tavarapaljous :(

Kun on ollut kiireisempi ajanjakso ja tavarat sen takia hieman sekaisin ja paljon järjesteltävää ja ihan perus siivottavaakin niin on aivan ihanaa näin lauantaipäivänä varata aikaa tavaroiden läpikäymiseen ja siivoamiseen kun nuo kiireiset viikot ovat ohi. Jotenkin tosi rentouttavaa pestä pyykkiä ja käydä läpi vaatekaapin sisältöä, järjestellä vaikka jääkaappi tai mitä tahansa.

Eilen heitinkin jo tosi kuluneet farkut, joihin oli myös tullut reikä, pois ja katsotaan löytyykö muuta pois heitettävää. Jotenkin kun kevät lähestyy ja valon määrä lisääntyy koko ajan, tekee mieli pitää kotikin jotenkin avarana ja valoisana (vaikka illat ovatkin pimeitä vielä pitkään). On kiva polttaa joulun kynttilät pikkuhiljaa pois ja jättää erilaisia tasoja ja pöytiä täysin tyhjäksi tavarasta, kun taas joulun aikaan on ollut ihana kun on siellä ja täällä jotain kivaa pikku joulukoristetta tai vaikka joku pipari/suklaakonvehtikulho.

Koen itse lähestyvän kevään inspiroivana kun pikkuhiljaa luonto alkaa heräämään taas eloon ja voi tarkastella omaa itseä että mitä tavaroita minä juuri tarvitsen jne. Tai mikä on tuottanut huonoa fiilistä tai harmittanut jo pidempään ja nyt on aika heittää se pois. Tokihan vielä on täysi talvi mutta kyllä se kevät sieltä pikkuhiljaa saapuu.

Toisaalta talvea on vielä sen verran jäljellä että voi tutkia onko talvivaatteita käytetty tarpeeksi vai onko joitain huiveja, pipoja ym. jäänyt täysin käyttämättä ja onko joku talvivaate ollut jo monta vuotta putkeen käyttämättä. Nyt ne siis käyttöön tai pois. Tällaista pohdintaa tähän päivään.

Tuolla muutama sivu takaperin pohdittiin vaatteita ja niiden kulumista. Minulla on se ongelma, että moni muuten hyväkuntoinen vaate menee pilalle, kun syödessä tipahtaa pisara kastiketta tms. paidalle, ja rasvatahra ei lähdekään pesussa. Voin helposti korjata ommellen väärää kokoa tai mallia, lyhennellä tai pidennellä, mutta siistissä tai juhlavassa vaatteessa olevaa tahraa ei voi peittää millään tilkulla, vaikka lapsen vaatteeseen tai johonkin kotipaitaan niin voisikin tehdä. (Sappisaippua jättää ainakin minun kokemukseni mukaan vaaleamman jäljen tahran kohtaan, joten vaate menee silläkin käsiteltynä pilalle.)

Tällainen pysyvästi tahrainen paita (tms) on ongelma, sillä sitä ei voi kierrättää kirpparille tai hyväntekeväisyyteen, eikä roskiin raaski heittää. Ehkä kotipaitana pitää, ja silloinkin nolottaa, jos joku sattuu käymään tai ottaa vahingossa kaapista tahraisen paidan kun lähtee johonkin.

Poiskaan ei viitsi heittää, kun on vielä muuten uusi ja siisti. Sitten sen jemmaa jonnekin kaappiin ajatuksena ehkä tuunata jotain siitä kankaasta, kunhan on aikaa. Aina toisinaan sitten niitä raaskii karsia, kun on jo mennyt sen verran aikaa, ettei harmita leikata siivousrätiksi tai heittää pois.

Toinen juttu siitä, miten vaatteet voivat kulua muutenkin kuin repeämällä tai kulumalla kirjaimellisesti puhki... Ainakin minulla moni vaate saa hiestä tummempia läikkiä pitkään käytettynä, esimerkiksi yöpaidan niskassa on aina sellainen inhottava hiostunut kohta. Joskus myös kesäpaidoissa sama juttu, tai tekokuituisen takin kaula-aukossa. Sellaista ei voi korjata eikä kehtaa käyttääkään, vaikka vaate olisi muuten siistissä käyttökunnossa (kuten vaikkapa tuo takki).

Rasvatahroihin paras on käsitiskiaine. Sitä hankaa vähän Tarjalla ja pesee normaalisti niin yleensä rasvatahra lähtee.

Pysyvästi tahrainen vaate ei ole ongelma. Jos siinä on tahra jonka takia sitä ei voi pitää (käyttökelvoton vaate), niin sitten se joutaa pois.

