tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilan rajaaminen kuulostaa hyvältä vinkiltä. Kun vaan osaisi rajata sopivasti määriä.

Kesän myötä tullut lisää tilpehööriä. Jos keksisi hyvät säilytyspaikat joilla määrää rajaisi, se saattaisi toimia vaikka mistään ei kuulemma saisi luopua. Myös miettinyt paremmuusjärjestykseen laittoa, jolloin vähiten kivat saisi lähteä.

Vaatteissa näkyy paljon päällekkäisyyksiä kun lajiteltu samanlaiset samaan pinoon. Ollut vaikeuksia hahmottaa mitä on tarpeeksi ja mitä puuttuu kun kaapit pursuaa epäjärjestyksessä.

Raivaamisen sääntö numero yksi: älä järjestä roinaa. Se ei sillä vähene. Suurin osa tilpehööreistä ja myös vaatteista on oikeasti turhaa, eli siis roinaa. On tuplakappaleita, on heräteostoksia, on haaveminän vaatteita. Vaatteita on liikaa, eikä suurin osa tule koskaan käyttöön.

Tilaa pitää rajata sen mukaan miten sitä on käytössä. Esim. vaatteiden on mahduttava vaatekaappiin. Vaatesäilytys ei saa perustua siihen, että osa vaatteista on koko ajan pyykkikorissa ja pitkin tuolinselkämyksiä puolipitoisena. Jos samaan kaappiin pitää mahduttaa myös pyyhkeet ja lakanat, vaatteita on pakko karsia lisää.

Konmari puutteistaan huolimatta toimii ja perustuu juuri tuohon: ensin kerätään kaikki saman kategorian tavarat isoksi vuoreksi ja sitten aletaan karsia sieltä ne, jotka eivät pirskahtele iloa tai ole tarpeellisia (esim. kumisaappaat harvemmin pirskahtelevat, mutta ne ovat osalle hyvinkin tarpeelliset).

Vaatteet kannattaa lajitella jatkokäsittelyä varten. Kausivaatteet (kesä, syksy, talvi) omiin kasoihinsa, työvaatteet tms. muut erikoiset omaansa, käyttövaatteet omaansa. Kasaa samalla myös liian isot ja liian pienet vaatteet omiin kasoihinsa.

Tunnista sen jälkeen mitä vaatteita käytät ja mitä yhteistä niissä on - todennäköisesti väri, materiaali ja käyttötarkoitus, ts. jos olet trikoopaitaihminen, käytät juurikin trikoopaitoja. Mieti miksi ne muut vaatteet eivät ole tulleet käytetyksi? Materiaali, väri tai tyyli ei muutu kaapissa hilloamalla. Jos vaatteesta puuttuu jotain, esim. sinulla on täydellinen syksyhame, mutta ei ole siihen sopivia paksuja sukkahousuja ja maihareita, luovu hameesta. Älä osta niitä muita asusteita, koska sulla olisi ne jo, jos olisit sellaisia käyttävä ihminen. Älä myöskään säilö kymmentä juhlamekkoa tai jakkupukua, jos et niitä oikeasti käytä.

Karsimisen yksi sudenkuoppa on se, että käyttämätöntä tavaraa on oikeasti paljon, ja se kauhistuttaa sitten kun katsoo sitä lähtevien kasaa. "En mä voi näin paljosta luopua!"

Kyllä voit. Kaupasta saa lisää, jos jotain tarvitsee. Suurin osa ei koskaan kaipaa karsimiaan tavaroita eikä pian edes muista mitä joskus omisti.

Niitä vaatteita voi myös ihan vain alkaa käyttää. Mulla oli mekkoja, jotka oli kivoja, mutta ei ollut juhlia. Lakkasin ajattelemasta mekkoa juhlavaatteena, ja aloin käyttää niitä arjessa, "hienompia" töissä. Ihan täydestä meni, ja kaikki tuli itse käytettyä. Ja opin käyttämään mekkoja, mikä on todella helppo tapa pukeutua. Koko asu on hoidettu yhdellä vaatteella.

Sama jakuille ja avokkaille. Aloin vain laittaa niitä aamulla töihin. Omassa päässä se juttu oli, ettei osannut niitä pitää. Tulivat kaikki käytettyä loppuun.

Mulla on ennen ollut monta paria kesäajan kenkiä ja eteinen on siis perheen kengistä ollut sikin sokin. Rupesin aika vahingossa kenkäminimalistiksi, kun ihastuin paljasjalkakenkiin. En enää yksinkertaisesti pysty käyttämään "tavallisia" kenkiä, kun kaikki tuntuvat niin inhottavilta. Keväällä laitoin siis kaikki vanhat kenkäni pois yhtiä ballerinoja lukuunottamatta ja stressasin vähän siitä, ettei ole rahaa ostaa enempää kuin ne yhdet pj-kengät. Mutta yllätys, kesä on jo loppupuolella, enkä ole edes tarvinnut enempää kenkiä! Ne yhdet kengät kun käyvät joka tarkoitukseen. Lasten kanssa ulkoillessa, lenkkeillessä, arkipäivän elämässä.

