tavarapaljous :(

Nykyään on tekstiilijätteen kierrätys...

Vierailija kirjoitti:

Mulle kanssa tuo tiettyä rauhaa, kun kodin tekstiileissä ja muissa materiaaleissa värit sopii keskenään yhteen.

Jotenkin omalla kohdallani miellän sen myös osaksi aikuistumista.

Hienoa, että päästiin tässä monisatasivuisessa ketjussa vihdoinkin lyömään toisia sillä, että ihminen ei ole aikuistunut, jos kodissa ei ole tiettyjä hillittyjä värejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kanssa tuo tiettyä rauhaa, kun kodin tekstiileissä ja muissa materiaaleissa värit sopii keskenään yhteen.

Jotenkin omalla kohdallani miellän sen myös osaksi aikuistumista.

Hienoa, että päästiin tässä monisatasivuisessa ketjussa vihdoinkin lyömään toisia sillä, että ihminen ei ole aikuistunut, jos kodissa ei ole tiettyjä hillittyjä värejä. 

Minä tulkitsin alkuperäistä viestiä niin, että juuri tämä henkilö on itse oman aikuistumisensa myötä havainnut, että pitääkin nykyään enemmän harmonisista värisävyistä :) En usko, että hän puhui yleisellä tasolla asiasta.

Ja ainakin itselleni on käynyt päinvastoin: nuorempana minulla oli kaikki harmaata ja beigeä, nyt keski-ikäisenä tykkään kirkkaista väreistä ja kuoseista :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kanssa tuo tiettyä rauhaa, kun kodin tekstiileissä ja muissa materiaaleissa värit sopii keskenään yhteen.

Jotenkin omalla kohdallani miellän sen myös osaksi aikuistumista.

Hienoa, että päästiin tässä monisatasivuisessa ketjussa vihdoinkin lyömään toisia sillä, että ihminen ei ole aikuistunut, jos kodissa ei ole tiettyjä hillittyjä värejä. 

saatinpa trolli taas tännekin riehumaan..joku saattaa tästäkin keskustelusta hoksata miettimään, että rauhoittaisiko rauhallisempi värimaailma kotona omia ylikierroksia, sitä ei välttämättä tulee ajatelleksi mikä kaikki lisää ärsytyskuormaa. Ja ei kaikkien ei tarvitse alkaa ostamaan nyt beigeä unikkokuosia tämän vuoksi ja toiset saavat edelleen tykätä siitäkin.

Vierailija kirjoitti:

Voisi luulla että vaikkapa HEKA Helsingin kaupungin asunnot Oy tai joku vastaava taho jolla on paljon asuntoja ja jossa asuu paljon yksin ihmisiä niin joku käytäntö on muodostunut asian suhteen. Tulee mieleen että vaikka joku narkomaani kuolee asunnossa ja sit se pitää siivota ja tavarat hoitaa pois jotta sen asunnon saa uudelleen vuokralle mahdollisimman pian.

mainitsemasikaltaiset asunnot ovat totaalirempan tarpeessa eli sieltä ei mitään jatkokäyttöön mene, roskalavalle ja kierrätykseen ehkä. Sama varmaan pätee näihin jotka ovat odottaneet löytämistään useamman kuukauden, luulisi ettei siinä ole mikään tavara enää jatkokäyttökelpoinen.

Huomasin että ketju oli noussut taas etusivulle, joten ajattelin tulla huikkaamaan kiitokset. Tuskittelin täällä jokin aika takaperin mahdottomalta tuntuvaa valokuvien karsimista ja sain asiaan hyviä vinkkejä.

Olen nyt monena iltana lajitellut valokuvia samalla kun olen seurannut yleisurheilua telkusta ja valokuvaprojekti onkin jo todella hyvällä alulla. Helpottaa näköjään huomattavasti kun samalla on jotain mukavaa seurattavaa, niin ei tule liiaksi vatvottua yksittäisiä kuvia vaan homma etenee kuin liukuhihnalla.

Ja kun tosiaan käy kuvia läpi sieltä täältä eikä järjestyksessä, niin puuhassa säilyy mielenkiinto.

Kiitos kaikille vinkkejä antaneille!

Projekti jatkuu kirjoitti:

Tänä viikonloppuna jatkui kirjojen karsinta. Keräsin pinon pöydälle ja lueskelin sillä mielellä että alkaako tuntua uudestaan lukemisen arvoiselta. Kymmenisen kirjaa meni poistoon, jäljellä vielä kolme arvioitavaa. Yksi niistä luultavasti jää, jemmaan sen viimeiseksi. Lukiessa huomasin aja mittaan muuttuneeni. En vaan jaksa enää sitä keski-ikäisten miesten maailmankuvaa, jota lukemani Keltaisen kirjaston kirjat vielä 90- luvulla tuputtivat. Aion seuraavaksi kokeilla enemmän eri kulttuureista tulevien naisten kirjoittamia kirjoja. Haen kirjastosta ja opettelen kuuntelemaan äänikirjoja, sillä nautin avaruudesta siustuksessa. Nyt myydä yhden kirjakaupan pois, mutta onkohan niillä kysyntää?

