tavarapaljous :(

Jos olet vuosia pähkäillyt etkä ole edistynyt tavarapaljouden kanssa - hae apua!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta on miettiä laittaako lasten askarteluja, piirroksia, vaatteita, leluja jne.. pois!!!

se klassikkoneuvo eli ota kuvat ja teetä vaikka kuvakirja(t), ne menee pieneen tilaan ja pysyy lapsuusmuistot tallessa.

Suosittelen samaa. Olin säästänyt poikani ihania vaatteita 90-luvulta, ja kun muutama vuosi sitten kaivelin niitä varastoistani ja olin aikeissa antaa pojalleni huomasin, että osa niistä haisi selkeästi homeelle vaikka niitä oli säilytetty sisällä. Eli roskiin menivät sitten loppuviimetteeksi. Olisi kannattanut myydä heti kun käviviät pieneksi ja säästää maksimissaan vain yksi vauvanvaate ja yksi taaperoiän vaate.

Samoin äitini oli säilönyt huolella omia vaatteitani varhaislapsuudesta ja käsintehtyjä nukenvaatteita. Kun sain ne häneltä, niin tajusin että hän oli varastoinut niitä ulkovarastossa ja kaikki olivat jopa usean pesun jälkeen niin homeen hajuisia että itkien heitin ne roskiin. Kaikki se vaiva kun niitä on säilytetty meni hukkaan ja sen lisäksi vielä minun mielipahani kun jouduin heittämään kaiken roskiin. Jos niitä ei olisi säilötty, niin ei olisi tullut tätä mielipahaakaan. Roskiin meni kaikki äidin vaivalla virkatut barbinvaatteet. Niihin oli selkeästi käytetty aikaa ja ajatusta, oli asukokonaisuuksia lierihattuineen ja laukkuineen.

Samoin sain äidiltäni kouluajan piirrustuksia. Katsoin ne lävitse ja heitin menemään. Nythän parhaista piirrustuksista voi säilöä muistot ottamalla kuvan useammasta teoksesta kerralla.

Tämä ei tietenkään enää sinua auta eikä lohduta, mutta muille tiedoksi että ulkovaraston hajun saa vaatteista pois liottamalla etikkavedessä. Sen jälkeen konepesu. Näin tein itse oman lapsen 90- luvun vauvanvaatteille ja muovileluille. Jos tilaa on, muista tavaroista haju heikkenee varastoimalla sisällä lämpimässä muutaman vuoden ajan.

Voin kuvitella tuskasi kun hävitit kaiken. Eikä tarkoitukseni ole ilkkua sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karsimisen paras puoli on se että ei tee mieli ostaa mitään uutta. Niin rankkaa on tavaroiden läpikäynti ja niiden myyminen tai hävittäminen. Postilaatikkoon ja sähköpostiin solahtaa mainoksia joka päivä "osta, osta, osta!!". TV mainoksetkin oksettaa ja vaihdan heti kanavaa. Mikään kampanja ei kolahda, harvoin tulee kohdalle tarjous johon haluaa tarttua. Viimeisin järkiostos oli vuoden pyykinpesuaineet 9€. Ruokatarjouksistakin suurin osa on itselleni tarpeettomia. Aiemmin suunta oli ovesta sisään, nyt se on ovesta ulos. Jokainen myyty tavara ja postiin kannettu paketti keventää oloa. Pankkitilin saldokin näyttää kivalta. Kannustaa jatkamaan. Tsemppiä kaikille karsijoille!

Täällä samat fiilikset, paitsi että katselen kyllä mainoksia ja ihastelen tavaroita ja jätän sitten ostamatta. On ilo huomata että voi nauttia kauniiden tavaroiden ja vaatteiden katselusta ihan siitä katselun ilosta, ostamatta mitään.

Olen ottanut ajatukseksi että en edes yritä myydä alle 10-20 euron arvoisia tavaroita. Paitsi isompia, esim. huonekaluja voin antaa torissa muutamalla eurolla siitä ilosta että ei tarvitse itse lähteä niitä kelkkomaan minnekään.

Ja on niin totta että jokainen myyty tavara on ilon aihe. Olen jo kolmatta päivää niin tyytyväinen itseeni kun sain taas yhden kaapin perällä käyttämättömänä pyörineen tavaran myytyä ja postiin. En muista milloin olisin ollut yhtä iloinen ostettuani jotain.