Tässä ehkä ongelmana on enemmän oma ajattelutapasi kuin se käyttökelvoton, turha vaate. Raskitko antaa käyttökelvottomalke vaatteelle tilaa? Onko sinulla varaa pitää kaapillista turhia vaatteita? Muistathan, että jokainen oman asuntosi neliö maksaa. Raskitko antaa turhille vaatteille tilaa ajatuksista? Joka kerta kun kaappiin kurkkaat näet sen käyttökelvottoman vaatteen.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla muutama sivu takaperin pohdittiin vaatteita ja niiden kulumista. Minulla on se ongelma, että moni muuten hyväkuntoinen vaate menee pilalle, kun syödessä tipahtaa pisara kastiketta tms. paidalle, ja rasvatahra ei lähdekään pesussa. Voin helposti korjata ommellen väärää kokoa tai mallia, lyhennellä tai pidennellä, mutta siistissä tai juhlavassa vaatteessa olevaa tahraa ei voi peittää millään tilkulla, vaikka lapsen vaatteeseen tai johonkin kotipaitaan niin voisikin tehdä. (Sappisaippua jättää ainakin minun kokemukseni mukaan vaaleamman jäljen tahran kohtaan, joten vaate menee silläkin käsiteltynä pilalle.)

Tällainen pysyvästi tahrainen paita (tms) on ongelma, sillä sitä ei voi kierrättää kirpparille tai hyväntekeväisyyteen, eikä roskiin raaski heittää. Ehkä kotipaitana pitää, ja silloinkin nolottaa, jos joku sattuu käymään tai ottaa vahingossa kaapista tahraisen paidan kun lähtee johonkin.

Poiskaan ei viitsi heittää, kun on vielä muuten uusi ja siisti. Sitten sen jemmaa jonnekin kaappiin ajatuksena ehkä tuunata jotain siitä kankaasta, kunhan on aikaa. Aina toisinaan sitten niitä raaskii karsia, kun on jo mennyt sen verran aikaa, ettei harmita leikata siivousrätiksi tai heittää pois.

Toinen juttu siitä, miten vaatteet voivat kulua muutenkin kuin repeämällä tai kulumalla kirjaimellisesti puhki... Ainakin minulla moni vaate saa hiestä tummempia läikkiä pitkään käytettynä, esimerkiksi yöpaidan niskassa on aina sellainen inhottava hiostunut kohta. Joskus myös kesäpaidoissa sama juttu, tai tekokuituisen takin kaula-aukossa. Sellaista ei voi korjata eikä kehtaa käyttääkään, vaikka vaate olisi muuten siistissä käyttökunnossa (kuten vaikkapa tuo takki).

Kokeilepa vielä tätä leivinjauheen ja tiskiaineen yhdistelmää. Luin aikaisemmin toisenkin jutun aiheesta ja siinä ainakin vaikutusaikaa pidentämällä oli saatu sekä tavallinen rasvatahra että tomaattinen rasvatahra. Ei ole kovin työlästä kokeilla ja ainekset varmaan löytyy. https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/201709012200365138

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/8c8fc14f-de77-41ee-bf65-19e…

Tässä on se testaus.

Olen ollut nyt vajaan kuukauden verran etätöissä. Tarkoitus on ollut raikota tavaroita säästyneellä työmatkojen ajalla,  mutta projekti on tuntunut sen verran työläältä, etten ole päässyt aloittamaan sitä.

Tänään otin itseäni viimeinkin niskasta kiinni ja päätin aloittaa niistä alueista, jotka olen jo konmarittanut aikaisemmin. Eli vaatteet. 

Edellisestä raivauksesta oli jo 2 vuotta, ja nyt oli jo helpompi poistaa lisää vaatteita. Yllätyksekseni löysin vielä kaapeista sellaisia vaatteita, joista luulin jo luopuneeni. En ollut niitä kahteen vuoteen pitänyt ja olin ne jo mielessäni hyvästellyt.  Joten pois vaan!

Ehkä otan työpäivinä vähän pienemmän alueen käsittelyyn, kuten hylly per päivä. Onhan sekin parempi kuin vain miettiä joka päivä, että "pitäisi tehdä jotain".

En muista kerroinko täällä aiemmin, että olin turhaan hillonnut kuntoilulehtiä läpi jopa kahden muuton ajatellen, että sitten kun on aikaa luen näitä. No kesälomalla oli aikaa selata lehtiä, ja huomasin, että suurin osa artikkeleista oli jotain muoti- tai meikkijuttuja ja otin lehdistä talteen ainoastaan kuntoiluohjeet.

Nyt olen noita treenejä tehnyt kotona, kun salit ovat olleet kiinni. Ohjeet ovat helppo löytää, kun ovat omassa muovitaskussa, eikä enää tarvitse plärätä koko lehteä läpi.

Vierailija kirjoitti:

Sanakirjalla on sentään ottajansa aina kirppiksillä ja sairaaloissakin niille on kysyntää koska monet potilaat haluavat lukea ulkomaankielistä kirjallisuutta.

