tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän vallitseva tilanne nyt ja lähitulevaisuudessa rupeaa näkymään tavaroiden määrässä? 

No onhan tässä jo useamman vuoden ollut hinnat korkeat. Ja ihan yhtä täynnä on viikonloppuisin kauppakeskukset ja kirppareilla pursuaa hyllyt vaatteita ja tavaraa. Kyllä kuluttavaa ihmisluokkaa on kuitenkin niin paljon, että ei tämä lopu.

Mitä itse muistelen vaikka 2007 vuoteen nähden (siiihenhän meidän ostovoima on suurinpiirtein laskenut), niin ainakin kirppiksillä on paljon enemmän ja parempaa myytävänä nykyaikana. Ja kyllä ihmisillä on vaatettakin ihan eri paljon verrattuna aikaisempaan.



Olen muuton takia asuntoa tyhjennellyt jo jonkun aikaa. Kulutan tässä paraikaa vanhoja vaatteita kotona. Sitten kun ovat reikiä täynnä, roskiin.



 

Vierailija kirjoitti:

Miten sais miehen kiinnostumaan raivauksesta? Ehotin nyt tälle päivälle että kävis vaatteensa läpi ja vastas että pitää sitten kun ilma lämpenee(?!?!?!?!?!?!) Eli aina tälläsiä tekosyitä, en jaksa!! Sanoin että pitää vauvan takia raivata nyt kunnolla ja se oli sitä mieltä että on 4 kuukautta aikaa vielä... Mää saatan olla loppuajasta niin väsyny ja kipee etten jaksa sillon enään, niin ahdistaa tää venyttely

 

Rmt raivaaja

Ei välttämättä mitenkään. Voi ehdottaa yhteisenä tekemisenä että järjestelläänkö yhteisiä tavaroita, kaappeja jne mutta toisen henkilökohtaiset tavarat on hänen omia ja parisuhteessa pitää olla oikeus tehdä niillä mitä huvittaa, kunhan omat tavarat ei valtaa yhteisiä tiloja. Jos miehen vaatteita lojuu keskellä olohuonetta tai on eteinen täynnä ettei muiden vaatteet mahdu sinne tms niin silloin miehelle kannattaa sanoa asiasta, mutta muuten hän vastaa itse omista tavaroistaan. Itse pitäisin vähän erikoisena jos mieheni vaikkapa ehdottaisi että voisinko tänään järjestellä vaatekaappini tai muita tavaroitani. Olisin vähän että häh, mitäs se hänelle kuuluu miten mun tavarat on mun omissa kaapeissa. 

Mut ei se silti oo sama onko vaatekaapin siivousta pyytävä nainen vai mies. Ainakaan jos oletetaan että kyseessä on perusmies. Koko kodin järjestely usein on naisen vastuulla. Mies ehkä kantaa mattopinoja naisen apuna. Niin se vain yleensä tahtoo mennä. Meillä mies on hyvin tyytyväinen, jos järkkään hänen vaatekaappia, kuhan jätän rauhaan hänen jemmaviskinsä.. kerran suutuspäissäni kaadoin sen viemäriin ja siitä tulikin monen vuoden tauko hänen vaatekaappinsa järjestämiseen. 

Vaihda koriste-esineet nyt ainakin ensiksi kukiksi maljakoihin ja hedelmiksi kulhoihin. Ne ovat niin paljon kauniimpia kuin mitkään ihmisen luomat esineet ikinä.

Meil tulis turpiin jos koskisin ukon pullojemmaan

Vierailija kirjoitti:

Miten sais miehen kiinnostumaan raivauksesta? Ehotin nyt tälle päivälle että kävis vaatteensa läpi ja vastas että pitää sitten kun ilma lämpenee(?!?!?!?!?!?!) Eli aina tälläsiä tekosyitä, en jaksa!! Sanoin että pitää vauvan takia raivata nyt kunnolla ja se oli sitä mieltä että on 4 kuukautta aikaa vielä... Mää saatan olla loppuajasta niin väsyny ja kipee etten jaksa sillon enään, niin ahdistaa tää venyttely

 

Rmt raivaaja

Kuulostaapa ikävältä, ettei hän huomioi sinua tuossa asiassa :( Jos jaksat niin voithan ehdottaa hänelle että katsot itse hänen kaapistaan vaikka selvästi rikkinäiset/kulahtaneet/väärän kokoiset vaatteet ja hän sitten vaikka "hyväksyy" ne poisheitettäväksi (jos haluaa päättää itse).

