Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (20761)
Menin sitten lukemaan Outi Pyyn blogista tuhoeläimistä. Siitä miten turkiskuoriaisten lisäksi on muitakin, ja että ongelma voi olla mm. siinä, että osa vaatteista on kasoissa lattialla/sängyllä tms ja esim pyykki siivotaan sitten vasta myöhemmin kaappeihin. Ja että pimeissä paikoissa on huonoissa säilytyspusseissa vuosia tai ihan vaan yli vuoden vaatteita, joita ei tarkasteta..
Yhtäkkiä tuli kova tarve käydä kaikki vaatteet läpi ja vaihtaa jäte/ikeasäkit johonkin tiiviimpään mm. häkkivarastossa. Mies myös kiinnostui asiasta, ilmeiseti tuhoeläimet oli se taikasana. Tuhoeläimet, pienet mönkijät, joita saattaa lurkata ties missä hämärässä ja jotka saattavat popsia lempivaatteitaan.
Saa nähdä mitä tämä saa aikaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on taas vähän taukoa raivaamisesta. Ahdistaa jo nyt tuleva joulu ( sekä mun ja lapsen synttärit), että mitä sitä kehtaisi lahjaksi pyytää, kun läheiset tahtovat sellaiset antaa. Suurimmaksi osaksi saadaan varmaan mitä pyydetään, mutta pari henkilöä tyydyttää lahjan ostamisella 100% omia ostotarpeitaan. Eli antavat tarpeetonta lahjaksi.
Olen myös täällä tuskaillut sen kanssa että raivaus ei näy missään. Johtunee siitä, että vaatehuone, häkkivarasto ja vaatekaapit on siivottu. Nyt pitäisi tarttua paperipinoihin sekä ajelehtivaan tavaraan sekä ymmärtää miksi se tavara ajelehtii ja miten sen voi ratkaista.
Pyydä lahjaksi käyttötavaraa tai vaikka jotain erikoiskahveja tai -teetä. Jotain sellaista mikä kuluu ja mitä käyttäisitte joka tapauksessa. Olen saanut omalle äidilleni menemään perille, että en tarvitse mitään tavaraa, mielummin jotain syömistä, jouluna vaikka konvehteja, joulukahvia, itse leivotun kakun.
Tätä olenkin tehnyt, eli pyytänyt sellaista mikä tulee käyttöön tai oikeasti tarvitaan. Silti pari henkilöä tykkää antaa krääsää lahjaksi esim lapselle halpoja muovileluja. Omat tarpeettomat lahjat osaan antaa eteenpäin, mutta lapsen kohdalla se on ongelmallisempaa. Myös puolisolla on joku ihmi pakkomielle säilyttää lahjoja vain koska ne on lahjaksi saatu.
Olen jo vuosia pyytänyt lahjaksi kaikkea mitä voi kuluttaa, kuten teetä, kynttilöitä ym. Ja nyt alan kyllästyä tähänkin. Olen keski-ikäisenä jo niin kaavoihini kangistunut että juon aamuisin samaa teetä, käytän samaa suihkusaippuaa ja vartalovoidetta, poltan tiettyjä sisustukseeni sopivia kynttilöitä ja niin edelleen.
Ihmiset ovat toki ihania kun haluavat ilahduttaa ja tuovat lahjoja, arvostan elettä. Vaan jynssäsin taas käsiäni lahjaksi saadulla kirsikanhajuisella palasaippualla yrittäen epätoivoisesti saada kulutettua sen pois, kun vieressä olisi hyväntuoksuinen, itse valitsemani hellävarainen nestekäsisaippua joka ei kuivata käsiäni. Kaappini on täynnä erilaisia teelaatuja joita en saa käytettyä, koska juon aamuisin aina sitä samaa itse valitsemaani teemakua. Ja kyllä, olen yrittänyt maistella lahjateetä eikä ne ole huonoja ollenkaan, mutta tarvitsen aamuhetkeeni sen tietyn tutun teen. Keltaisenkukertavat pöytäkynttilät hautautuvat kaappiin kunnes lahjotan ne eteenpäin, koska eivät sovi sisustukseeni sitten millään. Hajusteena käytän vain tiettyä hajuvettä harkiten ja käsivoiteeni ja vartalovoiteeni ovat tuoksuttomia, joten kaikki aprikoosin, villivadelman ja salmiakin tuoksuiset vartalovoiteet jäävät käyttämättä. Käytän samaa tuttua suihkugeeliä koska ihoni ärtyy helposti liian tujakoista aineista, joten hienot lahjaksi saadut hautautuvat kaappiin.
Monille tuotteille voisi keksiä erilaisia käyttötarkoituksia, esim. saippuioita voisi käyttää siivouksessa. Vaan arki on jo valmiiksi niin tiivistä että en halua jynssätä lattialaattoja vaahtokarkki-purukumin hajuisella palasaippualla, vaan käytän siivoukseen mielummin tarkoitukseensa sopivia, raikkaan tuoksuisia oikeita pesuaineita joilla homma hoituu helposti ja kätevästi ja jättää hyvän tuoksun ja mielen.
En voi oikein pyytää suoraankaan tiettyjä tuotteita merkin ja laadun kera, koska käytän paljon esim. Lidlin kosmetiikkaa (vilkaiskaapa INCI-listaa, ovat laadukkaampia kuin monet kymmenien eurojen tökötit ja tuoksuttomia!), eikä kukaan halua antaa sellaisia lahjaksi. Ja muutenkin tuntuu tyhmältä antaa tarkkaa kauppalistaa kun tiedustellaan lahjatoiveita.
En tiedä itsekään mikä tämän avautumisen pointti oli, kait valittaa turvallisesti anonymiteetin takaa, ei tästä tutuillekaan voi purkaa koska en tietenkään halua pahoittaa kenenkään mieltä. Ehkä kaipaisin vinkkejä millaiset lahjatoiveet olisi sellaisia joilla osuu helpommin oikeaan? Toistaiseksi oikeasti käyttökelpoisiksi lahjoiksi ovat osoittautuneet oliiviöljy ja hunaja.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vuosia pyytänyt lahjaksi kaikkea mitä voi kuluttaa, kuten teetä, kynttilöitä ym. Ja nyt alan kyllästyä tähänkin. Olen keski-ikäisenä jo niin kaavoihini kangistunut että juon aamuisin samaa teetä, käytän samaa suihkusaippuaa ja vartalovoidetta, poltan tiettyjä sisustukseeni sopivia kynttilöitä ja niin edelleen.
Ihmiset ovat toki ihania kun haluavat ilahduttaa ja tuovat lahjoja, arvostan elettä. Vaan jynssäsin taas käsiäni lahjaksi saadulla kirsikanhajuisella palasaippualla yrittäen epätoivoisesti saada kulutettua sen pois, kun vieressä olisi hyväntuoksuinen, itse valitsemani hellävarainen nestekäsisaippua joka ei kuivata käsiäni. Kaappini on täynnä erilaisia teelaatuja joita en saa käytettyä, koska juon aamuisin aina sitä samaa itse valitsemaani teemakua. Ja kyllä, olen yrittänyt maistella lahjateetä eikä ne ole huonoja ollenkaan, mutta tarvitsen aamuhetkeeni sen tietyn tutun teen. Keltaisenkukertavat pöytäkynttilät hautautuvat kaappiin kunnes lahjotan ne eteenpäin, koska eivät sovi sisustukseeni sitten millään. Hajusteena käytän vain tiettyä hajuvettä harkiten ja käsivoiteeni ja vartalovoiteeni ovat tuoksuttomia, joten kaikki aprikoosin, villivadelman ja salmiakin tuoksuiset vartalovoiteet jäävät käyttämättä. Käytän samaa tuttua suihkugeeliä koska ihoni ärtyy helposti liian tujakoista aineista, joten hienot lahjaksi saadut hautautuvat kaappiin.