Minulle kävi samoin jo parikymppisenä, en yhtään pystynyt samaistumaan niihin. Mutta olen tunnollisesti pitänyt niitä hyllyssä, koska ajattelin kai, että vika on varmaan minussa, kun en ymmärrä niiden hienoutta. Nyt vasta valkeni, että niitä ovat pitäneet hienona samanlaiset kustantajat, keski-ikäiset miehet, joilla on misogynistinen maailmankuva.

Taidan hävittää ne, ja pitää Jane Austenit.

Miten teillä kirpparipöytien pitäjillä menee? Kävin kaupungin kirppareiden hinnastot läpi ja pöytävuokra olisi 30e, siihen päälle hintalaput ja hälyttimet, vitriinistäkin menisi vielä +20% provikka. Eli aika kalliiksi tulee kun laskee vielä matkakulut päälle.

Toisessa ketjussa valiteltiin kirppareiden kovia hintoja, 3e H&M paidasta on liikaa jne. Kuulemma kirppareilla kuuluu myydä vain halpaa ylimääräistä tavaraa, mikä menisi muuten roskiin...? Itse en tahtoisi roskia kotiini sen enempää ilmaiseksi kuin halvallakaan, mutta täytyy myöntää, että olen itsekin kiertänyt kirppareita ja tuntuu, että kirpparin ja kaupan välinen hintaero on kaventunut. Ty-pehmotkin ovat usein 3e, vaikka kaupassa maksavat uutena 7e. Mielestäni muutaman euron hintaero on todella pieni, sillä uusi on aina uusi, sen voi antaa lahjaksi, ei tarvitse pestä, käyttää pakkasessa jne. Uudessa on enemmän käyttöikää jäljellä.

Kai meillä olisi kirpparipöydän verran ylimääräistä vaatetta ja tavaraa, mutta mitä sinne kannattaa enää viedä myyntiin ja mihin hintaan? Pystyttekö antamaan esimerkkejä hinnoista, millä tavara liikkuu? Lähikirppareissa suurin osa pöydistä notkuu enemmän tai vähemmän pikkulasten vaatteita ja tavaraa. Sitäkö se on nykyään ja muu jää käsiin?

Vierailija kirjoitti:

Miten tavarasta pääsee eroon? tuli mieleen että jos joku yksineläjä kuolee eikä sukulaisia niin pitäähän asunto tyhjentää jotta sen voi vuokrata seuraavalle.

Mä oon vuosien saatossa tyhjentänyt monen naapurin asuntoa.

Oon hakenut tavaraa ja oon vienyt kirppikselle, täyspalveluun. Valtaosa on ollut sellaista, jota ei ole edes laitettu ikinä myyntiin, kun olen heti seuraavana päivänä käynyt katsomassa.

Mutta on yritetty. Kiitokseksi irtaimistosta oon esim vienyt sähkötuotteita pienkeräykseen. Ei noista kirppistavaroista oo juurikaan rahaa tullut, mutta oon aatellu joku heittää ne roskiin parempi näin

Järjestys ja siisteys on päästä kiinni. Se on psykologista. Moni ei pysty  pitämään  asuntoa siistinä,  tai vaikka kirppishamstraamista aisoissa, jos ei tee siitä päätöstä. 

Pelkkä tavaroiden poistaminen, siirtäminen toiseen paikkaan tai kaappiin piiloon ei auta asiaa.

Päätä olematta menemättä ostoksille joka päivä  päätä heittää asioita pois vaikka kuin sattuu....  päätä että menet kauppaan vaan kerran viikossa ja päätä miten paljon rahaa saat  käyttää.

Puhuttele itseäsi ja  mieti miksi teet sitä kun  se ei omasta mielestäsikään ole  hyvä asia.

Itse olin hulluna kirppiksellä käyntiin  ja aina lähti  tavaraa mukaan vaifkkei olisi tarvinnut. Nyt päätin etten mene kirppikselle kuin kerran viikossa, ja joka toisella kerralla  voin ostaa jotain tietyllä raha määrällä.

Kaupassa  jos näen jotian,, jätän se ensin kauppaan ja mietin yön tai kaksi yli, ja jos vielä haluan sen haen, mutta usein se jää kauppaan. Hetken mielijohde on  vaarallinen, kun ihastut johonkin vaatteeseen,  tavaraan tms. älä osta sitä heti, huomenna jo  ajattelet ettet tarvikkaan sitä. ;) 

Puhu peilille, katso silmiin itseäsi. Usein se peili sanoo, että ei! ;)))

1. Osta pikamuotia ja kiinakrääsää kaapit täyteen omaan pahaan oloon.

2. Tyhjennä kaapit ja krääsä oman pahan olon takia.

3. Toista.

Vierailija kirjoitti:

Olette mielenterveysongelmaisia. Tavarat kertovat eletystä elämästä, ja on ihanaa että on elämää ja tavaroita. Hankkikaa apuaa psykoosiinne.

Onneksi kukaan ei ole tulossa viemään sinun tavaroitasi.

Mulle pakko on hyvä motivaatio.

Varasin marraskuun vikalle viikolle kirppispaikan perjantaina ja sain viikonloppuna kerättyä 2 kassillista myytävää.