Ku toi vaatehuone ei mua häiritsis muuten ne miehen vaatteet muttaku yhteisen vauvan vaatteille ja lakanoille on PAKKO saada lisä hyllyjä mikä tarkoittaa että vaatetanko on poistettava kokonaan ja tilalle laitettava hyllyt. Vaatetangossa roikkuu täpötäynnä miehen vaatteita ja ei, ne ei mahu hyllyille koska sen vaatteet tursuaa jo niistäki.. Ironista tässä on se ettå ei tartteis ees lisähyllyjä jos mies luopuis puolesta osasta vaatteistaan.

Rmt raivaaja

Hö, pistä ite puolet ukon vaatteist pahvilaatikkoo siihe vaatehuoneen lattialle. Valkkaa siihe niit joist ite näät ettei ne käy sille jostaa syyst tai tiiät ettei se itekkää tykkää niist. Kylhän se sit tonkii sielt mitä tarvii jos nyt ikinä ees kattoo sinne. Mut älä heitä niit mihkää uffii, ku sit joskus muutaman vuoden pääst vast. Jos päätysitte eroon, ni nakkaa se loota sille kainaloon. Toi viimenen lause oli huumoria..;D

Rmt raivaajalle paljon tsemppiä täältä! Toivottavasti miehesi ottaa vastuuta ja rupeaa myös tekemään tilaa vauvalle. Elämänmuutokselle.

Paljon voimia sinulle, hienosti olet vienyt teidän kodin raivausta eteenpäin!

Minulla on yksi niistä miehistä, jotka eivät vanhemmiten liho. Hän on pysynyt nuoruudenhoikkana ihan tänne keski-ikään. 

Lisäksi hänellä on sellainen ajatusmaailma, että hän arvostaa vintagea ja kierrätystä. Osaa itse tarvittaessa suutaroida, räätälöidä ja nikkaroida vanhat kengät, vaatteet ja esineet. Kaikki hänet tuntevat tietävät tämän.

Niinpä meillä on erikoinen ongelma: mieheni saa jatkuvasti vaate- ja tavaralahjoituksia kaveripiirinsä sellaisilta miehiltä, jotka ovat lihoneet tai eivät itse osaa korjata tavaroitaan. Eli kun heillä rupeaa paitapuseron kaulus tai housun vyötärö lihomisen myötä kiristämään tai vaikka vintage tuoli alkaa repsottaa, niin he kärräävät nämä meille mun miehelle "lahjaksi".

Ollaan vuoroin naurettu, vuoroin sadateltu tätä ilmiötä.

Onhan sieltä tullut pari tosi hienoa vintagepukua ja joitakin kauniita kalusteita. Silti hyvin kummallinen ilmiö.

Onkohan tämä yleisempikin ilmiö, että ihmiset työntävät turhat tavaransa kavereilleen. Se ainakin taitaa olla yleistä Suomessa, että ihmiset ostavat toisilleen turhakkeita lahjoja. Ja moni vanhempi ihminen tuo "perinnöksi" omat romunsa.

Itseäni suorastaan nolottaisi ilmestyä yllättäen omien kavereideni ovelle ja törkätä käteen pussi vanhoja vaatteitani, että tuosta saat minulta pieneksi jääneet. Ehkä jonkin swap partyn voisi porukalla järkätä, mutta ei yllättäen ja pyytämättä.

Miehesi on varmaan ilmaissut jollekin jossain välissä, että hänelle kelpaa jonkun pieneksi jäänyt vaate, ollut ehkä vähän innoissaankin siitä ja sitten kaikki nyt luulevat hänen oikein haluavan niitä. Mutta joo, jos erehdyt olemaan edes kerran iloinen näkyvästi jostain jonkun sinulle työntämästä romppeesta, niin saat olla kaatopaikkana jatkossakin. Mä teen niin, että aina valkkaan siinä lahjoittajan nenän edessä mitä otan ja työnnän loput takaisin. Sanon vain että noita en tarvi tai että noille en keksi käyttöä.