Monille tuotteille voisi keksiä erilaisia käyttötarkoituksia, esim. saippuioita voisi käyttää siivouksessa. Vaan arki on jo valmiiksi niin tiivistä että en halua jynssätä lattialaattoja vaahtokarkki-purukumin hajuisella palasaippualla, vaan käytän siivoukseen mielummin tarkoitukseensa sopivia, raikkaan tuoksuisia oikeita pesuaineita joilla homma hoituu helposti ja kätevästi ja jättää hyvän tuoksun ja mielen.
En voi oikein pyytää suoraankaan tiettyjä tuotteita merkin ja laadun kera, koska käytän paljon esim. Lidlin kosmetiikkaa (vilkaiskaapa INCI-listaa, ovat laadukkaampia kuin monet kymmenien eurojen tökötit ja tuoksuttomia!), eikä kukaan halua antaa sellaisia lahjaksi. Ja muutenkin tuntuu tyhmältä antaa tarkkaa kauppalistaa kun tiedustellaan lahjatoiveita.
En tiedä itsekään mikä tämän avautumisen pointti oli, kait valittaa turvallisesti anonymiteetin takaa, ei tästä tutuillekaan voi purkaa koska en tietenkään halua pahoittaa kenenkään mieltä. Ehkä kaipaisin vinkkejä millaiset lahjatoiveet olisi sellaisia joilla osuu helpommin oikeaan? Toistaiseksi oikeasti käyttökelpoisiksi lahjoiksi ovat osoittautuneet oliiviöljy ja hunaja.
Itse antaisin esim. tori.fi:ssä ilmaiseksi pois avaamattomat ja sopimattomat lahjat.
Lahjatoiveina hyviä ovat mielestäni esim. lahjakortit, ihan tavalliseen ruokakauppaankin tai elokuviin sarjaliput, jotka voi käyttää miten itse haluaa. Lahjakortilla vaikka isossa tavaratalossa voi ostaa just niitä omia tuotteita tai vaikka vaan ihan tavallista ruokaa.
Lahjakortti esim. hierontaan tai kauneushoitolaan olisi mun makuuni, toisaalta myös äänikirjapalveluun.
Tavaroiden suhteen olisi tarkka eli listalla voisivat olla vaikka juurikin tuo oliiviöljy, laatusuola, kotimainen marjajauhe/rouhe, vitamiinit, kahvi, tietty kasvi/leikkokukka/ruukku, villasukat. Tai jopa Lidlin Cien-sarjan silmänympräysvoide (jota itse käytän joskus kasvoille, se on niin kätevän kokoinen tuubi esim. reissussa), koska kuten sanoit, ne ovat laadukkaita tuotteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vuosia pyytänyt lahjaksi kaikkea mitä voi kuluttaa, kuten teetä, kynttilöitä ym. Ja nyt alan kyllästyä tähänkin. Olen keski-ikäisenä jo niin kaavoihini kangistunut että juon aamuisin samaa teetä, käytän samaa suihkusaippuaa ja vartalovoidetta, poltan tiettyjä sisustukseeni sopivia kynttilöitä ja niin edelleen.
Ihmiset ovat toki ihania kun haluavat ilahduttaa ja tuovat lahjoja, arvostan elettä. Vaan jynssäsin taas käsiäni lahjaksi saadulla kirsikanhajuisella palasaippualla yrittäen epätoivoisesti saada kulutettua sen pois, kun vieressä olisi hyväntuoksuinen, itse valitsemani hellävarainen nestekäsisaippua joka ei kuivata käsiäni. Kaappini on täynnä erilaisia teelaatuja joita en saa käytettyä, koska juon aamuisin aina sitä samaa itse valitsemaani teemakua. Ja kyllä, olen yrittänyt maistella lahjateetä eikä ne ole huonoja ollenkaan, mutta tarvitsen aamuhetkeeni sen tietyn tutun teen. Keltaisenkukertavat pöytäkynttilät hautautuvat kaappiin kunnes lahjotan ne eteenpäin, koska eivät sovi sisustukseeni sitten millään. Hajusteena käytän vain tiettyä hajuvettä harkiten ja käsivoiteeni ja vartalovoiteeni ovat tuoksuttomia, joten kaikki aprikoosin, villivadelman ja salmiakin tuoksuiset vartalovoiteet jäävät käyttämättä. Käytän samaa tuttua suihkugeeliä koska ihoni ärtyy helposti liian tujakoista aineista, joten hienot lahjaksi saadut hautautuvat kaappiin.
Monille tuotteille voisi keksiä erilaisia käyttötarkoituksia, esim. saippuioita voisi käyttää siivouksessa. Vaan arki on jo valmiiksi niin tiivistä että en halua jynssätä lattialaattoja vaahtokarkki-purukumin hajuisella palasaippualla, vaan käytän siivoukseen mielummin tarkoitukseensa sopivia, raikkaan tuoksuisia oikeita pesuaineita joilla homma hoituu helposti ja kätevästi ja jättää hyvän tuoksun ja mielen.
En voi oikein pyytää suoraankaan tiettyjä tuotteita merkin ja laadun kera, koska käytän paljon esim. Lidlin kosmetiikkaa (vilkaiskaapa INCI-listaa, ovat laadukkaampia kuin monet kymmenien eurojen tökötit ja tuoksuttomia!), eikä kukaan halua antaa sellaisia lahjaksi. Ja muutenkin tuntuu tyhmältä antaa tarkkaa kauppalistaa kun tiedustellaan lahjatoiveita.
En tiedä itsekään mikä tämän avautumisen pointti oli, kait valittaa turvallisesti anonymiteetin takaa, ei tästä tutuillekaan voi purkaa koska en tietenkään halua pahoittaa kenenkään mieltä. Ehkä kaipaisin vinkkejä millaiset lahjatoiveet olisi sellaisia joilla osuu helpommin oikeaan? Toistaiseksi oikeasti käyttökelpoisiksi lahjoiksi ovat osoittautuneet oliiviöljy ja hunaja.
Itse antaisin esim. tori.fi:ssä ilmaiseksi pois avaamattomat ja sopimattomat lahjat.
Lahjatoiveina hyviä ovat mielestäni esim. lahjakortit, ihan tavalliseen ruokakauppaankin tai elokuviin sarjaliput, jotka voi käyttää miten itse haluaa. Lahjakortilla vaikka isossa tavaratalossa voi ostaa just niitä omia tuotteita tai vaikka vaan ihan tavallista ruokaa.