Eipä juuri ole. Sanakirjat on netissä nykyään. Paljon helpommin löytää mitä etsii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten joku kirjoitti aiemmin, vaatteiden kulumiseen vaikuttaa paljon käyttötapa.

Olen nyt kuukauden ajan tehnyt etätöitä, mutta aiemmin istuin työpaikalla joka arkipäivä. Kyllä mulla farkut kuluivat haarasta aika nopeasti puhki. 

Toinen tapa, miten vaatteet saa nopeasti kulumaan, on laittaa ne kuivuriin. Kuivuri jotenkin kuluttaa vaatteita nopeammin kuin esim.narulla kuivumistapa.

Virallinen testi tehty kuivurin kuluttamisesta ja siinä todettiin ettei kuluta.

Itse kuivaan kaiken ja niin ihmeelliselle kuin tuntuukin, niin suurin osa vaatteista ei oikeasti kulu.

Kuivausrumpu ei ole mikään pahis

Pyykkien kuivaaminen kuivausrummussa ei kuitenkaan ole niin huono vaihtoehto kuin voisi luulla. Kuluttaja-lehden mukaan kuivausrumpu on fiksu ostos, jos valitsee lämpöpumpulla varustetun, energiatehokkaan kuivurin. Kuivausrumpu ei edes kuluta vaatteita merkittävästi enemmän. TTS:n Marjomaa sanoo, että kuivausrummun nukkasihtiin jäävä nukka irtoaisi vaatteesta ennemmin tai myöhemmin muutenkin.

– Tutkimusten mukaan noin kymmenesosa vaatteen kulumisesta aiheutuu rumpukuivauksesta.

Oma kokemukseni kuivausrummusta ei kyllä vastaa kyseistä tutkimusta. Meidän perheessä ei ollut ensimmäiseen kymmeneen vuoteen kuivausrumpua. Esim. T-paidat kestivät vuodesta toiseen siisteinä narukuivauksella. Ostimme uuteen taloon kuivausrummun. Kun rummutimme näitä vanhoja hyviksi todettuja T-paitoja, niin kuukaudessa kaikki paidat olivat reikiä täynnä. Toisin sanoen, nukka ei ollut itsestään paidoista mihinkään about kymmenessä vuodessa lähtenyt. Rumpu sitten todisti, että todellisuudessa paita oli enää ilmeisesti vain saumoista kiinni. 

Epäilen, että kyseisen tutkimuksen tutkimusaika oli aivan liian lyhyt...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla muutama sivu takaperin pohdittiin vaatteita ja niiden kulumista. Minulla on se ongelma, että moni muuten hyväkuntoinen vaate menee pilalle, kun syödessä tipahtaa pisara kastiketta tms. paidalle, ja rasvatahra ei lähdekään pesussa. Voin helposti korjata ommellen väärää kokoa tai mallia, lyhennellä tai pidennellä, mutta siistissä tai juhlavassa vaatteessa olevaa tahraa ei voi peittää millään tilkulla, vaikka lapsen vaatteeseen tai johonkin kotipaitaan niin voisikin tehdä. (Sappisaippua jättää ainakin minun kokemukseni mukaan vaaleamman jäljen tahran kohtaan, joten vaate menee silläkin käsiteltynä pilalle.)

Tällainen pysyvästi tahrainen paita (tms) on ongelma, sillä sitä ei voi kierrättää kirpparille tai hyväntekeväisyyteen, eikä roskiin raaski heittää. Ehkä kotipaitana pitää, ja silloinkin nolottaa, jos joku sattuu käymään tai ottaa vahingossa kaapista tahraisen paidan kun lähtee johonkin.

Poiskaan ei viitsi heittää, kun on vielä muuten uusi ja siisti. Sitten sen jemmaa jonnekin kaappiin ajatuksena ehkä tuunata jotain siitä kankaasta, kunhan on aikaa. Aina toisinaan sitten niitä raaskii karsia, kun on jo mennyt sen verran aikaa, ettei harmita leikata siivousrätiksi tai heittää pois.

Toinen juttu siitä, miten vaatteet voivat kulua muutenkin kuin repeämällä tai kulumalla kirjaimellisesti puhki... Ainakin minulla moni vaate saa hiestä tummempia läikkiä pitkään käytettynä, esimerkiksi yöpaidan niskassa on aina sellainen inhottava hiostunut kohta. Joskus myös kesäpaidoissa sama juttu, tai tekokuituisen takin kaula-aukossa. Sellaista ei voi korjata eikä kehtaa käyttääkään, vaikka vaate olisi muuten siistissä käyttökunnossa (kuten vaikkapa tuo takki).

