tavarapaljous :(

Hjkjh kirjoitti:

Kiinnostaisi kuulla, miten toimitte esim lahjojen kanssa? Mulla on tuolla pari ylimääräistä mukia pyörimässä jotka oon saanu lahjaksi, ja siksi en raaski laittaa niitä kierrätykseen vaikka en erityisemmin niistä pidä tällä hetkellä.

Eihän se ole mitään tylyä hukkaan heittämistä, jos ne pääsevät kierrätykseen, päinvastoin. Jos joku muu tykästyy niihin ja ottaa ne ”hyvään kotiin” jatkuvaan käyttöön, eikö se ole paljon parempi kohtalo niille kuin nököttää kaapissasi käyttämättöminä ja tuomassa sinulle epämukavaa syyllistä oloa.

Vierailija kirjoitti:

No mitäs nämä ekotekoilijat ovat tänään heittäneet roskikseen, jätelavoille?  Maksatatte tavaraneuroosinne luonnolla.

Onko motiivisi todella yrittää kannustaa ihmisiä säästämään luontoa? Onhan toki hyvä asia herätellä ihmisiä siihen, etteivät heittäisi hyvää tavaraa hukkaan eivätkä kuluttaisi turhaan, mutta hyökkäävä, syyllistävä tyyli harvoin toimii. Se saattaa ärsyttää ihmisiä toimimaan juuri päinvastoin.

Itse poistelen innolla, mutta samaan aikaan olen sitä mieltä, että käyttökelpoista tavaraa ei heitetä roskiin. Enkä ostele huvikseni mitään, silti kyllä lapsiperheessä aina järjesteltävää löytyy. Roskiin menevät vain auttamattoman rikkinäiset ja nuhjuiset tavarat, joita ei voi enää pelastaa käyttökelpoisiksi. Poistaahan tavaraa voi erinomaisesti muutenkin kuin roskiin. Minulta menee poistotavaraa kirppikselle, nettikirppikselle, tori.fi:hin, Konttiin ja kirppiksen ilmaishyllylle. Siitä on tullut minulle jonkinlainen harrastus. Mukavaa nähdä, kun tavara lähtee kiertoon, ja joku ottaa iloisena käyttöön tavaran, joka itselleni on tarpeeton tai jopa mielestäni epämiellyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Nyt ei oikein kannata heittää mitään käyttökelpoista pois, koska saattaa tulla ennennäkemätön lama koronakriisin takia. Laittaisin kaikki ylimääräiset tavarat pahvilaatikossa varastoon. Koskaan ei tiedä, millä voi olla arvoa vuoden kuluttua. Silloin monet saattaa olla työttömiä ja niin köyhiä, että ostavat ainoastaan käytettyä tavaraa. Jos koronavirus jää kiertämään maailmalla, vanhoista tekstiileistä voi olla tarpeen tehdä hengityssuojia. Nyt ei ole konmarituksen aika.

Kyllähän nyt jo on nettikauppa singahtanut nousuun. Olisiko ihan hyvä hetki laittaa tavaraa kirppisryhmiin, Toriin, Vähänkäytettyyn yms?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole minimalisti vaan sopivalisti. Koen että on tärkeää olla sopiva määrä tavaroita jotta tulee toimeen.

Koin oudoksi erään blogistin kertoman ettei omista kuin yhden lakanan ja yökyläilijän tullessa joutuivat lainaamaan lakanaa naapurista. Tuntuu että mennyt vähän överiksi kun lakana kuitenkin jatkuvassa käytössä.

Kyllä tuollaisessa tilanteessa itse kipaisisin kauppaan ostamaan uuden lakanan ennemmin kuin lainailisin sitä keltään ulkopuoliselta. Lakanat kuitenkin kuluu joskus. Tai sitten pesisin sen ainoan ja antaisin vieraan käyttöön ja olisin itse ilman. Tai tietysti ennen vierailua tiedottaisin että ottakaa omat petivaatteet mukaan. Kuinkas muut?