Ratkaisevaa on tajuta että kaikkea kaunista ei tarvitse omistaa itse, voi vain katsella. On helpompi jättää ostamatta kuin luopua jo ostetusta.

Tavaroiden myymisessä itselläni suurin solmukohta on tehdä se päätös että luovun, myyn pois. Kun sen saa tehtyä, peseminen, silittäminen, kuvaaminen, ilmoituksen kirjoittaminen ja postittaminen on helppoa. Mitään en ole takaisin kaivannut enkä ostanut uutta vastaavaa tilalle. Vaikka myynnissä olevat tavarat venyisi kotona kuukausia, kun kauppa käy hitaasti, silti katson niitä tavaroina joista olen luopunut enkä kadu. Ne eivät ole enää minun. Näen niissä vain rahaa jonka haluan saada tililleni. Vaikka vain euron tai kaksi. Jollekin se on käyttökelpoinen, kelvottomia en myy.

Minä olen kanssa koukussa tavaran myymiseen. Käyn työssä, taloudellinen tilanne on hyvä, mutta silti kaupittelen Torissa vaatteitani 4-5 eurolla. Ja olen innoissani kun kaupat syntyvät. Toisaalta hävettää ja usein mietinkin miten paljon helpommalla pääsen jos kannan tavarat suoraan keräykseen. Mutta en raaski ! Tuo raha, pienikin, helpottaa luopumista ja tasoittaa sitä harmia joka on tullut turhaan hankitusta tavarasta.

Hyvä asia on että ostokäyttäytyminen on muuttunut. Ostan harvoin ja tarpeeseen ja pidän kirjaa hankinnoista. Tämäkin tukee itsetutkiskelua ja matkaa kohti minimalismia.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaapas miksi ne vaatteet kutistuvat kaapissa, ihan totta! - vaikka paino pysynyt samana koko ajan (20 vuotta)?

Kropan malli muuttuu koko ajan, varsinkin 20 vuoden aikana!

Ensin nuorella naisella kasvaa lantio, sitten iän myötä kroppa ikäänkuin tasapaksuuntuu, vyötärö häviää.

Näin pääsääntöisesti, toki poikkeuksia on. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kanssa koukussa tavaran myymiseen. Käyn työssä, taloudellinen tilanne on hyvä, mutta silti kaupittelen Torissa vaatteitani 4-5 eurolla. Ja olen innoissani kun kaupat syntyvät. Toisaalta hävettää ja usein mietinkin miten paljon helpommalla pääsen jos kannan tavarat suoraan keräykseen. Mutta en raaski ! Tuo raha, pienikin, helpottaa luopumista ja tasoittaa sitä harmia joka on tullut turhaan hankitusta tavarasta.

Hyvä asia on että ostokäyttäytyminen on muuttunut. Ostan harvoin ja tarpeeseen ja pidän kirjaa hankinnoista. Tämäkin tukee itsetutkiskelua ja matkaa kohti minimalismia.

Eihän tuossa ole mitään mitä pitäisi hävetä. Kierrättäminen on muotia ja järkevää. Ei ole pakko lahjoittaa pois. Minulla sama ajatus että vaikka saisin vain 0,50€/tavara se on kaikki kotiin päin ja saa edes vähän omiaan pois. Toisaalta sitten kun tavaroiden hävittämisen eteen joutuu näkemään vaivaa, joskus paljonkin, se jää sellaiseksi muistijäljeksi päähän että miettii vähintään kolme kertaa ennen kuin ostaa uutta tilalle. Minä olen tiukasti, suorastaan jo tylysti, ilmoittanut että minulle EI SAA tuoda tuliaisia eikä lahjoja tästä lähtien. Olen itsekin oppinut että en lahjo enkä vie tuliaisina mitään tavaraa.

Vierailija kirjoitti:

Palataanpas taas takkikeskustelun jälkeen tavarapaljouteen. Mä käyn tavaroita tällä hetkellä läpi ajatuksella, jos nyt muuttaisin, mitä haluaisin mukaan uuteen kotiin. Kaikki mitä en haluaisi, pistän laatikkoon. Kirppispöytä on jo varattu.