Lahjakortti esim. hierontaan tai kauneushoitolaan olisi mun makuuni, toisaalta myös äänikirjapalveluun.
Tavaroiden suhteen olisi tarkka eli listalla voisivat olla vaikka juurikin tuo oliiviöljy, laatusuola, kotimainen marjajauhe/rouhe, vitamiinit, kahvi, tietty kasvi/leikkokukka/ruukku, villasukat. Tai jopa Lidlin Cien-sarjan silmänympräysvoide (jota itse käytän joskus kasvoille, se on niin kätevän kokoinen tuubi esim. reissussa), koska kuten sanoit, ne ovat laadukkaita tuotteita.
Leffaliput on muuten tosi hyvä idea, pyydän niitä seuraavaksi kun kysytään. Kiitos vinkistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitan pikkulahjat joista en tykkää kiertoon eri tavoin. Tuliaisiksi sellaisille joiden tiedän sellaisista jutuista tykkään, arpajaisvoitoiksi myyjäisiin ym. Saatan jättää taloyhtiömme kierrätyshyllylle saippuat ja kynttilät jos muuta en keksi. Onneksi tällaisia lahjoja ei enää kovin usein tule. Pois huono omatunto!
Mies lopetti hiihtämisen jo muutama vuosi sitten. Tarkoitus on viedä sukset, monot ja hiihtovaatteet Konttiin. Viime talvena monet kaipasivat hiihtovälineitä. Ehkä ensi talvikin on luminen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntelin eilistä Paikka kaikelle webinaaria ja ehdottomasti paras anti oli projektin pilkkominen pienempiin tehtäviin. Tullut monet kerrat aloitettua vaatelajittelu konmari tyyliin iso kasa sängylle, joka ollut liian iso homma ja se päättynyt väsymiseen, ajan loppumiseen tai siihen ettei ole miettinyt loppuun asti mitä millekin kasalle tapahtuu.
Nyt oon tehnyt etukäteisvalmisteluja karsimiseen, että on paikat katsottuna lahjoitettaville, kausivaatteille ja korjattaville. Nyt ne on jossain oven takana eikä aiheuttamassa stressiä joka kerta kun astuu huoneeseen. Ja aloitin jo pienissä erissä, sukista ja alusvaatteista tällä kertaa.
Ja mietin mitä yleensä pidän yllä. Ei enää tarvetta työvaatteille, jakkupukua en ole vuosiin käyttänyt, sukkahousut aina olleet ikäviä yllä… ehkä joutavat pois.
Paras kohta kaapissa on varattu vain käytössä oleville vaatteille. Sieltä lähtee pois ne nostalgiavaatteet ja sitku vaatteet. Ainakin aluksi menee kassiin ja häkkivarastoon odottaa kun on enemmän aikaa käydä ne läpi, esim. muistoesineinä kun oon niin hömelö että muistelen menneitä vaatteista. Olisi pitänyt ottaa valokuvia aikoinaan enemmän niin ei ois niin vaikeaa luopua räteist ja lumpuist.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vuosia pyytänyt lahjaksi kaikkea mitä voi kuluttaa, kuten teetä, kynttilöitä ym. Ja nyt alan kyllästyä tähänkin. Olen keski-ikäisenä jo niin kaavoihini kangistunut että juon aamuisin samaa teetä, käytän samaa suihkusaippuaa ja vartalovoidetta, poltan tiettyjä sisustukseeni sopivia kynttilöitä ja niin edelleen.
Ihmiset ovat toki ihania kun haluavat ilahduttaa ja tuovat lahjoja, arvostan elettä. Vaan jynssäsin taas käsiäni lahjaksi saadulla kirsikanhajuisella palasaippualla yrittäen epätoivoisesti saada kulutettua sen pois, kun vieressä olisi hyväntuoksuinen, itse valitsemani hellävarainen nestekäsisaippua joka ei kuivata käsiäni. Kaappini on täynnä erilaisia teelaatuja joita en saa käytettyä, koska juon aamuisin aina sitä samaa itse valitsemaani teemakua. Ja kyllä, olen yrittänyt maistella lahjateetä eikä ne ole huonoja ollenkaan, mutta tarvitsen aamuhetkeeni sen tietyn tutun teen. Keltaisenkukertavat pöytäkynttilät hautautuvat kaappiin kunnes lahjotan ne eteenpäin, koska eivät sovi sisustukseeni sitten millään. Hajusteena käytän vain tiettyä hajuvettä harkiten ja käsivoiteeni ja vartalovoiteeni ovat tuoksuttomia, joten kaikki aprikoosin, villivadelman ja salmiakin tuoksuiset vartalovoiteet jäävät käyttämättä. Käytän samaa tuttua suihkugeeliä koska ihoni ärtyy helposti liian tujakoista aineista, joten hienot lahjaksi saadut hautautuvat kaappiin.
Monille tuotteille voisi keksiä erilaisia käyttötarkoituksia, esim. saippuioita voisi käyttää siivouksessa. Vaan arki on jo valmiiksi niin tiivistä että en halua jynssätä lattialaattoja vaahtokarkki-purukumin hajuisella palasaippualla, vaan käytän siivoukseen mielummin tarkoitukseensa sopivia, raikkaan tuoksuisia oikeita pesuaineita joilla homma hoituu helposti ja kätevästi ja jättää hyvän tuoksun ja mielen.
En voi oikein pyytää suoraankaan tiettyjä tuotteita merkin ja laadun kera, koska käytän paljon esim. Lidlin kosmetiikkaa (vilkaiskaapa INCI-listaa, ovat laadukkaampia kuin monet kymmenien eurojen tökötit ja tuoksuttomia!), eikä kukaan halua antaa sellaisia lahjaksi. Ja muutenkin tuntuu tyhmältä antaa tarkkaa kauppalistaa kun tiedustellaan lahjatoiveita.
En tiedä itsekään mikä tämän avautumisen pointti oli, kait valittaa turvallisesti anonymiteetin takaa, ei tästä tutuillekaan voi purkaa koska en tietenkään halua pahoittaa kenenkään mieltä. Ehkä kaipaisin vinkkejä millaiset lahjatoiveet olisi sellaisia joilla osuu helpommin oikeaan? Toistaiseksi oikeasti käyttökelpoisiksi lahjoiksi ovat osoittautuneet oliiviöljy ja hunaja.
Minusta taas ruoka- ja juomalahjat ovat juuri parhaita. Saa kokeilla uusia tai superkalliita tuotteita ilman, että kukaan pahoittaa mielensä jos se olikin keskinkertaista tai kauheaa. Välillä löytää uusia ihania juttuja. Tee on varsinkin hyvä, koska meillä on töissä vaan se perus lipton-lajitelma, niin teen juojat ovat aina innoissaan, kun sinne vie mitä tahansa erikoisempaa merkkiä, vaikka ei itse siitä välitä. Häviävät hetkessä. Lähes kaiken muunkin elintarvikkeen voi hyvällä omalla tunnolla kantaa työpaikan kahvihuoneeseen, jos itse ei välittänyt.