Kokeilepa vielä tätä leivinjauheen ja tiskiaineen yhdistelmää. Luin aikaisemmin toisenkin jutun aiheesta ja siinä ainakin vaikutusaikaa pidentämällä oli saatu sekä tavallinen rasvatahra että tomaattinen rasvatahra. Ei ole kovin työlästä kokeilla ja ainekset varmaan löytyy. https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/201709012200365138

Saako paidan laittaa koneeseen kun siinä on tiskiainetta? Sitä ei tarvi huuhdella pois ennen pesukoneeseen laittoa? Mietin vain kun tiskikoneeseenhan ei saa laittaa käsitiskiainetta. Anteeksi ehkä tyhmä kysymykseni…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten joku kirjoitti aiemmin, vaatteiden kulumiseen vaikuttaa paljon käyttötapa.

Olen nyt kuukauden ajan tehnyt etätöitä, mutta aiemmin istuin työpaikalla joka arkipäivä. Kyllä mulla farkut kuluivat haarasta aika nopeasti puhki. 

Toinen tapa, miten vaatteet saa nopeasti kulumaan, on laittaa ne kuivuriin. Kuivuri jotenkin kuluttaa vaatteita nopeammin kuin esim.narulla kuivumistapa.

Virallinen testi tehty kuivurin kuluttamisesta ja siinä todettiin ettei kuluta.

Itse kuivaan kaiken ja niin ihmeelliselle kuin tuntuukin, niin suurin osa vaatteista ei oikeasti kulu.

Kuivausrumpu ei ole mikään pahis

Pyykkien kuivaaminen kuivausrummussa ei kuitenkaan ole niin huono vaihtoehto kuin voisi luulla. Kuluttaja-lehden mukaan kuivausrumpu on fiksu ostos, jos valitsee lämpöpumpulla varustetun, energiatehokkaan kuivurin. Kuivausrumpu ei edes kuluta vaatteita merkittävästi enemmän. TTS:n Marjomaa sanoo, että kuivausrummun nukkasihtiin jäävä nukka irtoaisi vaatteesta ennemmin tai myöhemmin muutenkin.

– Tutkimusten mukaan noin kymmenesosa vaatteen kulumisesta aiheutuu rumpukuivauksesta.

Oma kokemukseni kuivausrummusta ei kyllä vastaa kyseistä tutkimusta. Meidän perheessä ei ollut ensimmäiseen kymmeneen vuoteen kuivausrumpua. Esim. T-paidat kestivät vuodesta toiseen siisteinä narukuivauksella. Ostimme uuteen taloon kuivausrummun. Kun rummutimme näitä vanhoja hyviksi todettuja T-paitoja, niin kuukaudessa kaikki paidat olivat reikiä täynnä. Toisin sanoen, nukka ei ollut itsestään paidoista mihinkään about kymmenessä vuodessa lähtenyt. Rumpu sitten todisti, että todellisuudessa paita oli enää ilmeisesti vain saumoista kiinni. 

Epäilen, että kyseisen tutkimuksen tutkimusaika oli aivan liian lyhyt...?

Kyllä tuo 10 vuotta kuulostaa t paidan iässä jo vanhuuttaan hajonneelle ja rumpu teki palveluksen saattamalla haudanlepoon ne.

Kuka mitäkin arvostaa, mutta meillä ei selvittäisi ilman rumpua kissojen ja koirien taloudessa.

Aivan sama kestääkö vaatteet minkä aikaa, mutta haluan kulkea mukavan tuntuisissa ja karvattomissa.

Vie kierrätykseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla muutama sivu takaperin pohdittiin vaatteita ja niiden kulumista. Minulla on se ongelma, että moni muuten hyväkuntoinen vaate menee pilalle, kun syödessä tipahtaa pisara kastiketta tms. paidalle, ja rasvatahra ei lähdekään pesussa. Voin helposti korjata ommellen väärää kokoa tai mallia, lyhennellä tai pidennellä, mutta siistissä tai juhlavassa vaatteessa olevaa tahraa ei voi peittää millään tilkulla, vaikka lapsen vaatteeseen tai johonkin kotipaitaan niin voisikin tehdä. (Sappisaippua jättää ainakin minun kokemukseni mukaan vaaleamman jäljen tahran kohtaan, joten vaate menee silläkin käsiteltynä pilalle.)

Tällainen pysyvästi tahrainen paita (tms) on ongelma, sillä sitä ei voi kierrättää kirpparille tai hyväntekeväisyyteen, eikä roskiin raaski heittää. Ehkä kotipaitana pitää, ja silloinkin nolottaa, jos joku sattuu käymään tai ottaa vahingossa kaapista tahraisen paidan kun lähtee johonkin.

Poiskaan ei viitsi heittää, kun on vielä muuten uusi ja siisti. Sitten sen jemmaa jonnekin kaappiin ajatuksena ehkä tuunata jotain siitä kankaasta, kunhan on aikaa. Aina toisinaan sitten niitä raaskii karsia, kun on jo mennyt sen verran aikaa, ettei harmita leikata siivousrätiksi tai heittää pois.

