kynää tarvitsisi päivittäin, pitää vain päättää onko tärkeämpää että on siistiä ja tekee pari käden liikettä siirtääkseen kynän laatikkoon ja takaisin, vai, että kynä on koko ajan näkyvillä eikä tätä liikettä tarvitse tehdä. Valintoja.
Tai säilytyspaikat ovat liian hankalia, kuten kynälle laatikko. Joutuu menemään laatikon luo ja avaamaan laatikon. Voisi miettiä missä sitä kynää tai huulirasvaa käytttää (minne ne jää lojumaan?) ja tehdä sille paikan siihen. Vaikka kynäpurkki keittiöön, niin ei tarvitse kuljeskella viemässä ja hakemassa kyniä.
Muistaakseni Ilana Aalto on joskus kirjoittanut blogissaan, että säilytyspaikkojen tulisi olla käytettävissä yhdellä kädellä. Jos niihin pääsemiseksi tarvitsee käyttää molempia käsiä, houkutus jättää tavara viemättä paikalleen on heti suurempi. Kaappeihin ja laatikoihin pitäisi hänen mukaansa myös jättää penkomisvaraa eli jos kaikki on erinomaisessa järjestyksessä mutta tupaten täynnä, järjestys katoaa helpommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen todella järjestelmällinen, ei mulle ole vaikeaa laittaa tavaroita paikalleen (ja että kaikelle on oma paikka) mutta päädyin yhteen puolison kanssa, joka on toista ääripäätä. Tavarat jää johonkin lojumaan ja sitten ei tiedä missä ne on.
Ratkaisin jatkuvan tavarasotkun sillä, että jokaisessa huoneessa on kivan näköinen kori. Nostelen kaiken puolison jäljiltä vaeltamaan jääneen tavaran niihin koreihin. Huoneet pysyy siistinä ja puoliso osaa niistä koreista sitten etsiä "hukkaamiaan" tavaroita. Tällä vältämme myös jatkuvia konflikteja ("Miksi nämä lojuu tässä, mihin nämä kuuluu" vs "Mihin laitoit ne mun x tavarat")
Olen saattanut kertoa tämän aiemminkin täällä, tai sitten jossain muussa ketjussa, mutta tämä voisi toimia kaiken sellaisen "irtotavaran" säilyttämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen todella järjestelmällinen, ei mulle ole vaikeaa laittaa tavaroita paikalleen (ja että kaikelle on oma paikka) mutta päädyin yhteen puolison kanssa, joka on toista ääripäätä. Tavarat jää johonkin lojumaan ja sitten ei tiedä missä ne on.
Ratkaisin jatkuvan tavarasotkun sillä, että jokaisessa huoneessa on kivan näköinen kori. Nostelen kaiken puolison jäljiltä vaeltamaan jääneen tavaran niihin koreihin. Huoneet pysyy siistinä ja puoliso osaa niistä koreista sitten etsiä "hukkaamiaan" tavaroita. Tällä vältämme myös jatkuvia konflikteja ("Miksi nämä lojuu tässä, mihin nämä kuuluu" vs "Mihin laitoit ne mun x tavarat")
Olen saattanut kertoa tämän aiemminkin täällä, tai sitten jossain muussa ketjussa, mutta tämä voisi toimia kaiken sellaisen "irtotavaran" säilyttämisessä.
Joo meillä on myös miehen laatikko, johon dumppaan kaiken mitä jättää jälkeensä.
Tämä on minusta oudoin piirre hamstraajista ja muissa tavarankerääjissä, että tavaraa on missä sattuu. Helposti voi ymmärtää, että ihminen näkee käyttöä ja liittää tunteita kaiken maailman turhuuksiin, niinhän me jokainen joskus ja joillekin tavaroille tehdään. Mutta en vaan pysty käsittämään sitä, että miksi kaikki tavarat on hujan hajan, kun ostetaan jotain jätetään se muovipussiin ja tungetaan johonkin, samassa laatikossa on roskia ja tärkeitä muistoja tai työkaluja ja pehmoleluja. En vaan tajua miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten säilytätte laukkunne? Itse kuljen aika paljon mustissa ja harmaissa, mutta vaihtelen paljon laukkuja joilla tuon vähän väriä päiviin. Fiiliksen mukaan. Oisko linkkejä tai kuvia kivasta tavasta? Ovat siis ihan nättejä ja saavat olla näkyvissäkin, jos niikseen tulee. Ainakin osa.