Kosmetiikkatuotteet ovat vähän hankalampi, minä saan niitä onneksi lähinnä äidiltäni, joka ostaa aina hypoallergisia ja aina onnistuneita. Toki moni on tässäkin ketjussa kehunut, ettei enää osta lähes mitään, kun elää niillä joululahjatuotteilla. Mutta useinhan nämä voivat aiheuttaa erilaisia ihoreaktioita ja avattua voi harvemmin mihinkään lahjoittaakaan. Jos avaamatta pakkausta tietää, ettei halua käyttää voi kyllä hyvillä mielin antaa eteenpäin, samoin kuin kynttilät. Minä taas olen vuosia ollut ostamatta kynttilöitä, kun poltan vaan niitä lahjaksi saatuja. Näin kauniit sisustukseen sopivat pysyvät koristeena kauemmin. Toisaalta taas kuka vaan, joka on käynyt kotonani, osaa ostaa minun värimaailmaan sopivan kynttilän.
Minä käytän voiteita huonosti ja tulevat yleensä minulle liian isoissa paketeissa, joista menevät huonoksi. Muutama vuosi sitten ostin sellaisen kosmetiikkajoulukalenterin. Olin etukäteen katsonut haluamani merkin ja mallin, jossa oli muutaman puhdistusaineen lisäksi lähinnä pieniä kokeilupakkauksia erilaisia kasvo- ja ryppyvoiteita. Vieläkin on laatikossa pari avaamatta.
Täältä otin myös vinkin joululahjoihin ystävien kanssa, kun vähän samaa ongelmaa oli meillä kaikilla, liikaa turhaa krääsää, mutta itselle ei raaski mitään ostaa. Joulun aikaa jouluostoksilla ostetaan itselle jotain, ja laitetaan ystävien ryhmään kuva ja kiitos joululahjasta. Kaikki saa lahjan joka on mieluinen, eikä tule huono omatunto, kun käytti rahoja itseensä, vaan raha meni joululahjan parhaille ystäville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menin sitten lukemaan Outi Pyyn blogista tuhoeläimistä. Siitä miten turkiskuoriaisten lisäksi on muitakin, ja että ongelma voi olla mm. siinä, että osa vaatteista on kasoissa lattialla/sängyllä tms ja esim pyykki siivotaan sitten vasta myöhemmin kaappeihin. Ja että pimeissä paikoissa on huonoissa säilytyspusseissa vuosia tai ihan vaan yli vuoden vaatteita, joita ei tarkasteta..
Yhtäkkiä tuli kova tarve käydä kaikki vaatteet läpi ja vaihtaa jäte/ikeasäkit johonkin tiiviimpään mm. häkkivarastossa. Mies myös kiinnostui asiasta, ilmeiseti tuhoeläimet oli se taikasana. Tuhoeläimet, pienet mönkijät, joita saattaa lurkata ties missä hämärässä ja jotka saattavat popsia lempivaatteitaan.
Saa nähdä mitä tämä saa aikaan..
Asumme omakotitalossa ja meille tulee aina keväisin vyöihrakuoriaisia sisälle ulkoa. Ovat siis eri otuksia kuin turkiskuoriaiset.
Aikuiset koppikset ovat mustia ja selän yli menee ruskea raita. Osaavat lentää. Toukat ovat karvaisia ja siksi pahimpia, että juuri ne syövät reikiä esim. lattialla makaaviin vaatteisiin. Reiät ovat usein neliönmuotoisia ja tarkkareunaisia.
Todella ärsyttävää, mutta niitä on ollut suhteessa niin vähän, ettei olla vielä hankittu myrkyttäjää, vaan ollaan opittu elämään yhdessä. Vaatteet vaan pois lattioilta.
Ne rakastavat esim. mennä sohvan alle jääneen sukan sisään ym. Hyi...
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vuosia pyytänyt lahjaksi kaikkea mitä voi kuluttaa, kuten teetä, kynttilöitä ym. Ja nyt alan kyllästyä tähänkin. Olen keski-ikäisenä jo niin kaavoihini kangistunut että juon aamuisin samaa teetä, käytän samaa suihkusaippuaa ja vartalovoidetta, poltan tiettyjä sisustukseeni sopivia kynttilöitä ja niin edelleen.
Ihmiset ovat toki ihania kun haluavat ilahduttaa ja tuovat lahjoja, arvostan elettä. Vaan jynssäsin taas käsiäni lahjaksi saadulla kirsikanhajuisella palasaippualla yrittäen epätoivoisesti saada kulutettua sen pois, kun vieressä olisi hyväntuoksuinen, itse valitsemani hellävarainen nestekäsisaippua joka ei kuivata käsiäni. Kaappini on täynnä erilaisia teelaatuja joita en saa käytettyä, koska juon aamuisin aina sitä samaa itse valitsemaani teemakua. Ja kyllä, olen yrittänyt maistella lahjateetä eikä ne ole huonoja ollenkaan, mutta tarvitsen aamuhetkeeni sen tietyn tutun teen. Keltaisenkukertavat pöytäkynttilät hautautuvat kaappiin kunnes lahjotan ne eteenpäin, koska eivät sovi sisustukseeni sitten millään. Hajusteena käytän vain tiettyä hajuvettä harkiten ja käsivoiteeni ja vartalovoiteeni ovat tuoksuttomia, joten kaikki aprikoosin, villivadelman ja salmiakin tuoksuiset vartalovoiteet jäävät käyttämättä. Käytän samaa tuttua suihkugeeliä koska ihoni ärtyy helposti liian tujakoista aineista, joten hienot lahjaksi saadut hautautuvat kaappiin.
Monille tuotteille voisi keksiä erilaisia käyttötarkoituksia, esim. saippuioita voisi käyttää siivouksessa. Vaan arki on jo valmiiksi niin tiivistä että en halua jynssätä lattialaattoja vaahtokarkki-purukumin hajuisella palasaippualla, vaan käytän siivoukseen mielummin tarkoitukseensa sopivia, raikkaan tuoksuisia oikeita pesuaineita joilla homma hoituu helposti ja kätevästi ja jättää hyvän tuoksun ja mielen.
En voi oikein pyytää suoraankaan tiettyjä tuotteita merkin ja laadun kera, koska käytän paljon esim. Lidlin kosmetiikkaa (vilkaiskaapa INCI-listaa, ovat laadukkaampia kuin monet kymmenien eurojen tökötit ja tuoksuttomia!), eikä kukaan halua antaa sellaisia lahjaksi. Ja muutenkin tuntuu tyhmältä antaa tarkkaa kauppalistaa kun tiedustellaan lahjatoiveita.
En tiedä itsekään mikä tämän avautumisen pointti oli, kait valittaa turvallisesti anonymiteetin takaa, ei tästä tutuillekaan voi purkaa koska en tietenkään halua pahoittaa kenenkään mieltä. Ehkä kaipaisin vinkkejä millaiset lahjatoiveet olisi sellaisia joilla osuu helpommin oikeaan? Toistaiseksi oikeasti käyttökelpoisiksi lahjoiksi ovat osoittautuneet oliiviöljy ja hunaja.
Niputan näitä lahjoja joita en saa itse käytettyä uusiksi lahjoiksi ja laitan surutta eteenpäin. Kaiken maailman koriste-esineitä, teetä, meikkipusseja, saippuoita, nätit paketit ja eteenpäin vaan lahjoiksi. Luulen että osa saamistani lahjoista on myös näitä jo kerran lahjaksi saatuja.