Meillä on kahdet lakanat/tyynyliinat/pussilakanat jokaiselle perheenjäsenelle ja erikseen vierasvara. Ollaan muut hajusteyliherkkiä, joten säilytän vierasvaran erillään muista petivaatteista. Ennen vieras toi mukanaan omat petivaatteet, mutta ne oli aivan liian hajusteisia, että oli parempi varata meiltä omat. Tälle järjestelylle on tilaa, mutta vaikka ei olisikaan niin tekisin tilaa, koska helpottaa elämää sen verran paljon eikä tarvitse stressata.

Kyllä itseä hävettäis mennä naapurilta kysymään lakanoita lainaksi :D Johan se pitäisi minua rutiköyhänä tai vähintään luottotiedottomana. Jos joku tulisi minulta kysymään en todellakaan lainaisi, vaan kehottaisin menemään kauppaan. Voihan lakanaksi laittaa vaikka isoja pyyhkeitä tai jonkun peiton hätätilassa. Hiukan on mennyt joillakin överiksi tuo minimalismi. Tervettä järkeä kaiketi saa ja pitää käyttää elämässä. Ja missäkähän arvon leidi itse nukkuu kun sen ainokaisen lakanansa pesee eikä mahdollisesti ehdi kuivua päivän aikana?

Menee kyllä karsiminen liian pitkälle, jos pitää alkaa käyttää toisten tavaroita. Silloinhan puuttuu tavara, jolle on selkeä tarve? Mikä oikeus on olettaa, että toiset pitävät minullekin tavaraa jemmassa, ja itsellä on mukavan tyhjää toisten kustannuksella?

Eri asia tietysti, jos tavaroiden lainailu on tasaisen vastavuoroista. Silloin kaikkien ei tarvitsekaan omistaa kaikkea, mitä käytetään harvoin.

Nyt olisi hyvää aikaa raivata kaappeja, ja jonkun verran olen tätä nyt tehnytkin. Etenkin papereita, omia ja hallussani olevia kuolinpesän papereita, osan olen jo laittanut kierrätykseen tai silppurin kautta kierrätykseen, osaa pitää vielä jonkin aikaa säästää.  

Paperi nyt on helppoa kierrätettävää, mutta nyt eteisen lattialla pyörii muutama kassillinen, jotka on menossa Pelastusarmeijalle ja tekstiilikierrätykseen. En näinä aikoina viitsi heidän varastojaan täyttää, joten täytynee keksiä noille joku järkevämpi paikka.

Samoin kirpputorikassit ja -laatikot ovat nyt kotona, saas nähdä pääseekö kesälläkään puistokirppistelemään. 

Nyt on kyllä hyvin aikaa siivota ja järjestellä. Karsittavaa ei juurikaan enää ole, aikalailla koko koti läpikäyty muutamaan kertaan ja vain tärkeät ja tarpeelliset on jäljellä.

Nyt kun olisi intoa ja aikaa tyhjentää koti ylimääräisestä, niin mitkään tahot ei mielellään ota tavaraa eikä syrjässä asuvana viitsi netissäkään myydä.

Lomautuslappu tuli ja tätä olisi luvassa vielä tuonne kesäkuun puoleen väliin asti. Huusholli raivaamatta ja nyt kun olen vähän tästä järkytyksestä ja pääsiäisestä selvinnyt, niin alan menemään huone kerrallaan läpi. Mikään hyväntekeväisyysjärjestö ei ota mitään nyt vastaan, näkyy olevan kaikki paikat kiinni, mutta olenpa sitten etulinjassa viemässä niitä, kunhan ovet taas aukeavat. Kerrankin on aikaa!

Olen miettinyt, että kotona hajoaa pää jne. Mutta se johtuu vain tästä kamalasta kaaoksesta! Karsittu jo pari jätesäkillistä, myyty lasten tarvikkeita ja tavaroita, joille ei enää käyttöä ole. Paljon halvalla vaatteita myynnissä, jos ei mene kaupaksi kahdessa viikossa, niin lähtevät roskalavalle (facebookin siis). Silti tuntuu ettei tunnelin päässä näy valoa. Olemme siis kolmen lapsen lapsiperhe, joka kiltistk aina ottanut kaikki mummojen tuomat pyyhkeet, lelut, vaatteet ja muut tavarat vastaan. No ei enää, nyt vasta sen tajuan mitä kaikkea on kertynyt. Muutamat pyyhkeet on nyt tehokäytössä pois.