Oon ostanut lahjoja, jotka olen unohtanut antaa.

Myymöttömät saa jättää sinne.

Ihan mielenkiinnosta seurailin ketjun peukutusten ja alapeukutusten kehitystä. Kun jossain vaiheessa kiittelin räyhähenkisten trollien puuttumista, simsalabin, sellainen tai sellaisia ilmestyi tähänkin ketjuun ja alapeukutusten määrä asiaan kuin asiaan lisääntyi. Siitä voi jotain päätellä?

Älä osta mitään

Tämä voi tuntua osalle pikkujutulta ja osalle olla helppoa ja itsestäänselvyys, mutta olen vihdoin oppinut päästämään enenevissä määrin menneisyydestä. Siis ihan lasten leluista, vaatteista ym osaan jo osasta luopua hyvin. Kaikesta ei ole ikinä tarkoitus luopua vaan mm. legot, junaradat ym tärkeät on tarkoitus säästää seuraavalle sukupolvelle, mutta osaan jo paljon laittaa ja luopua. Olen niin fiiliksessä tästä. Ja luovun suurimmasta osasta aivan ilmaiseksi lähipiirin pienille.

Tulee tilaa ja avaruutta lisää!

Ehkä siksi tuntuu niin isolta asialta, että olen paininut raaskimisen kanssa jo ainakin 6 vuotta. Toki tähän väliin onkin tullut yksi lapsi lisää, mutta se on vain opettanut kuinka ei ole kannattanut säästää kaikkia vaatteitakaan, elastaani kärsinyt ja vaatteet lörpsähtäneet muodottomiksi. Ja 6 vuotta sitten oli enemmån markkinoita lasten vaatteille, nyt niitä ei juuri kukaan osta kun niitä on valtavat määrät saatavilla.

Ja lisäys vielä, en siis anna noita huonoja ilmaiseksi eteenpäin vaan pelkästään hyväkuntoisia. Huonot roskiin tai tekstiilinkierrätykseen, riippuu paljon vaatteesta.

Osaako joku suositella yhtenäistä aterinsettiä epämääräisten sekalaisten tilalle? Onko esim. Villeroy&Boch hyvä ja kestävä niin että ei heti naarmutu? Savonian osat ovat olleet paha pettymys, enkä niitä enää osta. Ihan heti naarmuttuivat ja ovat vaikeita saada puhtaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Oma raivausprosessi kesti kaikkiaan 15v.

Siinä ajassa lapset kasvoivat aikuisiksi.

Ekalle kirppispöydälle, tavaraa löytyi kun käveli ympäriinsä.

Tässä vaiheessa edes kaappeja/laatikoita/varastoa ei tarvinnut avata.

Ensin jaksoin pitää kirppuspöytiä, sittemmin olen siirtynyt lahjoittamaan Fidalle.

Nykyisellään tavaraa ei enää lahjoitettavaksi. Iloa raivaukseen kaikille.

Ps. Käyn auttamassa toisia raivauksessa..ne on ilon hetkiä.

Kiitos tästä viestistä, se toi lohtua minulle.

Minulla on raivausta takana "vasta" noin 10 vuotta. Vielä ei ole lähellekään valmista. Takapakkia tuli juuri viime viikolla, kun "löysin" pari varastoa, jotka olivat täynnä tavaroitani. (Luulin, ettei minulla olisi ollut enää tavaroita niissä, muuta väärässä olin ollut kaikki nämä vuodet.) 

Masentaa, sillä muistin juuri, että verkkokellarissa on ollut jo vuosia todella vanhoja elektroniikkalaitteita odottamassa SER-keräykseen vientiä. Laitteita on varmaan joku 10-15 ja ovat niin painavia, että en jaksa niitä kantaen SERiin viedä. Tuolla verkkokellarissa on ainakin pari kuvaputkitelevisiota, ilmeisesti tulostin, mikro ja jotain vastaavaa. Tänään jaksoin kuitenkin kantaa ikivanhan hajonneen pölynimurin Giganttiin kierrätykseen. Ihan tavalliseen muovipussiin tuo sentään mahtui ja kaikki irrotettavat osat toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Masentaa, sillä muistin juuri, että verkkokellarissa on ollut jo vuosia todella vanhoja elektroniikkalaitteita odottamassa SER-keräykseen vientiä. Laitteita on varmaan joku 10-15 ja ovat niin painavia, että en jaksa niitä kantaen SERiin viedä. Tuolla verkkokellarissa on ainakin pari kuvaputkitelevisiota, ilmeisesti tulostin, mikro ja jotain vastaavaa. Tänään jaksoin kuitenkin kantaa ikivanhan hajonneen pölynimurin Giganttiin kierrätykseen. Ihan tavalliseen muovipussiin tuo sentään mahtui ja kaikki irrotettavat osat toiseen.

Onko jollain tutulla autoa, maksat vähän vaivanpalkkaa ja hän vie ne pois. Tai lähdet kaveriksi, ja viet syömään tai jotain muuta vastaavaa muistamista. Saat kellarisi tyhjäksi. Tämä ot.