Mulla on eteisessä sellainen turha seinä, oven vieressä, jossa on pieni lipasto, eli siihen ei voinut laittaa naulakkoa tai peiliä, niin laitoin siihen koukkuja laukuille. Valitsin parhaat laukut ja mitoitin koukkujen paikat sen mukaan.
Sitä ennen ne oli vaatekaapissa ja muutama on edelleen. Ikeassa on sellaisia vaatekaapin sivulle kiinnitettäviä ulos vedettäviä naulakoita, jossa säilytin laukkuja. Komplement ripustin nimeltään, tosi kätevä
Kiitos tuotevinkistä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen todella järjestelmällinen, ei mulle ole vaikeaa laittaa tavaroita paikalleen (ja että kaikelle on oma paikka) mutta päädyin yhteen puolison kanssa, joka on toista ääripäätä. Tavarat jää johonkin lojumaan ja sitten ei tiedä missä ne on.
Ratkaisin jatkuvan tavarasotkun sillä, että jokaisessa huoneessa on kivan näköinen kori. Nostelen kaiken puolison jäljiltä vaeltamaan jääneen tavaran niihin koreihin. Huoneet pysyy siistinä ja puoliso osaa niistä koreista sitten etsiä "hukkaamiaan" tavaroita. Tällä vältämme myös jatkuvia konflikteja ("Miksi nämä lojuu tässä, mihin nämä kuuluu" vs "Mihin laitoit ne mun x tavarat")
Olen saattanut kertoa tämän aiemminkin täällä, tai sitten jossain muussa ketjussa, mutta tämä voisi toimia kaiken sellaisen "irtotavaran" säilyttämisessä.
Joo meillä on myös miehen laatikko, johon dumppaan kaiken mitä jättää jälkeensä.
Tämä on minusta oudoin piirre hamstraajista ja muissa tavarankerääjissä, että tavaraa on missä sattuu. Helposti voi ymmärtää, että ihminen näkee käyttöä ja liittää tunteita kaiken maailman turhuuksiin, niinhän me jokainen joskus ja joillekin tavaroille tehdään. Mutta en vaan pysty käsittämään sitä, että miksi kaikki tavarat on hujan hajan, kun ostetaan jotain jätetään se muovipussiin ja tungetaan johonkin, samassa laatikossa on roskia ja tärkeitä muistoja tai työkaluja ja pehmoleluja. En vaan tajua miksi?
Mä tajuan. Mulla on sellaiset aivot ja temperamentti. Teen kovasti töitä, että saan pidettyä paikat järjestyksessä ja joudun siivoamaan usein, jos haluan järjestystä. Toki luonteestani on myös hyötyä: olen aika luova ja rento ja priorisoin ihmisten kanssa olemisen. Mies on samaa maata, joten ei riidellä siivoamisesta koskaan, mutta yritetään aina välillä vähän tsempata yhdessä.
Terveisin kaaootinen tyyppi, joka yrittää parhaansa (ja on tälläkin viikolla vähentänyt tavaraa ja esim. huoltanut vanhoja vaatteitaan)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä valitusta irtotavaroista. Ihan samalla lailla niillekin pitää olla oma paikka, kuin isommille tavaroille. Esim laturinjohdot voivat olla aina samassa paikassa missä puhelin ladataan (esim itsellä sängyn vieressä), kynä keittiön laatikossa, kierrätyspahvit keittiön kaapissa. Jne. Jos tavaralle ei ole omaa paikkaa, on sitä liikaa.
Jos ei osaa laittaa tavaroita paikoilleen vaan tiputtaa esim takin naulakon viereen lattialle tai jättää tyhjän jogurttipurkin pöydälle, niin sehän on vain ongelma käytöksessä joka korjaantuu vain muuttamalla käytöstä. "Sotkemme joten meillä on sotkuista, mitä teen?!" --> Älkää sotkeko 🙄.
Iso osa näistä irtotavaroista on sellaisia, joita kuitenkin käyttää "ihan kohta", sen vuoksi niitä ei tule laitettua oikealle paikalleen kaappiin tai laatikkoon. Esim. kynä on tällainen, silmälasit, huulirasva, hiussolki, yms.