Yksi vaihtoehto on lahjoittaa ne jonkun hyväntekeväisyysjärjestön tms myyjäisiin, arpajaisiin tai vaikka jonkun koulun luokkaretkirahastoa varten järjestettyihin tapahtumiin. Monet järjestöt pitävät myös kirppis pöytiä, niihin kaivataan aina myytävää.
Nykyisessä tavarapaljoudessa nämä lahjat on suuri ongelma. Miten tästä päästäisi eroon on kyllä tuhannen taalan kysymys. Osa ihmisistä ei vaan osaa olla lahjomatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vuosia pyytänyt lahjaksi kaikkea mitä voi kuluttaa, kuten teetä, kynttilöitä ym. Ja nyt alan kyllästyä tähänkin. Olen keski-ikäisenä jo niin kaavoihini kangistunut että juon aamuisin samaa teetä, käytän samaa suihkusaippuaa ja vartalovoidetta, poltan tiettyjä sisustukseeni sopivia kynttilöitä ja niin edelleen.
Ihmiset ovat toki ihania kun haluavat ilahduttaa ja tuovat lahjoja, arvostan elettä. Vaan jynssäsin taas käsiäni lahjaksi saadulla kirsikanhajuisella palasaippualla yrittäen epätoivoisesti saada kulutettua sen pois, kun vieressä olisi hyväntuoksuinen, itse valitsemani hellävarainen nestekäsisaippua joka ei kuivata käsiäni. Kaappini on täynnä erilaisia teelaatuja joita en saa käytettyä, koska juon aamuisin aina sitä samaa itse valitsemaani teemakua. Ja kyllä, olen yrittänyt maistella lahjateetä eikä ne ole huonoja ollenkaan, mutta tarvitsen aamuhetkeeni sen tietyn tutun teen. Keltaisenkukertavat pöytäkynttilät hautautuvat kaappiin kunnes lahjotan ne eteenpäin, koska eivät sovi sisustukseeni sitten millään. Hajusteena käytän vain tiettyä hajuvettä harkiten ja käsivoiteeni ja vartalovoiteeni ovat tuoksuttomia, joten kaikki aprikoosin, villivadelman ja salmiakin tuoksuiset vartalovoiteet jäävät käyttämättä. Käytän samaa tuttua suihkugeeliä koska ihoni ärtyy helposti liian tujakoista aineista, joten hienot lahjaksi saadut hautautuvat kaappiin.
Monille tuotteille voisi keksiä erilaisia käyttötarkoituksia, esim. saippuioita voisi käyttää siivouksessa. Vaan arki on jo valmiiksi niin tiivistä että en halua jynssätä lattialaattoja vaahtokarkki-purukumin hajuisella palasaippualla, vaan käytän siivoukseen mielummin tarkoitukseensa sopivia, raikkaan tuoksuisia oikeita pesuaineita joilla homma hoituu helposti ja kätevästi ja jättää hyvän tuoksun ja mielen.
En voi oikein pyytää suoraankaan tiettyjä tuotteita merkin ja laadun kera, koska käytän paljon esim. Lidlin kosmetiikkaa (vilkaiskaapa INCI-listaa, ovat laadukkaampia kuin monet kymmenien eurojen tökötit ja tuoksuttomia!), eikä kukaan halua antaa sellaisia lahjaksi. Ja muutenkin tuntuu tyhmältä antaa tarkkaa kauppalistaa kun tiedustellaan lahjatoiveita.
En tiedä itsekään mikä tämän avautumisen pointti oli, kait valittaa turvallisesti anonymiteetin takaa, ei tästä tutuillekaan voi purkaa koska en tietenkään halua pahoittaa kenenkään mieltä. Ehkä kaipaisin vinkkejä millaiset lahjatoiveet olisi sellaisia joilla osuu helpommin oikeaan? Toistaiseksi oikeasti käyttökelpoisiksi lahjoiksi ovat osoittautuneet oliiviöljy ja hunaja.
Niputan näitä lahjoja joita en saa itse käytettyä uusiksi lahjoiksi ja laitan surutta eteenpäin. Kaiken maailman koriste-esineitä, teetä, meikkipusseja, saippuoita, nätit paketit ja eteenpäin vaan lahjoiksi. Luulen että osa saamistani lahjoista on myös näitä jo kerran lahjaksi saatuja.
Yksi vaihtoehto on lahjoittaa ne jonkun hyväntekeväisyysjärjestön tms myyjäisiin, arpajaisiin tai vaikka jonkun koulun luokkaretkirahastoa varten järjestettyihin tapahtumiin. Monet järjestöt pitävät myös kirppis pöytiä, niihin kaivataan aina myytävää.
Nykyisessä tavarapaljoudessa nämä lahjat on suuri ongelma. Miten tästä päästäisi eroon on kyllä tuhannen taalan kysymys. Osa ihmisistä ei vaan osaa olla lahjomatta.
Tunnetuille lahjojille voi jo ennen omaa merkkipäivää keksiä vaikka jonkun konsertin, hieronnan, museon, ravintolan tai vastaavan elämyksen ja sitten ehdottaa, että eikö olisi ihana jos minun syntymäpäiväksi mentäisiin tuommoiseen yhdessä? Tai jos on puoliso, niin valjastaa hänet, että on keksinyt juuri sinulle sopivan konsertin, että voisivatko ystävät nyt osallistua tähän lahjaan?
Tai sitten vaan rohkeasti kertoa, että tarvitsee juhla mokkaa ja fazerin sinistä, tuo lahjaksi niitä. Pitää myös muistaa, että jotkut eivät osaa ilmaista rakkauttaan muulla kuin lahjoilla, niin lahjominen heille suotakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vuosia pyytänyt lahjaksi kaikkea mitä voi kuluttaa, kuten teetä, kynttilöitä ym. Ja nyt alan kyllästyä tähänkin. Olen keski-ikäisenä jo niin kaavoihini kangistunut että juon aamuisin samaa teetä, käytän samaa suihkusaippuaa ja vartalovoidetta, poltan tiettyjä sisustukseeni sopivia kynttilöitä ja niin edelleen.
Ihmiset ovat toki ihania kun haluavat ilahduttaa ja tuovat lahjoja, arvostan elettä. Vaan jynssäsin taas käsiäni lahjaksi saadulla kirsikanhajuisella palasaippualla yrittäen epätoivoisesti saada kulutettua sen pois, kun vieressä olisi hyväntuoksuinen, itse valitsemani hellävarainen nestekäsisaippua joka ei kuivata käsiäni. Kaappini on täynnä erilaisia teelaatuja joita en saa käytettyä, koska juon aamuisin aina sitä samaa itse valitsemaani teemakua. Ja kyllä, olen yrittänyt maistella lahjateetä eikä ne ole huonoja ollenkaan, mutta tarvitsen aamuhetkeeni sen tietyn tutun teen. Keltaisenkukertavat pöytäkynttilät hautautuvat kaappiin kunnes lahjotan ne eteenpäin, koska eivät sovi sisustukseeni sitten millään. Hajusteena käytän vain tiettyä hajuvettä harkiten ja käsivoiteeni ja vartalovoiteeni ovat tuoksuttomia, joten kaikki aprikoosin, villivadelman ja salmiakin tuoksuiset vartalovoiteet jäävät käyttämättä. Käytän samaa tuttua suihkugeeliä koska ihoni ärtyy helposti liian tujakoista aineista, joten hienot lahjaksi saadut hautautuvat kaappiin.