Kiitos vinkeistä kun on kyse astioista, joita löytyy eri paria, täytyy toivoa ett ne hajoavat käsitiskissä. Niitä on jo hajonneet siinä. Hyvä niin, koska irtomukeja ja laitasia on liian monta eri paria. En vaan jaksa roudata tavaroita kirppurille tai myydä netissä. Samaten vaateista, täytyy toivoa että ne kuluvat loppuun, en ostele enää uusia,  harkitsen tarkoin ostanko uusia vaatteita, ovatko ne tarpeen, sopivatko ne yhteen garderoobini kanssa, ovatko vaatteet alenusmyynnissä. Alusvaatteita ovat eri juttu, ne kuluvat, samaten kengät. Pyyhkeet ja lakanat kuluvat tehokäytössä, hyvä niin. Kirjat, joita saan tuttavilta luen, ja joista en pidä, ja laitan eteenpäin toisille tuttaville. Olen sairastellessani skannannut opiskeluaikani luentopaperit CD-levylle. Kirjat olen säästänyt, ne ovat sellasia yleissivistäviä kirjoja

Tulin tänne etsimään siivousinspiraatiota. Miten teillä sujuu kevätsiivoukset ja muut kodin raivaukset? Hieno homma on se, että saan laittaa vauvan tavaroita vihdoin eteenpäin. Lasten viiden vuoden ikäerossa on huonona puolena tämä pitkä säilömisaika. No lapset ovat sentään eri sukupuolta, niin osa vaatteista karsiutuu jo vähän aiemmin.

Mulla ei ole enää mitään karsittavaa. Tein kahden vuoden aikana varmaan 4-5 kierrosta kun kävin kaikki tavarat läpi, muutin kertaalleen (pienemmästä isompaan) ja nyt on hyvä tilanne. Vain tarpeellinen ja tärkeä on tallessa, kaikki omalla paikallaan, varasto järjestyksessä.

Nyt vain vältän ettei mitään turhaa ala kertyäkään. Eikä tee yhtään mieli ostaa mitään romua nurkkiin.

Pikkuhiljaa vaihdan tavaraa laadukkaampaan, juuri ostin uuden sängyn, seuraavaksi investoin uuteen rannekelloon. Vanhat menee aina uuden tieltä myyntiin tai kierrätykseen, en säästä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole enää mitään karsittavaa. Tein kahden vuoden aikana varmaan 4-5 kierrosta kun kävin kaikki tavarat läpi, muutin kertaalleen (pienemmästä isompaan) ja nyt on hyvä tilanne. Vain tarpeellinen ja tärkeä on tallessa, kaikki omalla paikallaan, varasto järjestyksessä.

Nyt vain vältän ettei mitään turhaa ala kertyäkään. Eikä tee yhtään mieli ostaa mitään romua nurkkiin.

Pikkuhiljaa vaihdan tavaraa laadukkaampaan, juuri ostin uuden sängyn, seuraavaksi investoin uuteen rannekelloon. Vanhat menee aina uuden tieltä myyntiin tai kierrätykseen, en säästä.

Tämä mullakin tavoitteena!

Mutta.. tunnen itseni. Onnistun korkeintaan 70% tavoitteesta. En tule koskaan saamaan täydellistä järjestystä tai en jostain syystä saa karsittua tarpeeksi. Tyydyn siis osittaiseen lopputulokseen. Tärkeintä on, ettei tavaraa tule lisää.

Vinkki kenkien kanssa tuskaileville. Kannattaa hankkia hyvät, kestävät kengät alennusmyynneistä. Jos hajoaa, voi säästä pitkän pennin,  jos on löytänyt hyvän suutarin. Nykyiset voi korjauttaa jos voi. Sellaiset, joiden korjaaminen maksaa enemmän kuin niiden hinta voi armotta heittää roskiin.

Tuntuu tosi pahalta heittää pois käyttökelpoista tavaraa, joten on kamari täynnä kaikkea millä en itse tee yhtään mitään. Kerran vuodessa järjestän tempauksen, jossa lahjoitan kassikaupalla tavaraa menemään. Lisäksi, aina kun on kavereita kylässä, annan ohjeeksi että jos he vain pitävät jostain näkemästään, he voivat vapaasti kysyä, josko saisivat sen ;) Tulee hyvä mieli sekä itselle että kaverille, vaikka en minä tietenkään kaikesta halua luopua.