Sen vuoksi helpottaa, kun on se koppa/tarjotin, johon tavaran voi laskea, on siistimpää kuin että ovat ihan vaan pöydällä ympäriinsä.
Mutta käytetäänkö niitä ihan oikeasti just kohta? Jos käytetään, niin silloinhan ei ole ongelmaa, koska tavara ei loju pöydällä, vaan on käytössä...
Luulenkin että useimmiten se "ihan kohta" ei olekaan totta, vaan sitä kynää käytetään kerran viikossa ja huulirasvaa vain iltaisin. Esimerkiksi. Siksi kannattaa olla realisti ja laittaa esim se kynä laatikkoon heti käytön jälkeen, hiussolki kylpyhuoneen kaappiin, ja huulirasva yöpöydän laatikkoon.
Ympäriinsä lojuva tavara on vain rutiinien puutetta, ja työn (eli sen tavaran laittamisen paikoilleen) siirtämistä tulevaisuuteen. Ja vaikka sitä kynää tarvitsisi päivittäin, pitää vain päättää onko tärkeämpää että on siistiä ja tekee pari käden liikettä siirtääkseen kynän laatikkoon ja takaisin, vai, että kynä on koko ajan näkyvillä eikä tätä liikettä tarvitse tehdä. Valintoja.
Luonteenpiirteet vaikuttavat myös, toiset ovat syntyjään pedantteja ja järjestelmällisiä, toiset taas enemmän huithapeleita. Tiettyyn pisteeseen asti voi opetella uusia tapoja, mutta kiireessä ja stressissä se pohjaluonne nousee esiin. Itse kuulun huithapeleihin ja koko elämäni yrittänyt opetella järjestelmälliseksi, vaan en vieläkään nelikymppisenä sellainen ole. Jos itse opettelu on näin hankalaa, voin vain kuvitella millaista on yrittää opettaa koko perhettä toimimaan toisin. Joten käytän niitä koreja, niin asunto pysyy siistinä.
Minä toivoisin että keittiön tasot olisi tyhjät, niin että jopa kahvinkeitintä säilytettäisiin alakaapissa. Sitä kokeiltiin ja mies koki ylivoimaiseksi nostaa kahvinkeitin kaapista silloin kun halusi kahvia keittää. Ensin yritin ennakoida ja nostin sen valmiiksi, mutta siitä tuli liikaa sanomista niin luovuin siitä tavasta ja kahvinkeitin pysyy nyt tasolla. Leivänpaahdinkin unohtuu häneltä tasolle. Välillä tosi ahdast. Lisäksi kaikki käytetyt astiat helposti kerääntyy tasoille lisäämään sotkua. Ei auta vaikka itse siirrän likaiset heti tiskikoneeseen ne huomattuani. ”Nalkutus” eli asian mainitseminen nätisti, ei ole auttanut asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä toivoisin että keittiön tasot olisi tyhjät, niin että jopa kahvinkeitintä säilytettäisiin alakaapissa. Sitä kokeiltiin ja mies koki ylivoimaiseksi nostaa kahvinkeitin kaapista silloin kun halusi kahvia keittää. Ensin yritin ennakoida ja nostin sen valmiiksi, mutta siitä tuli liikaa sanomista niin luovuin siitä tavasta ja kahvinkeitin pysyy nyt tasolla. Leivänpaahdinkin unohtuu häneltä tasolle. Välillä tosi ahdast. Lisäksi kaikki käytetyt astiat helposti kerääntyy tasoille lisäämään sotkua. Ei auta vaikka itse siirrän likaiset heti tiskikoneeseen ne huomattuani. ”Nalkutus” eli asian mainitseminen nätisti, ei ole auttanut asiaa.
Meillä tasolla on kahvinkeitin, vedenkeitin, yleiskone, kahvinkeittimen mitta pikku lautasella (kahvi on jääkaapissa), sokeriastia, hedelmäkori, kaksi eri öljypulloa, purkillinen paistinlastoja, pienet pahvilaatikot kierrätystavaroille, tiskiaine ja konetiskigeeli.