Monille tuotteille voisi keksiä erilaisia käyttötarkoituksia, esim. saippuioita voisi käyttää siivouksessa. Vaan arki on jo valmiiksi niin tiivistä että en halua jynssätä lattialaattoja vaahtokarkki-purukumin hajuisella palasaippualla, vaan käytän siivoukseen mielummin tarkoitukseensa sopivia, raikkaan tuoksuisia oikeita pesuaineita joilla homma hoituu helposti ja kätevästi ja jättää hyvän tuoksun ja mielen.
En voi oikein pyytää suoraankaan tiettyjä tuotteita merkin ja laadun kera, koska käytän paljon esim. Lidlin kosmetiikkaa (vilkaiskaapa INCI-listaa, ovat laadukkaampia kuin monet kymmenien eurojen tökötit ja tuoksuttomia!), eikä kukaan halua antaa sellaisia lahjaksi. Ja muutenkin tuntuu tyhmältä antaa tarkkaa kauppalistaa kun tiedustellaan lahjatoiveita.
En tiedä itsekään mikä tämän avautumisen pointti oli, kait valittaa turvallisesti anonymiteetin takaa, ei tästä tutuillekaan voi purkaa koska en tietenkään halua pahoittaa kenenkään mieltä. Ehkä kaipaisin vinkkejä millaiset lahjatoiveet olisi sellaisia joilla osuu helpommin oikeaan? Toistaiseksi oikeasti käyttökelpoisiksi lahjoiksi ovat osoittautuneet oliiviöljy ja hunaja.
Niputan näitä lahjoja joita en saa itse käytettyä uusiksi lahjoiksi ja laitan surutta eteenpäin. Kaiken maailman koriste-esineitä, teetä, meikkipusseja, saippuoita, nätit paketit ja eteenpäin vaan lahjoiksi. Luulen että osa saamistani lahjoista on myös näitä jo kerran lahjaksi saatuja.
Yksi vaihtoehto on lahjoittaa ne jonkun hyväntekeväisyysjärjestön tms myyjäisiin, arpajaisiin tai vaikka jonkun koulun luokkaretkirahastoa varten järjestettyihin tapahtumiin. Monet järjestöt pitävät myös kirppis pöytiä, niihin kaivataan aina myytävää.
Nykyisessä tavarapaljoudessa nämä lahjat on suuri ongelma. Miten tästä päästäisi eroon on kyllä tuhannen taalan kysymys. Osa ihmisistä ei vaan osaa olla lahjomatta.
Niin totta! Vieraat ovat ihania ja läsnäolo on paras lahja, en tarvisi enää tuliaisia lisäksi enkä joululahjoja, riittäisi hyvin lämmin joulunvietto läheisten kesken sellaisenaan. Voi kun pääsisi tästä lahjomiskulttuurista. Ja yritetty on keskustella, ihan sama mitä sanoo niin niitä lahjoja vain tulee.
Pitänee alkaa keräämään näitä lahjoja laatikkoon ja kiikuttaa eläinsuojeluyhdistyksen kirpparille. Mielummin vain toivoisi että ainakin nuo eläkeläiset ja opiskelijat käyttäisivät rahat mielummin itseensä eivätkä kantaisi työssäkäyvälle tavaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen varmaan tosi ankea ihminen mutta lahjoissa häiritsee se, että ne eivät ole tippaakaan saajansa tyylisiä. Ihan kuin antaja haluaisi ostaa oman maun mukaista ja antaa sitä, koska saajan maku on niin tylsä tai huono antajan makuun verrattuna. Meillä tämä toistuu ihan jatkuvasti enkä oikeasti tiedä mitä pitäisi ajatella. Onko vika minussa tai meissä kuitenkin? Kerronpa esimerkkejä: meillä, 3-henkisellä perheellä on hyvin yksinkertainen, minimalistinen ja klassinen tyyli niin pukeutumisessa, kodissa kuin elämässä yleensä. Emme toivo mitään tai jos toivomme, emme sitä saa (toivon aina jotain kuluvaa eli syötävää tai juotavaa, lapselle sitten ihan tarkkoja juttuja). Vauva-aikaan innokkaat lähipiirin kutojat antoivat itsetekemiään riemunkirjavia vaatteita vaikka olin toivonut manläheisiä, neutraaleja sävyjä. Beigen sijaan sain fuksiaa, turkoosia, ym. Ne jäivät käyttämättä, koska eivät vain sovi minkään muun vaatteen kanssa. Lapsi saa paljon itsetehtyjä mekkoja, vaikka emme niitä käytä ja tämä on kerrottu. Parin vuoden aikana olemme saaneet kirjavan taulun, värikkäitä pyyhkeitä, puolalaista kristallikuppisarjaa, lasisia koristefiguureja, vanhoja lakanoita, lapsi kaikenlaista muovikrääsää pusseittain (hän on vasta 1-vuotias), lista on loputon. Meille olisi maailman helpointa antaa lahjoja, jos niin tahtoo. Miksi saamme jotain ihan muuta?
Kauhea avautuminen mutta tulee niin huono mieli, kun paketista kuoriutuu jotain täysin meille tarpeetonta, joka on vain tavarataakka sen jälkeen. Vaikka lapselle se kirkuvanpinkki neulemekko, meille punainen fleece-viltti tai jokin messinkinen kynttilänpidike, joka pitäisi porata seinään. Haluaisin todellakin mieluummin vain viettää ihmisten kanssa aikaa, tavarat ovat minulle ihan joutavaa. Itse emme anna lahjoja juurikaan, kylään mennessä voidaan viedä kukkia tai suklaata ja lahjaksi annamme yleensä lahjakortteja tai rahaa.
Puhumattakaan siitä, miten eräs läheinen perhe tuo aina, ihan joka kerta tullessaan pussillisen vanhoja leluja tai vaatteita lapsellemme. Kunto noissa on yleensä hyvin kyseenalainen, ovat menneet pääsääntöisesti suoraan roskiin. Sanotaan aina että ei voida ottaa kun tilaa on niin vähän mutta ollaan saatu mm. kommentti "teillä on niin väljää, hyvin mahtuisi vaikka lisäkaappeja tai lipastoja tänne".