Voi kun voisikin vain "pistää laatikkoon". Mulla on yksi huone täynnä tavaraa mitä en muutossa ottaisi mukaan. Ei ole kierrätyskeskusta ja kirppiskin niin kuollut että jää vain velkaa jos sinne vie.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kanssa koukussa tavaran myymiseen. Käyn työssä, taloudellinen tilanne on hyvä, mutta silti kaupittelen Torissa vaatteitani 4-5 eurolla. Ja olen innoissani kun kaupat syntyvät. Toisaalta hävettää ja usein mietinkin miten paljon helpommalla pääsen jos kannan tavarat suoraan keräykseen. Mutta en raaski ! Tuo raha, pienikin, helpottaa luopumista ja tasoittaa sitä harmia joka on tullut turhaan hankitusta tavarasta.

Hyvä asia on että ostokäyttäytyminen on muuttunut. Ostan harvoin ja tarpeeseen ja pidän kirjaa hankinnoista. Tämäkin tukee itsetutkiskelua ja matkaa kohti minimalismia.

Eihän tuossa ole mitään mitä pitäisi hävetä. Kierrättäminen on muotia ja järkevää. Ei ole pakko lahjoittaa pois. Minulla sama ajatus että vaikka saisin vain 0,50€/tavara se on kaikki kotiin päin ja saa edes vähän omiaan pois. Toisaalta sitten kun tavaroiden hävittämisen eteen joutuu näkemään vaivaa, joskus paljonkin, se jää sellaiseksi muistijäljeksi päähän että miettii vähintään kolme kertaa ennen kuin ostaa uutta tilalle. Minä olen tiukasti, suorastaan jo tylysti, ilmoittanut että minulle EI SAA tuoda tuliaisia eikä lahjoja tästä lähtien. Olen itsekin oppinut että en lahjo enkä vie tuliaisina mitään tavaraa.

Juuri näin. Kannattaa tehdä niin kuin itsestä hyvältä ja järkevältä tuntuu. Toiset myyvät vaikka 20 sentillä tavaroita, joku ei myy edes useamman kympin arvoista tavaraa ja molemmat on yhtä ok. Oma henkinen raja on sellainen muutama kymppi. Myyn tottakai vaikka kengät, joista saan 50e, mutta kaikki sellainen, joista voisin pyytää max 20-30e jää myymättä ja lähtee keräykseen/kierrätykseen. Aiemmin saatoin myydä parin euron juttuja, mutta nykyään omalla ajalla on sen verran iso hintalappu, että se kaikki kuvaaminen, ilmoitusten tekeminen, yhteydenotot, mahdolliset postitukset ym. niin en sitä kovin halvalla tee.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kanssa koukussa tavaran myymiseen. Käyn työssä, taloudellinen tilanne on hyvä, mutta silti kaupittelen Torissa vaatteitani 4-5 eurolla. Ja olen innoissani kun kaupat syntyvät. Toisaalta hävettää ja usein mietinkin miten paljon helpommalla pääsen jos kannan tavarat suoraan keräykseen. Mutta en raaski ! Tuo raha, pienikin, helpottaa luopumista ja tasoittaa sitä harmia joka on tullut turhaan hankitusta tavarasta.

Hyvä asia on että ostokäyttäytyminen on muuttunut. Ostan harvoin ja tarpeeseen ja pidän kirjaa hankinnoista. Tämäkin tukee itsetutkiskelua ja matkaa kohti minimalismia.

Ystäväni äiti omistaakirppiksen.

Siellä on pitkä jono täyspalveluun.

Kerran vuodessa vien sinne n 4 Ikean kassillista.

Saan siitä rahaa 20-150 e.

Äitiyslomani alkoi tänään ja alan todenteolla alkaa vähentää tavaraa vielä kun on paljon vapaa-aikaa ja vointi hyvä. Töissä käydessä ei jaksanut arkisin alkaa käymään kaappeja läpi ja toisaalta ei halunnut tuhlata viikonloppuja tavaran raivaamiseen. Olen todella innoissani, jospa nyt saataisiin kaaos hallintaan. 