Toinen juttu siitä, miten vaatteet voivat kulua muutenkin kuin repeämällä tai kulumalla kirjaimellisesti puhki... Ainakin minulla moni vaate saa hiestä tummempia läikkiä pitkään käytettynä, esimerkiksi yöpaidan niskassa on aina sellainen inhottava hiostunut kohta. Joskus myös kesäpaidoissa sama juttu, tai tekokuituisen takin kaula-aukossa. Sellaista ei voi korjata eikä kehtaa käyttääkään, vaikka vaate olisi muuten siistissä käyttökunnossa (kuten vaikkapa tuo takki).

Kokeilepa vielä tätä leivinjauheen ja tiskiaineen yhdistelmää. Luin aikaisemmin toisenkin jutun aiheesta ja siinä ainakin vaikutusaikaa pidentämällä oli saatu sekä tavallinen rasvatahra että tomaattinen rasvatahra. Ei ole kovin työlästä kokeilla ja ainekset varmaan löytyy. https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/201709012200365138

Saako paidan laittaa koneeseen kun siinä on tiskiainetta? Sitä ei tarvi huuhdella pois ennen pesukoneeseen laittoa? Mietin vain kun tiskikoneeseenhan ei saa laittaa käsitiskiainetta. Anteeksi ehkä tyhmä kysymykseni…

Saa. Eihän sitä ole kuin pari pisaraa siinä kankaassa.

Käsitiskiaineella ei voi pestä koneessa astioita, eli jos ruuttaat sinne sen jotain 30 millilitraa käsitiskiainetta mitä sinne pannaan konetiskiainetta, käy kauheuksia. Jos siellä on joku lautanen, mihin on loiskahtanut pieni pisara fairya, ei käy mitään.

Joskus tavaroiden pois heittäminen on helpompaa ja joskus vaikeampaa, ja itselläni on välillä hetkiä jolloin tuntuu typerältä heittää joku periaatteessa ihan käyttökelpoinen, joskin ehkä vanha ja kulunut, tavara pois. Varsinkin jos sitä on käytetty melko vähän. Ja sitten yrittää keksiä jonkun käyttötavan, jolla voisi edes vähän hyödyntää tavaraa ennen kun sen heittää pois tai saisi sen jotenkin käytettyä. Joku aiemmin tuolla kirjoittikin että tuntuu että useita vuosia käyttmättä olleille tavaroille yrittää väkisin keksiä jonkun käyttötarkoituksen ennen poisheittämistä, ettei tavara ole aivan turhaan ollut vuosia kaapissa viemässä tilaa.

Esim siivousrätti vaatteesta tai pyyhkeestä on klassinen esimerkki, mutta tuleeko teille mieleen muita hyviä vinkkejä niihin tilanteisiin kun kaipaa tavaroille vielä jotain lisäkäyttöä ennen poisheittämistä, mutta se perinteinen tapa käyttää tavaraa ei ole mieleinen tai toimi.

Kävin läpi omia meikkejä ja heitin pois yhden vanhan kajaalin, mutta en vielä ihan roskiin vaan teen sillä muistiinpanoja, juuri viimeksi tänäänkin työpäivän aikana. Heitän sen pois sitten kun se kuluu loppuun tai kun se alkaa muuten ärsyttää... Muita vastaavia esimerkkejä tai kokemuksia?

Mitäh? Muistiinpanoja kajalilla?

Sulla on varmaan kyniäkin ylimäärin?

Pahimmassa tapauksessa sulla on sotkuiset muistiinpanot, jotka sotkevat kädet ja kädet puolestaan huonekalut. Tämä "säästäminen"/loppuunkuluttaminen voi tuottaa sinulle vielä ison työn, kun rätin ja puhdistusaineen kanssa heilut siivoamassa jälkiä.

Nyt se kajali ja samalla huonot kynät roskiin. Jos kaikki kynäsi ovat huonoja, heitä ne silti pois ja osta yksi kunnollinen tilalle. Mulla toimii vieläkin lukioon ostettu kuulakärkikynä. Ei kuivu eikä tahraa. Päätin lukion viime vuosituhannen puolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten joku kirjoitti aiemmin, vaatteiden kulumiseen vaikuttaa paljon käyttötapa.

Olen nyt kuukauden ajan tehnyt etätöitä, mutta aiemmin istuin työpaikalla joka arkipäivä. Kyllä mulla farkut kuluivat haarasta aika nopeasti puhki. 

Toinen tapa, miten vaatteet saa nopeasti kulumaan, on laittaa ne kuivuriin. Kuivuri jotenkin kuluttaa vaatteita nopeammin kuin esim.narulla kuivumistapa.