Kokkaamista on sen verran paljon, että näiden esineiden siirtely kaappiin ja takaisin olisi vain turhaa ajanhukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä toivoisin että keittiön tasot olisi tyhjät, niin että jopa kahvinkeitintä säilytettäisiin alakaapissa. Sitä kokeiltiin ja mies koki ylivoimaiseksi nostaa kahvinkeitin kaapista silloin kun halusi kahvia keittää. Ensin yritin ennakoida ja nostin sen valmiiksi, mutta siitä tuli liikaa sanomista niin luovuin siitä tavasta ja kahvinkeitin pysyy nyt tasolla. Leivänpaahdinkin unohtuu häneltä tasolle. Välillä tosi ahdast. Lisäksi kaikki käytetyt astiat helposti kerääntyy tasoille lisäämään sotkua. Ei auta vaikka itse siirrän likaiset heti tiskikoneeseen ne huomattuani. ”Nalkutus” eli asian mainitseminen nätisti, ei ole auttanut asiaa.
Ymmärrän hyvin miehesi mielipiteen kahvinkeittimestä. ;) Kun aamutokkurassa juuri heranneenä kampeaa itsensä keittiöön liian vähän nukutun yön jälkeen ja pitäis olla jo melkein menossa, niin olisi liikaa ottaa se kahvinkeitin sieltä alakaapista.
Ei, yleisen kotirauhan kannalta sen pitää olla esillä ja mieluusti jo valmiiksi ladattuna, ei tarvitse muuta kuin painaa nappia. Sitten kun tulee pesemästä hampaitaan, on kahvi valmista, aah!
Keittökauppiaillahan on em. ongelmiin ratkaisu: aamiaiskaappi.
En aina lämpene kaikille uutuuksille, mutta jos keittiössä on tilaa, tuo kuuostaa hyvältä ratkaisulta.
Mutta joo, kukaan tuskin alkaa pelkästään aamiaiskaapin takia tekemään keittiöremonttia.
Hankkikaa paremmannäköinen kahvinkeitin, niin sitä ei tarvitse piilottaa kaappiin.
Meillä on keittiön tasoilla paahdin, kahvinkeitin, soda stream, lasipurkkeja pastaa tms, veitsiteline, öljy, suola ja pippuri. Haluaisin karsia näistä, mutta ne mitä tarvitaan vähemmän ei mahdu kaappiin ja niitä mitä tarvitaan useammin ei kannata, kun ei perhe niitä kuitenkaan laita takaisin. Siirsin jo kapselikeittimen, vohveliraudan ja tehosekoittimen pois yli puoli vuotta sitten, eikä niitä ole kertaakaan sen jälkeen käytetty. Äitini valitti samaa, kun muutti pienemmän keittiön asuntoon ja yleiskone ei mahtunut olemaan pöydällä, ennen käytti monta kertaa viikossa, nyt kuukausiin ei käyttöä.
Keittiötasoille meilläkin kertyy helposti kaikkea, varsinkin, kun nykyään astianpesukonehomma on lapsen vastuulla, niin ei aina ole tyhjennetty ajallaan. Ja mies kuvittelee, ettei hänen enää lainkaan tarvitse omia astiotaan laittaa, vaikka kone olisi tyhjä. Sekä miehellä, että lapsella on ikävä tapa jättää tavaraa pitkin poikin, niin meilläkin on omat laatikot mihin ne laitan, kun alkaa ärsyttää. Onneksi järjestyksen palauttamiseen ei mene kovin kauaa yleensä. Ja siivoaa ne muutkin, jos heille asiasta mainitsee.
Onko täällä muita, jotka ovat koukussa karsimiseen?
Olen muutaman vuoden aikana käynyt kaikki tavarani läpi useaan kertaan ja karsinut hirveästi. Silti koko ajan ajatus raksuttaa, että mistä vielä voisi luopua. Olen myös vähitellen alkanut vaihtaa tavaroita ja vaatteita laadukkaampiin, esimerkiksi laitoin pois vanhan fleecen ja muita pieneksi jääneitä neuleita ja ostin tilalle Ruskovillan villafleecen, toivon sen olevan pitkäikäinen. Samoin olen ostanut kirppiksiltä villavilttejä, joilla olen ”korvannut” jotain akryyli- yms vilttejä, koska arvostan luonnonmateriaalien ominaisuuksia enemmän.
Tämä koskee lähinnä kopioakkuja. Käytä puhelimen mukana tullutta virallista akkua niin voit ladata rauhassa.