Meillä on paljon tavaraa. Paljon myös sellaista tavaraa, jota ei ole käytetty yli vuoteen. Silloin on jollekin tarpeetonta. Meille ei. On mukavaa, että kotoa löytyy kaikenlaista, jos siltä tuntuu. Ei tarvitse mennä ostamaan uudelleen, eikä lokkeilemaan naapureilta. 

Minua oksettaa minimalistinen elämäntyyli. Sellainen valkea koti, jossa on vain huonekalut ei edusta minulle kotia. Kodissa pitää olla paljon esineitä, joihin on syntynyt tunneside. Silloin jo niiden näkeminen tuottaa mielihyvää.

Nyt ei taida kirpputorimyynti kukoistaa. En ainakaan itse lähde mihinkään turhan takia ihmisten keskelle hiplaamaan ja hypistelemään kierrätystavaraa.

Jokainen tyylillään kirjoitti:

Meillä on paljon tavaraa. Paljon myös sellaista tavaraa, jota ei ole käytetty yli vuoteen. Silloin on jollekin tarpeetonta. Meille ei. On mukavaa, että kotoa löytyy kaikenlaista, jos siltä tuntuu. Ei tarvitse mennä ostamaan uudelleen, eikä lokkeilemaan naapureilta. 

Minua oksettaa minimalistinen elämäntyyli. Sellainen valkea koti, jossa on vain huonekalut ei edusta minulle kotia. Kodissa pitää olla paljon esineitä, joihin on syntynyt tunneside. Silloin jo niiden näkeminen tuottaa mielihyvää.

Ehkä olet ymmärtänyt minimalismin hiukan väärin. Mutta ei se tietenkään kaikkien juttu olekaan, vaikka sen idean ymmärtäisikin.

Olin tosi rahaton, ja jouduin ostamaan halpoja, huonolaatuisia vaatteita. Harmittaa aina käyttää niitä ja nähdä ne kaapissa. Ihan rättejä.

Sen sijaan löysin Torista 80- luvun epämuodikkaan tammisen ruokakaluston todella edullisesti, ja se tuottaa minulle laadullaan ja käyttökelpoisuudellaan iloa joka päivä.

Selvästi mieluummin kannattaa olla vaikka ilman, kuin ostaa mitään roskaa.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen Ityylillään kirjoitti:

Meillä on paljon tavaraa. Paljon myös sellaista tavaraa, jota ei ole käytetty yli vuoteen. Silloin on jollekin tarpeetonta. Meille ei. On mukavaa, että kotoa löytyy kaikenlaista, jos siltä tuntuu. Ei tarvitse mennä ostamaan uudelleen, eikä lokkeilemaan naapureilta. 

Minua oksettaa minimalistinen elämäntyyli. Sellainen valkea koti, jossa on vain huonekalut ei edusta minulle kotia. Kodissa pitää olla paljon esineitä, joihin on syntynyt tunneside. Silloin jo niiden näkeminen tuottaa mielihyvää.

Ehkä olet ymmärtänyt minimalismin hiukan väärin. Mutta ei se tietenkään kaikkien juttu olekaan, vaikka sen idean ymmärtäisikin.

Samaa mieltä. Tykkään, että kaikessa mitä minulla on, on joku syy ja tarina miksi ne ovat. Ne ovat silti kaikki tarpeellisia ja mielestäni kauniin boheemeja ja värikkäitä. Taulujakin minulla on, joko omatekemiä, tai matkamuistoja. Silti en huku tavaraan, niitä on juuri sopivasti ja kaikki tarpeeseen.

Valkoinen koti ei sinänsä ole mitään minimalismia, tyyli muiden joukossa. Jotkut nyt tykkäävät olla sekä minimalistisia että moderneja, minä olen vähän maalaisromanttinen. Pitsinenkin päiväpeitto on vain yksi päiväpeitto, ja koristeellinen tyylisohva on vain yksi sohva.