Laskujeni mukaan tavaramäärä väheni viime vuonna noin tuhanteen, ja nyt tänä vuonna onkin ollut hiljaisempaa poistojen suhteen. Ehkä jokin tasapaino on siis löytymässä? Jos on listoista ja luetteloista pitävää tyyppiä, suosittelen kirjaamaan ylös poistoja ja hankintoja. Se mukavasti konkretisoi muutosta ja auttaa myös näkemään, missä ne omat mahdolliset kompastuskivet ovat. Sellainenkin vaikutus tuolla hankintojen ja poistojen kirjaamisella on ollut, että se nostaa kynnystä hankkia uutta ja samaten poistojen kirjaamisesta saa vähän lisäiloa sen itse poiston ohella.

Nyt kun alan palailla etätöistä toimistolle, pari töihin soveltuvaa yläosaa pitänee hankkia. Etäillessä myös oma vaatemaku on muuttunut entistä mukavuudenhaluisempaan ja rennompaan suuntaan. 

Vierailija kirjoitti:

Äitiyslomani alkoi tänään ja alan todenteolla alkaa vähentää tavaraa vielä kun on paljon vapaa-aikaa ja vointi hyvä. Töissä käydessä ei jaksanut arkisin alkaa käymään kaappeja läpi ja toisaalta ei halunnut tuhlata viikonloppuja tavaran raivaamiseen. Olen todella innoissani, jospa nyt saataisiin kaaos hallintaan. 

Paljon tsemppiä! Kannattaa aloittaa heti huomenna, sitä ei koskaan tiedä minkä aikaa vointi pysyy hyvänä.

Pistä myös kaikki teille huonoiksi osoittautuvat vauvanvaatteet ja -tarvikkeet kiertoon heti. Jos et nyt tykkää potkuhousuista ja paidoista, et tykkää niistä mahdollisen pikkusisaruksen kanssakaan. Tavaroista en edes tiedä mitä härpäkkeitä nykyaikana on.

Oon lueskellut monta kymmentä sivua taaksepäin ja moneen teki mieli kommentoida! Nyt ekana tulee mieleen, että joku teki digisiivousta. Huippu juttu! Itselläkin pitäisi tehdä, vanhoja lomakuvia katsellessa oli olo, että kaikki kuvat random rakennuksista ja kukkasista voi poistaa vaikka heti.

Mulla ollut vähän taukoa raivaamisesta. Olen tehnyt vain sellaista ”ylläpito” tavaran kiertoa, mikä lapsiperheessä on pakollista. Poisto on edelleen isoin ongelma, että miten saa tavaran kiertoon. Kiusaus olisi vain viedä kaikki roskiin, mutta sitten iskee ekologinenmieli, joka haluaisi ajella 15 km että saa tekstiilit tekstiilikierrätykseen. Ja tässä sitten sitä päivää odotellessa.

Mutta mikä mua motivoi, on se, että en halua käyttää kaikkea vapaa-aikaani tavaran hallintaan. Varsinkin kun lapset ovat hetken pieniä. Katse kohti vähän väljempää arkea ( en pyri minimalismiin vaan sopivalismiin).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kevään myötä tekee taas mieli ruveta käymään kaappeja läpi! En tiedä onko karsittavaa kovinkaan paljon enää, mutta epäjärjestys on niin paha (eli sotkuista on) että vaikea vieläkään löytää tarvitsemaansa ja monet tavarat unohtuvat kaapin perälle. Säilytystilaa on niin vähän, mutta en ole tätä asuntoa varten hankkinut edes kirjahyllyä, koska myös tilaa ja varsinkin vapaita seiniä on niin vähän. Tarpeellisetkin tavarat tukkivat siis kiinteitä kaappeja, mutta voi olla että turhaakin vielä löytyy.

Odotan innolla kevään roskalavoja myös. Asuinalueelle niitä tulee yleensä ihan ok matkan päähän, nimittäin autottomana on hirveän hankala päästä eroon mm. parista vanhasta tuolista jotka ovat siinä kunnossa että ovat ihan roskaa.

Kävi tässä myös sellainen ikävä juttu, että kissa pissasi matolle. Nyt mietin että onko matto niin tärkeä että maksaisin sen pesetyksestä, vai heitänkö hiiteen. Ei mikään arvokas matto siis, mutta ihan kaunis. Voi tosin olla että on päässyt jo pilaantumaan kun jouduin sen jätesäkkiin käärimään ettei haise...