Mun kaveri työns mulle kaikki mitä ei halunnut olevan omissa nurkissaan, mutta mitä ei vaan raaskinut heittää roskiinkaan eli kaiken mistä ei vaan tykännyt. Olimme eri kokoisia ja silti sain hänen turhat vaatteensakin. Jopa pieleen menneet valokuvat löytyivät aina hänen lahjoituksistaan. Olin hänen roskiksensa. Ja näin kai sen takia, että joskus ollessani vähän aikaa työtön pyysin häntä antamaan minulle jotain vaatteita joihin hän olisi kyllästynyt. Hän itse loukkaantui jos annoin hänelle mitään minun vanhaa.

Mutta miten suhtautua ihmiseen, joka työntää sulle kaikki vanhat vaatteensa ja samalla kertoo kuitenkin miten loukkaantui, kun joku oli yrittänyt antaa hänelle vanhoja vaatteitaan.

Hyvä keino päästä eroon vanhoista vaatteistaan on viedä niitä laatikoissa työpaikan pukkariin ja laittaa lappu, että saa ottaa. Itse pääsin eroon esim kaikista vanhoista lasten vaatteista näin ja porukka lähti aina iloisella naamalla töistä kotiin.

Noille vaate tyrkyille kannattaa vaan sanoa "en tarvitse". Se on tosi iljettävää kun jotku pitää roskiksena toista ihmistä. Mää ainaki vien vaatteet uffille tai kierrätyskeskukseen. Ja huonot nakkaan sekajätteseen tietty. Ja huom pikkupaikka kunnilla ei ole mitään hienoa lumppu keräysastiaa.

Rmt raivaaja

Olen tehnyt kirppistavaroiden puljausta yli 10 v ja käsieni kautta on mennyt tuhansia laatikoita kirppistavaraa.

Miesystäväni koti on huikea, mutta seurustelun alkuvaiheessa olimme aina minun luona. Kummatkin viihdyttiin paremmin.

Kotini oli aika minimalisti, johtui mm siitä, että olin paljon myynyt tarpeetonta, rahapulassa. 

Olimme miehen luona esim pääsiäisenä jne, kun oli pidempi viikonloppu. Jossain vaiheessa hän pyysi voinko auttaa raivaamisessa ja tämän jälkeen olimmekin yhteiset viikonloput hänen luonaan.

Vaaterumba oli iso. Kaapeista löytyi vuosikymmenien vanhoja vaatteita. Isosta osasta ei halunnut luopua, tunnepitoisista. 

Kävimme koko kodin läpi, moneen kertaan ja tavaraa lähti kiertoon isoja määriä. Hänellä on mm hyvin iso säilytyshuone, joka vielä 3 v sitten oli aivan tukossa. Sen hän halusi tehdä omaan tahtiin. 

Täältä tukoksesta löytyi mm valokuvia tuhansittain. Laitettiin ne kaikki järjestykseen. Tässä meni satoja tunteja, eikä niitä olla kertaakaan sen jälkeen katsottu, mutta mies tykkää, että ovat kunnossa.

Tänä päivänä minä hoidan vaatehuollon, tern kotoa töitä. Me katsotaan aina seuraavan viikon vaatteet valmiiksi viikonloppuna. Puku, paita, kraka jne.

Edellisenä päivänä laitan puvun pariksi tunniksi parvekkeelle tuulettumaan ja tämän jälkeen edellisen päivän puvun, sitten tämä kaappiin odottamaan seuraavaa käyttökertaa.

Asun siis nykyään miesystäväni luona ja hän sanoi ollaan raivattu ehkä 80% irtaimistosta

Vierailija kirjoitti:

Tavaran vähentämisen seurauksena olen alkanut enemmän miettiä kuluttamistapojani. Uuden ostaminen, edes tarpeeseen, tuntuu pahalta ja mietin aina luonnonvaroja ja päästöjä, joita aiheutan kulutuksellani. Rahan säästäminen tuntuu mukavalta lisäedulta eikä ole ensisijainen syyni ostaa käytettyä. Monesti saisin halvemmalla uuden kaupasta (en tietenkään tismalleen samaa), mutta se olisi uusi ja laadultaan huonompi. Mieluummin ostan kahdellakympillä laadukkaan käytetyn t-paidan Torista kuin kympillä huonolaatuisen uuden tai kahdellakympillä keskiverron uuden.