Virallinen testi tehty kuivurin kuluttamisesta ja siinä todettiin ettei kuluta.

Itse kuivaan kaiken ja niin ihmeelliselle kuin tuntuukin, niin suurin osa vaatteista ei oikeasti kulu.

Kuivausrumpu ei ole mikään pahis

Pyykkien kuivaaminen kuivausrummussa ei kuitenkaan ole niin huono vaihtoehto kuin voisi luulla. Kuluttaja-lehden mukaan kuivausrumpu on fiksu ostos, jos valitsee lämpöpumpulla varustetun, energiatehokkaan kuivurin. Kuivausrumpu ei edes kuluta vaatteita merkittävästi enemmän. TTS:n Marjomaa sanoo, että kuivausrummun nukkasihtiin jäävä nukka irtoaisi vaatteesta ennemmin tai myöhemmin muutenkin.

– Tutkimusten mukaan noin kymmenesosa vaatteen kulumisesta aiheutuu rumpukuivauksesta.

Oma kokemukseni kuivausrummusta ei kyllä vastaa kyseistä tutkimusta. Meidän perheessä ei ollut ensimmäiseen kymmeneen vuoteen kuivausrumpua. Esim. T-paidat kestivät vuodesta toiseen siisteinä narukuivauksella. Ostimme uuteen taloon kuivausrummun. Kun rummutimme näitä vanhoja hyviksi todettuja T-paitoja, niin kuukaudessa kaikki paidat olivat reikiä täynnä. Toisin sanoen, nukka ei ollut itsestään paidoista mihinkään about kymmenessä vuodessa lähtenyt. Rumpu sitten todisti, että todellisuudessa paita oli enää ilmeisesti vain saumoista kiinni. 

Epäilen, että kyseisen tutkimuksen tutkimusaika oli aivan liian lyhyt...?

Olen asunut maassa, jossa kuivausrumpu oli normaalivaruste useimmissa kodeissa. En huomannut vaatteiden menevän rikki helpommin. Toki silloin kaupoissa oli paljon vähemmän halpatuotantovaatteita. Siellä oli melkein kaikissa vaatteissa  pesuohje, jonka mukaan vaate kestää rumpukuivaamista. Suomessa näkee tosi harvoin vaatteita, joita saa kuivata rummussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh. Minulla on ongelma. Ahdistun jatkuvasti tavarasta ja raijaan sitä ulos, ja samalla toisesta päästä sisään. Kyllähän sitä tarviikin, kun on monta pientä lasta, mutta siis veikkaan että mulla on tavallista enemmän "pakko tarvii" juttuja. Ja olen erittäin hyvä kirpparikierrättäjä, joten ne "pakkotarvii"-jutut löytyykin yleensä helposti edullisesti, joten on pienempi kynnys niitä hommatakin. Ja sit ahdistaa taas kun on niin paljon tavaraa. Tosin ei tää tavaramäärä isommassa asunnossa tuntuisi missään, mut kun 5 henkeä asuu 79 neliön kolmiossa (ilman mitään varastoa) niin ei oikeestaan saisi omistaa hirveesti mitään ylimääräisiä.

Ja ehkä sekoitan sen tavarapaljouden oikeastaan myös ihan vaan tavarasotkuun, kun 2 ja 3v retkeilee ympäri asuntoa ja vanhemmilla ei ihan muistu siivota omia jälkiään. Eli tavaroiden karsimisen ohessa olen yrittänyt nyt keksiä keinoja arkisiivouksen sujuvoittamiseen - yksi oivallus oli poistaa likapyykkikaapin ovi! Yllättävästi paremmin ne pyykit kulkeutuu kaikilla koriin asti, kun ei tarvi sitä yhtä ylimääräistä ovea avata ensin, vaan voi vaikka kauempaakin heittää.

Naurakaa vaan, mutta näköjään se on meillä liikaa! Ylipäätään oon alkanut miettiä et sen sijaan että syyllistän itseäni vuodesta toiseen siitä, etten jotain noin pientä asiaa saa muka aina tehtyä, oikeastaan on tehokkaampaa yrittää sit vaan kiertää tai poistaa se koko asia. Poistaa kaapista ovi tai roskiksesta kansi tai mitä vaan vaatiikaan. Tai sit poistaa niin paljon vaatetta ja astioita käytöstä et yksinkertaisesti on pakko pyörittää se tiskikone tai pyykkikone ajoissa, ettei kasoja edes pääse syntymään.

Lasten vaatteiden vähentäminen tai määrän tarkistelu mulla onkin seuraavaksi tehtävänä.

Huoh. Että semmonen avautuminen.

Sun kokemuksia hyväksikäyttäen voisi jemmata osan lasten leluista niin niitä ei kertyisi niin paljon ympäri asuntoa? Sitten taas vaihtaisi lelut kun tuntuu että näillä ei enää kiinnosta leikkiä. On tutkittukin, että on lapselle hyväksi jos kerrallaan on vain pieni määrä leluja leikissä. Lisää rauhallisuutta ja keskittymiskykyä.