Miksi et pese itse? Jos menee lopullisesti pilalle, niin sitten roskiin. Jos puhdistuu kunnolla, niin sitten käyttöön.

Noin yleisesti olen kyllä sitä mieltä, että kaikki käyttökelpoiset tavarat kannattaa pelastaa, rahallisella arvolla ei väliä. Ekologisempaa näin kuin heitellä aina niitä halpiksia roskiin ja ostaa uutta samanlaista tilalle.

Jaa niin että missä pesisin ja vieläpä kevättalvella? Ei ole matonpesupaikkoja lähimaillakaan eikä autoa käytettävissä. Eli kyllä tässä tapauksessa pitäisi tilata matolle nouto ja pesulapalvelu.

Missä asut? Kerrostaloissa on yleensä pyykkitupa jossa mahtuu pesemään isommankin maton. Monet kylpyhuoneet on sen verran isoja että tavallinen matto mahtuu sinne, taittaa vaikka toista päätä kun pesee toista. Voiko pissaisen kohdan huuhdella ja kuivattaa nyt, ja vaikka kesällä pitää matonpesutalkoot jonkun kaverin kanssa? Tai lahjoita kaverille, jos joku on matosta kiinnostunut ja hänellä on mahdollisuus se myös pestä.

Itse kyllä mieluummin pesetän vaikka rahalla kuin heitän käyttökelpoista tavaraa roskiin

Hyvin tavallista, ettei kerrostalossa ole pyykkitupaa. Ja jos onkin, aina niiden lattialla ei saa pestä mattoa, koska se ei ole vesieristetty. Tässä vaiheessa kyllä heittäisin pussissa pissassa muhineen maton pois. 

Tulevasta pääsiäisestä ajatuksia. Joulukoristeita mulla on jonkun verran koska joulu on sen verran iso juttu ja itse tykkään siitä tosi paljon ja koristeet luo ihanaa tunnelmaa. Lapsuuden kodissa totuin siihen että myös pääsiäisenä oli jos jonkun näköistä tipua ja pupua ja kaikennäköistä koristetta, ja toki ne olivat söpöjä ja toivat keväistä ja iloista tunnelmaa. Kuitenkin aikuisena olen hoitanut oman pääsiäiskoristeluni lähinnä syötävillä ja luonnosta löytyvillä jutuilla.

Tykkään tosi paljon siitä että on vähän jotain koristetta ja itselleni pääsiäinen ei ole vain pitkä viikonloppu (mitä se voi joillekin olla) ja on ihanaa kun kotiin saa vähän erilaista ilmettä. Mutta tänäkin vuonna koristeina toimivat pajunoksat, rairuoho ja ohraruoho, pääsiäismunat ja muut pikkuherkut, joita voi laittaa nätisti esille keittiön lisäksi vaikka olohuoneeseen johonkin kulhoon. Lisäksi omistan muutamia pikkutipuja, joita voi laittaa rairuohon sekaan ja yhden pienen pääsiäisaiheisen pöytäliinan. Mutta sen enempää säilytettäviä koristeita en omista ja suurin osa pääsiäiskoristeistani joko syödään tai heitetään pois.

Miten te muut luotte pääsiäistunnelmaa kotiin? Millaisia koristeita teillä on ja miten tavarapaljous/karsiminen ja pääsiäinen liittyvät toisiinsa vai liittyvätkö mitenkään?

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt muutamia vuosia ollut hankkimatta paljoakaan uutta, koska kaappi on ollut niin täynnä. Tietty tyydytys kyllä tulee siitä, että olen kuluttanut paljon vähemmän kuin ennen.

Nyt olin ystävän kanssa pitkästä aikaa lounaalla, ja ystävääni verratessa ja kotiin tultuani huomasin, että olemukseni onkin nykyään aika… nuhjuinen. Periaatteessa käyttökelpoiset vaatteet ovat kyllä parhaat päivänsä nähneet, ja varsinkin jos kaikki kamat ovat vanhoja, yleisilme on nukkavieru.

Kaupassa on siis käytävä välillä, jos haluaa näyttää siistiltä.