Juhliin tosin mulla on juhlakengät erikseen, nekin kyllä jo 5 vuotta joka juhlissa käytetyt.

Lasten kanssa olen kyllä alkanut ajautua minimalistisempaan suuntaan luonnostaan. Kun lasten tarvikkeille on tarvinut tilaa, on pitänyt omia tavaroita miettiä tarkemmin. Nyt ei myöskään tule itselle ostettua kuin aivan tarpeeseen, kolmen pienen kanssa kun tulee aika paljon mietittyä lähinnä heidän tarpeitaan. Ja niinno, olen nykyään eri kokoa kuin ennebn, joten siinäkin suhteessa on joutunut pakosta luopua vaatteista.

Mutta noh, nyt mulla on hyvin rajallinen vaatekaappi, jonka aikalailla koko sisältöä käytän jatkuvasti, eikä omat ulkokamat vie eteisestä kuin pikku siivun. Miten vapauttavaa.

.. vielä kun saisi pidettyä tämän lasten vaatekierron hallinnassa...

Vierailija kirjoitti:

Suuri osa näistä liinoista on joko perittyjä tai muuten vanhoja. Kaipa niillä on jonkinlainen tunnearvo. Mietin vain, että vienkö Uffin laatikkoon vai ostaisiko joku just johonkin askartelutarkoitukseen.

Kontti myy enemmän sisustustekstiiliä kuin Uff, joten sitä kautta ne päätyvät varmemmin uuteen, hyvään kotiin.

Kokeilin tänään mun korkkareita ja totesin, että niissä on pari senttiä liian korkeat korot mulle. Kävelen polvet koukussa niissä, kun en saa jalkaa ojennettua. Pienen tepastelun jälkeen päkiöitä alkoi särkeä. Käytännössä olen vuosia käyttänyt tennareita ja sandaaleja kesällä, ja samalla jemmannut muutamia korkeita korkoja "juhlien varalta". En ikinä laittaisi noita edes mihinkään juhliin. Ne ovat täysin turhat ja tulen poistamaan ne omistuksestani.

Nyt vain mietin, tarvitsenko ollenkaan korollisia juhlakenkiä vai pärjäänkö matalammilla saapikkailla ja ballerinoilla. Todennäköisesti.

Vierailija kirjoitti:

Kokeilin tänään mun korkkareita ja totesin, että niissä on pari senttiä liian korkeat korot mulle. Kävelen polvet koukussa niissä, kun en saa jalkaa ojennettua. Pienen tepastelun jälkeen päkiöitä alkoi särkeä. Käytännössä olen vuosia käyttänyt tennareita ja sandaaleja kesällä, ja samalla jemmannut muutamia korkeita korkoja "juhlien varalta". En ikinä laittaisi noita edes mihinkään juhliin. Ne ovat täysin turhat ja tulen poistamaan ne omistuksestani.

Nyt vain mietin, tarvitsenko ollenkaan korollisia juhlakenkiä vai pärjäänkö matalammilla saapikkailla ja ballerinoilla. Todennäköisesti.

Sama vika. Teini-ikäisenä ja vähän päälle parikymppisenä käytin korkkareita, vaikka tulihan niissä jo silloin jalat kipeäksi. Nykyään jos laitan korkkarit, tulee epämukava olo ja kävely on naurettavan hidasta (ja varmaan naurettavan näköistäkin). Taidanpa pistää kiertoon, en ole vuosikausiin korkoja käyttänyt. Kahdet kiilakorkosandaalit, yhdet juhlavat korkkarit, yhdet kiilakorolliset talvisaappaat ja toiset perus korolla. Vievät aika paljon tilaa kaapista ja muuttokin on ensi vuonna tulossa, en taida haluta noita raahata mukanani taas uuteen osoitteeseen viemään tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Kokeilin tänään mun korkkareita ja totesin, että niissä on pari senttiä liian korkeat korot mulle. Kävelen polvet koukussa niissä, kun en saa jalkaa ojennettua. Pienen tepastelun jälkeen päkiöitä alkoi särkeä. Käytännössä olen vuosia käyttänyt tennareita ja sandaaleja kesällä, ja samalla jemmannut muutamia korkeita korkoja "juhlien varalta". En ikinä laittaisi noita edes mihinkään juhliin. Ne ovat täysin turhat ja tulen poistamaan ne omistuksestani.

Nyt vain mietin, tarvitsenko ollenkaan korollisia juhlakenkiä vai pärjäänkö matalammilla saapikkailla ja ballerinoilla. Todennäköisesti.

Et tarvitse.

Juhlissa näkyy nykyään tennareista lähtien kaikenlaisia kenkiä. Korkkareita on lähinnä supertyylikkäillä tyylilyyleillä että sitten sellaisilla tuksahtavilla lyyleillä.

Jos et ole kumpaakaan, pistä korkkarit kiertoon.

Tässä korkkariasiassa ollaan niin sen ytimessä, että pitäähän yhdet korkokengät olla ihanneminälle. Oikea minä ei koskaan oppinut käyttämään korkkareita, hilaa itsensä polvet linkussa johonkin istumaan ja ottaa heti salaa kengät pois jalasta. Onko joku kiinnostunut, onko juuri minulla harvoissa juhlissa matalat kengät jalassa? Tuleeko minulle parempi mieli jos laitan korkkarit? Ei ja ei.