Äitini teki tätä jo 50-60 -luvulla. Hän kertoi minulle myöhemmin, että iloitsin kuin uusista tavaroista, kun "kadonneet" lelut ilmestyivät yllättäen takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla muutama sivu takaperin pohdittiin vaatteita ja niiden kulumista. Minulla on se ongelma, että moni muuten hyväkuntoinen vaate menee pilalle, kun syödessä tipahtaa pisara kastiketta tms. paidalle, ja rasvatahra ei lähdekään pesussa. Voin helposti korjata ommellen väärää kokoa tai mallia, lyhennellä tai pidennellä, mutta siistissä tai juhlavassa vaatteessa olevaa tahraa ei voi peittää millään tilkulla, vaikka lapsen vaatteeseen tai johonkin kotipaitaan niin voisikin tehdä. (Sappisaippua jättää ainakin minun kokemukseni mukaan vaaleamman jäljen tahran kohtaan, joten vaate menee silläkin käsiteltynä pilalle.)

Tällainen pysyvästi tahrainen paita (tms) on ongelma, sillä sitä ei voi kierrättää kirpparille tai hyväntekeväisyyteen, eikä roskiin raaski heittää. Ehkä kotipaitana pitää, ja silloinkin nolottaa, jos joku sattuu käymään tai ottaa vahingossa kaapista tahraisen paidan kun lähtee johonkin.

Poiskaan ei viitsi heittää, kun on vielä muuten uusi ja siisti. Sitten sen jemmaa jonnekin kaappiin ajatuksena ehkä tuunata jotain siitä kankaasta, kunhan on aikaa. Aina toisinaan sitten niitä raaskii karsia, kun on jo mennyt sen verran aikaa, ettei harmita leikata siivousrätiksi tai heittää pois.

Toinen juttu siitä, miten vaatteet voivat kulua muutenkin kuin repeämällä tai kulumalla kirjaimellisesti puhki... Ainakin minulla moni vaate saa hiestä tummempia läikkiä pitkään käytettynä, esimerkiksi yöpaidan niskassa on aina sellainen inhottava hiostunut kohta. Joskus myös kesäpaidoissa sama juttu, tai tekokuituisen takin kaula-aukossa. Sellaista ei voi korjata eikä kehtaa käyttääkään, vaikka vaate olisi muuten siistissä käyttökunnossa (kuten vaikkapa tuo takki).

Mä teen niin, että hieman kulahtaneet vaatteet on ok kotona muttei koskaan likaiset. Eli jos vaatteessa on näkyvä tahra niin se menee tekstiilijätekeräykseen(pestynä tietty)/roskiin.

Sama juttu rikkinäisyyden kanssa. Esim. pienen reiän voin parsia ja ommella vaikka irronneen napin takaisin, mutta jos vaate on revennyt tai hiutunut (esim. elastaani on tuhoutunut ja törröttää kankaasta "läpi") niin pois vaan.

Vierailija kirjoitti:

Mitäh? Muistiinpanoja kajalilla?

Sulla on varmaan kyniäkin ylimäärin?

Pahimmassa tapauksessa sulla on sotkuiset muistiinpanot, jotka sotkevat kädet ja kädet puolestaan huonekalut. Tämä "säästäminen"/loppuunkuluttaminen voi tuottaa sinulle vielä ison työn, kun rätin ja puhdistusaineen kanssa heilut siivoamassa jälkiä.

Nyt se kajali ja samalla huonot kynät roskiin. Jos kaikki kynäsi ovat huonoja, heitä ne silti pois ja osta yksi kunnollinen tilalle. Mulla toimii vieläkin lukioon ostettu kuulakärkikynä. Ei kuivu eikä tahraa. Päätin lukion viime vuosituhannen puolella.

Hei! Muistiinpanot ovat siis sellaisia että kirjotan jotain lapulle, teen laskelmia tms. ja heitän paperin roskiin saman tien tai samana päivänä viimeistään. Siis sellainen suttupaperisysteemi, jonka avulla jäsennän ajatuksia. Toimii tosi hyvin. Kyniä mulla on tosi maltillinen ja hyvä määrä.

Voit olla eri mieltä ja se on tietenkin täysin sallittua, mutta jos ilmaistaisiin täällä hieman korrektimmin mielipiteitämme. Yksi vinkki toimii toisella, toinen taas toisella. Erilaisia mielipiteitä saa kertoa totta kai, mutta kun luet viestisi uudestaan niin ymmärrät varmaan että se on aika hyökkäävä ja syyllistävä. Erilaiset näkemyksetkin on kiva sanoa vähän kannustavammin niin säilyy hyvänä tämän keskustelun ilmapiiri. Ja se alapeukku on myös ihan hyvä toiminto, jota voi käyttää silloin kun on eri mieltä ja se onkin korrekti ja neutraali tapa tuoda esille oma kanta toisen kommenttiin.