Allekirjoitan !

Olen vuosia saanut ystävältäni vaatteet. Hän on vaihtanut työpaikkaa, jossa on ekoarvot.

On ostanut tosi vähän vaatteita, myös en ole juurikaan saanut vaatteita.

Itse en juurikaan osta vaatteita, oma valinta.

Käyn töissä n kerran kk. Olen ihan nukkavieru.

Vierailija kirjoitti:

Tulevasta pääsiäisestä ajatuksia. Joulukoristeita mulla on jonkun verran koska joulu on sen verran iso juttu ja itse tykkään siitä tosi paljon ja koristeet luo ihanaa tunnelmaa. Lapsuuden kodissa totuin siihen että myös pääsiäisenä oli jos jonkun näköistä tipua ja pupua ja kaikennäköistä koristetta, ja toki ne olivat söpöjä ja toivat keväistä ja iloista tunnelmaa. Kuitenkin aikuisena olen hoitanut oman pääsiäiskoristeluni lähinnä syötävillä ja luonnosta löytyvillä jutuilla.

Tykkään tosi paljon siitä että on vähän jotain koristetta ja itselleni pääsiäinen ei ole vain pitkä viikonloppu (mitä se voi joillekin olla) ja on ihanaa kun kotiin saa vähän erilaista ilmettä. Mutta tänäkin vuonna koristeina toimivat pajunoksat, rairuoho ja ohraruoho, pääsiäismunat ja muut pikkuherkut, joita voi laittaa nätisti esille keittiön lisäksi vaikka olohuoneeseen johonkin kulhoon. Lisäksi omistan muutamia pikkutipuja, joita voi laittaa rairuohon sekaan ja yhden pienen pääsiäisaiheisen pöytäliinan. Mutta sen enempää säilytettäviä koristeita en omista ja suurin osa pääsiäiskoristeistani joko syödään tai heitetään pois.

Miten te muut luotte pääsiäistunnelmaa kotiin? Millaisia koristeita teillä on ja miten tavarapaljous/karsiminen ja pääsiäinen liittyvät toisiinsa vai liittyvätkö mitenkään?

Koristelen tosi vähän mitään juhlaa tai sesonkia varten, mutta pääsiäiseksi olen useana vuonna hakenut ison ja keväisen kimpun. Kukista riippuen se kestää hyvänä kauan. Joskus olen myös hakenut ojanpientareelta pajunoksia maljakkoon, niistäkin tulee keväinen olo.

on kolme vajallista kaikenlaista  rautanauloista ja ruuveista kukkaruukkuhin ja vanhoihin verhoihin ynnä hyvä kokoelma työkaluja taltasta moottorisahaan. ja melkoinen määrä erilaista puutavaraa ja huonekalujakin. kaikkea tarvitaan kymmenen vuoden sisällä eikä ne vajassa ollessaan ruokaa yydä, mutta eipä tarvitse kauppaan lähteä jos tarvitsee saranan tai pöydän  tai lautasen 

Tavarapaljouden läpikäyminen on järkevää, jotta tietää mitä omistaa, ettei mene hommaamaan neljättä samanlaista hilavitkutinta, ekologistakin tämä on ja taloudellista. Toisaalta kaupasta ei aina edes saa kaikkea tarvitsemaansa varsinkaan kriisiaikoina joten ihan kaikesta ei kannata luopua, varakappaleitakin voi olla järkevä säilyttää. Kaappien tyhjentäminen ei myöskään siivoa henkistä roskaa, se täytyy tehdä muulla tavalla

Vierailija kirjoitti:

Kaappien tyhjentäminen ei myöskään siivoa henkistä roskaa, se täytyy tehdä muulla tavalla

Ymmärrän mitä meinaat, mutta välillisesti se voi auttaa mielialan kohotuksessa. Monelle tavarapaljous aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja syyllisyydentunteita, ja silloin tavaran vähentäminen auttaa. Tavaroita karsiessa on myös mahdollisuus kerrata omaa elämänhistoriaa, arvoja, tavoitteita ja lisätä itsetuntemusta. Joskus esim. menneisyyden hankalien tapahtumien käsittelyssä niihin liittyvien tavaroiden käsittely auttaa.