Nykyään ostan melkein kaiken Torista tai kirppikseltä ja uutena vain, jos en löydä käytettynä. Vaatemakuni on tarkka, ja minulla on lista asioista, joita tarvitsen. Ostokset ovat yhtä tarkkaan harkittuja kuin jos ostaisin uutena. Olen tehnyt hyviä löytöjä, säästänyt rahaa ja ennen kaikkea luontoa. Viimeksi ostin uimapuvun, kun edellinen oli jäänyt isoksi. Muutaman kuukauden ajan kävin

Itsellä ei ole tarviinut koskaan elämäni aikana ostaa alus ja arkipaidaksi T paitoja. Niitä tulee aina jostain ilmaiseksi mainos paitoja. Kaikkein huvittavinta oli kun firma oli ostanut työntekijöille T paitoja yhden kappaleen lahjaksi. Niitä jäi vaiika kiuinka paljon yli eikä niitä kukaan ollut ottanut jpten otin kokonaisen laatikon siinä on varmaan koko loppuelämäksi T paitoja.

Vierailija kirjoitti:

 

Minulla on yksi niistä miehistä, jotka eivät vanhemmiten liho. Hän on pysynyt nuoruudenhoikkana ihan tänne keski-ikään. 

Lisäksi hänellä on sellainen ajatusmaailma, että hän arvostaa vintagea ja kierrätystä. Osaa itse tarvittaessa suutaroida, räätälöidä ja nikkaroida vanhat kengät, vaatteet ja esineet. Kaikki hänet tuntevat tietävät tämän.

Niinpä meillä on erikoinen ongelma: mieheni saa jatkuvasti vaate- ja tavaralahjoituksia kaveripiirinsä sellaisilta miehiltä, jotka ovat lihoneet tai eivät itse osaa korjata tavaroitaan. Eli kun heillä rupeaa paitapuseron kaulus tai housun vyötärö lihomisen myötä kiristämään tai vaikka vintage tuoli alkaa repsottaa, niin he kärräävät nämä meille mun miehelle "lahjaksi".

Ollaan vuoroin naurettu, vuoroin sadateltu tätä ilmiötä.

Onhan sieltä tullut pari tosi hienoa vintagepukua ja joitakin kauniita kalusteita. Silti hyvin kummallinen ilmiö.

Kavereitten suutaroidut, nikkaroidut ja räätälöidyt kamat voisi myydä...

Minulla on menossa ns. kuolinsiivous. Sen verran ikää, että pitää jo ajatella jälkeläisteni vaivoja, jos tässä lähivuosina tai viimeistään -vuosikymmeninä aika loppuisi kokonaan.

Viimeisin projekti alkoi luonnollisella tavalla muutama päivä sitten, kun piti järjestää tilaa keittiössä yhdelle uudelle välttämättömälle asialle.

No, siitähän seurasi varsinainen maailman mullistus, koska tilaa kaapeissa ja laatikoissa ei ole yhtään ylimääräistä. Järkkään nyt laatikko tai hylly kerrallaan hyvään kuntoon.

Siirrän kasoihin pois siirtyvät asiat ja nyt on täynnä lajiteltuja tai lajiteltavia tarvikkeita ruokapöytä, tasot ja penkit.

Puoliso hermostuu välillä, kun joutuu etsimään ruokailutilansa muualta, mutta itse olen iloinen, kun olen vihdoin saanut tämän ison urakan aloitettua ja moni asia on jo päässyt roskiskierrätykseen tai kirpparilaariin. 

Ja suuri ilo on välillä uskonvahvistukseksi kurkata niihin jo uudelleen väljästi järjestettyihin laatikoihin ja hyllyihin. :)

Mulla ois ihan hirveenä melkeen täysiä hajuvesi pulloja, ei ole vanhentuneita. En pysty käyttämään kun raskaus herkisti hajuaistin ja vihaan nyt tuoksuja enkä voi käyttää hajusteita vuosiin vauvan takia. Mitähän näille tekisi?

Tänään siivoillut lämminvesivaraajan päällistä mihin oli jemmattu vanhojen pyykikoneiden käyttiksiä ja jotain rautoja, voi sitä pölyn määrää! Mies ja sen ex siis näitä jemmannut..

Rmt raivaaja