Purkaus ohi, kiitos ja anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan tosi ankea ihminen mutta lahjoissa häiritsee se, että ne eivät ole tippaakaan saajansa tyylisiä. Ihan kuin antaja haluaisi ostaa oman maun mukaista ja antaa sitä, koska saajan maku on niin tylsä tai huono antajan makuun verrattuna. Meillä tämä toistuu ihan jatkuvasti enkä oikeasti tiedä mitä pitäisi ajatella. Onko vika minussa tai meissä kuitenkin? Kerronpa esimerkkejä: meillä, 3-henkisellä perheellä on hyvin yksinkertainen, minimalistinen ja klassinen tyyli niin pukeutumisessa, kodissa kuin elämässä yleensä. Emme toivo mitään tai jos toivomme, emme sitä saa (toivon aina jotain kuluvaa eli syötävää tai juotavaa, lapselle sitten ihan tarkkoja juttuja). Vauva-aikaan innokkaat lähipiirin kutojat antoivat itsetekemiään riemunkirjavia vaatteita vaikka olin toivonut manläheisiä, neutraaleja sävyjä. Beigen sijaan sain fuksiaa, turkoosia, ym. Ne jäivät käyttämättä, koska eivät vain sovi minkään muun vaatteen kanssa. Lapsi saa paljon itsetehtyjä mekkoja, vaikka emme niitä käytä ja tämä on kerrottu. Parin vuoden aikana olemme saaneet kirjavan taulun, värikkäitä pyyhkeitä, puolalaista kristallikuppisarjaa, lasisia koristefiguureja, vanhoja lakanoita, lapsi kaikenlaista muovikrääsää pusseittain (hän on vasta 1-vuotias), lista on loputon. Meille olisi maailman helpointa antaa lahjoja, jos niin tahtoo. Miksi saamme jotain ihan muuta?
Kauhea avautuminen mutta tulee niin huono mieli, kun paketista kuoriutuu jotain täysin meille tarpeetonta, joka on vain tavarataakka sen jälkeen. Vaikka lapselle se kirkuvanpinkki neulemekko, meille punainen fleece-viltti tai jokin messinkinen kynttilänpidike, joka pitäisi porata seinään. Haluaisin todellakin mieluummin vain viettää ihmisten kanssa aikaa, tavarat ovat minulle ihan joutavaa. Itse emme anna lahjoja juurikaan, kylään mennessä voidaan viedä kukkia tai suklaata ja lahjaksi annamme yleensä lahjakortteja tai rahaa.
Puhumattakaan siitä, miten eräs läheinen perhe tuo aina, ihan joka kerta tullessaan pussillisen vanhoja leluja tai vaatteita lapsellemme. Kunto noissa on yleensä hyvin kyseenalainen, ovat menneet pääsääntöisesti suoraan roskiin. Sanotaan aina että ei voida ottaa kun tilaa on niin vähän mutta ollaan saatu mm. kommentti "teillä on niin väljää, hyvin mahtuisi vaikka lisäkaappeja tai lipastoja tänne".
Purkaus ohi, kiitos ja anteeksi.
Tietyllä tavalla tuo on niin sadistista, että kun näkevät omilla silmillään ja on vielä sanottu, että mitä värejä toivotaan, niin sitten mennään ihan eri tietä. Samoin tuo toisten asuntoon sisustuskamojen hankkiminen on niin törkeää.
Tuttu juttu on myös tuo roskien raahaaminen. Miten edes kehtaa.
Saan usein äidiltäni ihan selvästi kierrätettyjä lahjoja ja myös rikkinäisiä tavaraa, pyytämättä. En jaksa enää välittää vaan laitan surutta kiertoon, roskiin tai mihin sitten kuuluukin.
On niin ahdistavaa joutua ongelmiin muiden tuoman tavaran vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan tosi ankea ihminen mutta lahjoissa häiritsee se, että ne eivät ole tippaakaan saajansa tyylisiä. Ihan kuin antaja haluaisi ostaa oman maun mukaista ja antaa sitä, koska saajan maku on niin tylsä tai huono antajan makuun verrattuna. Meillä tämä toistuu ihan jatkuvasti enkä oikeasti tiedä mitä pitäisi ajatella. Onko vika minussa tai meissä kuitenkin? Kerronpa esimerkkejä: meillä, 3-henkisellä perheellä on hyvin yksinkertainen, minimalistinen ja klassinen tyyli niin pukeutumisessa, kodissa kuin elämässä yleensä. Emme toivo mitään tai jos toivomme, emme sitä saa (toivon aina jotain kuluvaa eli syötävää tai juotavaa, lapselle sitten ihan tarkkoja juttuja). Vauva-aikaan innokkaat lähipiirin kutojat antoivat itsetekemiään riemunkirjavia vaatteita vaikka olin toivonut manläheisiä, neutraaleja sävyjä. Beigen sijaan sain fuksiaa, turkoosia, ym. Ne jäivät käyttämättä, koska eivät vain sovi minkään muun vaatteen kanssa. Lapsi saa paljon itsetehtyjä mekkoja, vaikka emme niitä käytä ja tämä on kerrottu. Parin vuoden aikana olemme saaneet kirjavan taulun, värikkäitä pyyhkeitä, puolalaista kristallikuppisarjaa, lasisia koristefiguureja, vanhoja lakanoita, lapsi kaikenlaista muovikrääsää pusseittain (hän on vasta 1-vuotias), lista on loputon. Meille olisi maailman helpointa antaa lahjoja, jos niin tahtoo. Miksi saamme jotain ihan muuta?
Kauhea avautuminen mutta tulee niin huono mieli, kun paketista kuoriutuu jotain täysin meille tarpeetonta, joka on vain tavarataakka sen jälkeen. Vaikka lapselle se kirkuvanpinkki neulemekko, meille punainen fleece-viltti tai jokin messinkinen kynttilänpidike, joka pitäisi porata seinään. Haluaisin todellakin mieluummin vain viettää ihmisten kanssa aikaa, tavarat ovat minulle ihan joutavaa. Itse emme anna lahjoja juurikaan, kylään mennessä voidaan viedä kukkia tai suklaata ja lahjaksi annamme yleensä lahjakortteja tai rahaa.
Puhumattakaan siitä, miten eräs läheinen perhe tuo aina, ihan joka kerta tullessaan pussillisen vanhoja leluja tai vaatteita lapsellemme. Kunto noissa on yleensä hyvin kyseenalainen, ovat menneet pääsääntöisesti suoraan roskiin. Sanotaan aina että ei voida ottaa kun tilaa on niin vähän mutta ollaan saatu mm. kommentti "teillä on niin väljää, hyvin mahtuisi vaikka lisäkaappeja tai lipastoja tänne".
Purkaus ohi, kiitos ja anteeksi.
Tietyllä tavalla tuo on niin sadistista, että kun näkevät omilla silmillään ja on vielä sanottu, että mitä värejä toivotaan, niin sitten mennään ihan eri tietä. Samoin tuo toisten asuntoon sisustuskamojen hankkiminen on niin törkeää.
Tuttu juttu on myös tuo roskien raahaaminen. Miten edes kehtaa.
Saan usein äidiltäni ihan selvästi kierrätettyjä lahjoja ja myös rikkinäisiä tavaraa, pyytämättä. En jaksa enää välittää vaan laitan surutta kiertoon, roskiin tai mihin sitten kuuluukin.
On niin ahdistavaa joutua ongelmiin muiden tuoman tavaran vuoksi.
Minä vain kiitän kauniisti ja laitan kiertoon. Jos pari sanomista ei auta niin olen ajatellut etten turhaan anna henkilön häiritä omaa henkistä tasapainoani. Jos henkilö haluaa kiusata ei onnistu koska pysyn rauhallisena ja ystävällisenä. En kuitenkaan suostu käyttämään epämieluisia tavaroita vaan laitan ne ensin kaappiin ja sieltä kierrätykseen.