Mukavia tavaroiden karsimis- ja järjestelyhetkiä kaikille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla muutama sivu takaperin pohdittiin vaatteita ja niiden kulumista. Minulla on se ongelma, että moni muuten hyväkuntoinen vaate menee pilalle, kun syödessä tipahtaa pisara kastiketta tms. paidalle, ja rasvatahra ei lähdekään pesussa. Voin helposti korjata ommellen väärää kokoa tai mallia, lyhennellä tai pidennellä, mutta siistissä tai juhlavassa vaatteessa olevaa tahraa ei voi peittää millään tilkulla, vaikka lapsen vaatteeseen tai johonkin kotipaitaan niin voisikin tehdä. (Sappisaippua jättää ainakin minun kokemukseni mukaan vaaleamman jäljen tahran kohtaan, joten vaate menee silläkin käsiteltynä pilalle.)

Tällainen pysyvästi tahrainen paita (tms) on ongelma, sillä sitä ei voi kierrättää kirpparille tai hyväntekeväisyyteen, eikä roskiin raaski heittää. Ehkä kotipaitana pitää, ja silloinkin nolottaa, jos joku sattuu käymään tai ottaa vahingossa kaapista tahraisen paidan kun lähtee johonkin.

Poiskaan ei viitsi heittää, kun on vielä muuten uusi ja siisti. Sitten sen jemmaa jonnekin kaappiin ajatuksena ehkä tuunata jotain siitä kankaasta, kunhan on aikaa. Aina toisinaan sitten niitä raaskii karsia, kun on jo mennyt sen verran aikaa, ettei harmita leikata siivousrätiksi tai heittää pois.

Toinen juttu siitä, miten vaatteet voivat kulua muutenkin kuin repeämällä tai kulumalla kirjaimellisesti puhki... Ainakin minulla moni vaate saa hiestä tummempia läikkiä pitkään käytettynä, esimerkiksi yöpaidan niskassa on aina sellainen inhottava hiostunut kohta. Joskus myös kesäpaidoissa sama juttu, tai tekokuituisen takin kaula-aukossa. Sellaista ei voi korjata eikä kehtaa käyttääkään, vaikka vaate olisi muuten siistissä käyttökunnossa (kuten vaikkapa tuo takki).

Mä teen niin, että hieman kulahtaneet vaatteet on ok kotona muttei koskaan likaiset. Eli jos vaatteessa on näkyvä tahra niin se menee tekstiilijätekeräykseen(pestynä tietty)/roskiin.

Sama juttu rikkinäisyyden kanssa. Esim. pienen reiän voin parsia ja ommella vaikka irronneen napin takaisin, mutta jos vaate on revennyt tai hiutunut (esim. elastaani on tuhoutunut ja törröttää kankaasta "läpi") niin pois vaan.

Tosi hyviä periaatteita sulla, hienoa!

Olen nyt kotona etätöitä tehdessä oppinut valtavista vaatevarastoistani niin paljon, että suuri "purge" eli puhdistus on tulossa ihan varmasti lähiaikoina.

En voi sietää etätöissä mitään vähänkään kutisevia, puristavia, sähköisiä tai muuten ärsyttäviä vaatteita. Hei vaan liian tiukat sukanvarret, hei polyestermekko, ei liian kireä poolokaulus. Ja kun välillä on kuuma ja kylmä, yhtäkkiä tajuaa ettei ne olekaan "niitä" hikoilupuuskia vaan johtuvat siitä että on tekokuitua tekokuidun päällä! Ja pukee puuvillapaidan päälle puuvillapuseron ja sen päälle villatakin ja yhtäkkiä, aivan äkkiä, on tosi lämmin ja hyvä olla. Tiedän ettei puuvillakaan ole ongelmaton kangas, mutta ainakin se sopii mun iholle paremmin kuin keinokuitu.

Myös värit ärsyttävät. Kaikki "voi miten tyhmän näköiset nämä siniset housut ovat tämän hiekanvärisen villatunikan kanssa ja sitten vedät taas ne mustat vaatteet päälle ja taas ihan hyriset onnellisena. Jos se synkeä monen inhoama musta saa minut iloiseksi ja olon hyväksi, se se on sitten minun sieluni lepoväri ja koti. Ja miten helpoksi pukeutuminen käy! Ja miten iloiseksi tekevät ne pienet väripilkut kuten punaiset villasukat ja gebardikuosiset alushousut.

Luulen, että lähiaikoina vaatevarastoista katoaa 90% muualle jatkoelämään elämäänsä ilman minua.