Omien appivanhempien kohdalla kysymys on siitä etteivät itse sota-ajan lapsina pysty laittamaan tavaraa pois. Kun ”lahjoittavat” sen meille teemme sitten kierrätyksen heidän puolestaan. Kaikki hyötyvät.
Me olemme moneen kertaan sanoneet anopille, että minulle ja puolisolleni ei tarvitse antaa joululahjoja, lapsille voi halutessaan antaa (kerromme toiveet, mutta emme loukkaannu vaikka tulisi jotain muutakin). Anoppi haluaa väkisin antaa jotain, niin olemme pyytäneet esim. suklaata, kahvia ja teetä (ihan tavalliset ruokakauppalaadut käy näissä). Silti saan joka vuosi tuoksukynttilöitä (en voi polttaa sisällä migreenin takia), fleecepeittoja (keräävät irtohiukset, koirankarvat ja staattisen sähkön) ja meille sopimattomia koristevateja ja maljakoita. Kierrätyskeskus kiittää.
Omilta vanhemmiltani saamme puolisoni kanssa jouluisin kukkakimpun tai viherkasvin. Noissa viherkasveissa on joskus ollut outoja suojaruukkuvalintoja, jotka jatkavat matkaansa kierrätykseen, mutta muuten tällainen kompostoituva joulumuistaminen on kuitenkin ihan ok.
Syntymäpäivälahjoja emme enää kumpikaan vanhemmiltamme onneksi saa.
Olen huomannut, että joskus auttaa siirtää päätöksentekoa myöhemmäksi. Reilu viikko sitten kyllästyin täysin makuuhuoneemme tilaan. Kaikkialla tavaraa ja mistään ei löydy mitään. Moneen kertaan olen ollut karsimassa tai järjestelemässä ja mistään en oikein osaa luopua. Konmari ahdistaa, kun mitä jos tarvitseekin ja mistä tietää mikä tuo iloa ja voiko oikeasti olla näin paljon turhaa mukamas.
Otin laatikoita ja ikean kasseja ja keräsin niihin kaikki mikä ei kuulunut tai mikä ei mahtunut makkarin. En missään tavaroissa valinnut kivempia, vaan ne jotka ensimmäisenä täytti hyllyt jäivät ja loput pois. Tietty joka hyllyllä oli jokin tarkoitus, paitahylly, housuhylly, jne. Jonkun verran löytyi ihan roskaa, ne oli jotenkin helpompi tunnistaa sieltä, kun ei ollut painetta laittaa kaikkea pois. Nyt olen sitten pikkuhiljaa tv:tä katsellessa käynyt tavaroita läpi kasseista ja laatikoista. Esimerkiksi paitoja mahtuu kaappiin hyvin kymmenen, mutta niitä on paljon enemmän. Nyt sitten pohdiskelen rauhassa mitkä näistä haluan pitää ja mitä teen lopuille. Jos olen jotain hakenut kasseista tai laatikoista, on selvää, että se on tärkeämpi kuin kaappiin jääneet ja olen sitten laittanut vastaavaa kaapista poistoon. Jos olisin kasannut kaikki vaatteet ulos komerosta vaikka tuohon olohuoneen lattialle, luultavasti istuisin sen kasan vieressä vieläkin ahdistumassa.
Makuuhuone on pysynyt hyvin siistinä ja näkee sen lopputuloksen heti, eikä joudu elämään kaaoksessa Tosin nuo kassit ja laatikot voi jotakuta toista ahdistaa, mutta minä saan ne tarvittaessa nostettua tukkimaan eteisen komeroa, jossa myös yhtä ikävä tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan tosi ankea ihminen mutta lahjoissa häiritsee se, että ne eivät ole tippaakaan saajansa tyylisiä. Ihan kuin antaja haluaisi ostaa oman maun mukaista ja antaa sitä, koska saajan maku on niin tylsä tai huono antajan makuun verrattuna. Meillä tämä toistuu ihan jatkuvasti enkä oikeasti tiedä mitä pitäisi ajatella. Onko vika minussa tai meissä kuitenkin? Kerronpa esimerkkejä: meillä, 3-henkisellä perheellä on hyvin yksinkertainen, minimalistinen ja klassinen tyyli niin pukeutumisessa, kodissa kuin elämässä yleensä. Emme toivo mitään tai jos toivomme, emme sitä saa (toivon aina jotain kuluvaa eli syötävää tai juotavaa, lapselle sitten ihan tarkkoja juttuja). Vauva-aikaan innokkaat lähipiirin kutojat antoivat itsetekemiään riemunkirjavia vaatteita vaikka olin toivonut manläheisiä, neutraaleja sävyjä. Beigen sijaan sain fuksiaa, turkoosia, ym. Ne jäivät käyttämättä, koska eivät vain sovi minkään muun vaatteen kanssa. Lapsi saa paljon itsetehtyjä mekkoja, vaikka emme niitä käytä ja tämä on kerrottu. Parin vuoden aikana olemme saaneet kirjavan taulun, värikkäitä pyyhkeitä, puolalaista kristallikuppisarjaa, lasisia koristefiguureja, vanhoja lakanoita, lapsi kaikenlaista muovikrääsää pusseittain (hän on vasta 1-vuotias), lista on loputon. Meille olisi maailman helpointa antaa lahjoja, jos niin tahtoo. Miksi saamme jotain ihan muuta?
Kauhea avautuminen mutta tulee niin huono mieli, kun paketista kuoriutuu jotain täysin meille tarpeetonta, joka on vain tavarataakka sen jälkeen. Vaikka lapselle se kirkuvanpinkki neulemekko, meille punainen fleece-viltti tai jokin messinkinen kynttilänpidike, joka pitäisi porata seinään. Haluaisin todellakin mieluummin vain viettää ihmisten kanssa aikaa, tavarat ovat minulle ihan joutavaa. Itse emme anna lahjoja juurikaan, kylään mennessä voidaan viedä kukkia tai suklaata ja lahjaksi annamme yleensä lahjakortteja tai rahaa.
Puhumattakaan siitä, miten eräs läheinen perhe tuo aina, ihan joka kerta tullessaan pussillisen vanhoja leluja tai vaatteita lapsellemme. Kunto noissa on yleensä hyvin kyseenalainen, ovat menneet pääsääntöisesti suoraan roskiin. Sanotaan aina että ei voida ottaa kun tilaa on niin vähän mutta ollaan saatu mm. kommentti "teillä on niin väljää, hyvin mahtuisi vaikka lisäkaappeja tai lipastoja tänne".
Purkaus ohi, kiitos ja anteeksi.
Mitä ihmettä, kuka ostaa toiselle kysymättä mitään seinän ruuvattavia sisustusesineitä? Ihan älytöntä ja törkeää käytöstä.
Pyydä lahjaksi käyttötavaraa tai vaikka jotain erikoiskahveja tai -teetä. Jotain sellaista mikä kuluu ja mitä käyttäisitte joka tapauksessa. Olen saanut omalle äidilleni menemään perille, että en tarvitse mitään tavaraa, mielummin jotain syömistä, jouluna vaikka konvehteja, joulukahvia, itse leivotun kakun.