Vierailija kirjoitti:

Tässä korkkariasiassa ollaan niin sen ytimessä, että pitäähän yhdet korkokengät olla ihanneminälle. Oikea minä ei koskaan oppinut käyttämään korkkareita, hilaa itsensä polvet linkussa johonkin istumaan ja ottaa heti salaa kengät pois jalasta. Onko joku kiinnostunut, onko juuri minulla harvoissa juhlissa matalat kengät jalassa? Tuleeko minulle parempi mieli jos laitan korkkarit? Ei ja ei.

Niinpä! Ihanneminulla on myös mm. tyylikäs olkalaukku. Siitä on kuitenkin rispaantuneet kahvat niin nuhjuisen kuntoon, etten kehtaa käyttää. Vuosia ollut korjaamatta, koska oikeasti käytän mieluummin kangaskasseja ja reppua. Melkein käyttämättömänä kaapissa roikkuu myös pari kevyttä siistiä villakangastakkia ja bleiseriä. Käytän lähinnä parkatakkia ja farkkutakkia sekä neuleita ym. rentoa ja tunnen oloni vain hölmöksi liian siisteissä vaatteissa. Ne vaatteet vaatisivat mielestäni myös siistit kengät, laukut, alaosan, siististi laitetut hiukset ym. Ja arvatkaa kaksi kertaa kuinka ahkera laittautuja olen...

Toki kaikkia noita vaatteita voisi käyttää ihan huvikseen välittämättä siitä, miltä näyttää, mutta kun lisäksi olo on epämukava niissä!

Herttinen sentään, kuinkahan mäkin olen pärjännyt tähän asti ilman "kapselivaatekaappia" tai sitä, että kotini materia ei  nonstop "pirskahtele iloa"?

Huomenna aion käydä varaston kimppuun. Siellä on ainakin kolme laatikollista sälää kaiken muun lisäksi (nykyiseen asuntoon ei mahdu kaikki huonekalut, mutta koska on väliaikanen asunto, en ole kaikista luopunut). Tiedän että niissä on lähinnä muistoesineitä ja päiväkirjoja, mutta todennäköisesti myös kirjeitä ihmisiltä joita en edes muista ym... Vievät siis varmaan ainakin laatikollisen tai jopa kaksi. En halua niitäkään raahata ensi vuonna uuteen osoitteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Herttinen sentään, kuinkahan mäkin olen pärjännyt tähän asti ilman "kapselivaatekaappia" tai sitä, että kotini materia ei  nonstop "pirskahtele iloa"?

No onpa hienoa että olet parempi ihminen kuin me muut! Ei minullakaan ole kapselivaatekaappia enkä ajattele, että tavarani pirskahtelisivat yhtään mitään. Olen silti älynnyt sen, ettei ole mitään tolkkua säilyttää tavaroita tai asioita, joita en 1) tarvitse tai 2) halua. Jos en tarvitse tai jostain muusta erityisestä syystä halua säilyttää tavaraa X, se on minulle täysin turha ja on parempi laittaa se eteenpäin kiertoon, jolloin se voi olla jollekin toiselle hyödyllinen. Minun kaapissani se vie vain tilaa eikä hyödytä millään tavalla ketään tai mitään. Mikä siinä on halveksuvan kommentin arvoista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herttinen sentään, kuinkahan mäkin olen pärjännyt tähän asti ilman "kapselivaatekaappia" tai sitä, että kotini materia ei  nonstop "pirskahtele iloa"?

No onpa hienoa että olet parempi ihminen kuin me muut! Ei minullakaan ole kapselivaatekaappia enkä ajattele, että tavarani pirskahtelisivat yhtään mitään. Olen silti älynnyt sen, ettei ole mitään tolkkua säilyttää tavaroita tai asioita, joita en 1) tarvitse tai 2) halua. Jos en tarvitse tai jostain muusta erityisestä syystä halua säilyttää tavaraa X, se on minulle täysin turha ja on parempi laittaa se eteenpäin kiertoon, jolloin se voi olla jollekin toiselle hyödyllinen. Minun kaapissani se vie vain tilaa eikä hyödytä millään tavalla ketään tai mitään. Mikä siinä on halveksuvan kommentin arvoista?

Varmaan se, että kirjoittaja on ilkeä ihminen, jolla ei ole muuta sisältöä elämässään kuin pahoittaa toisten mieli.

Tauti iski, ei korona, ja makoilen täällä kuumeessa. Kuuntelin YouTubesta Fumio Sakin Goodbye things äänikirjat, on siellä ilmaiseksi kuunneltavana. Suosittelen ja on hyviä oivalluksia.

Samoin Tedtalkeissa on monta minimalismi aiheista puhetta, saa taas potkua omaan työhön.

*kirjan

Vierailija kirjoitti:

Tauti iski, ei korona, ja makoilen täällä kuumeessa. Kuuntelin YouTubesta Fumio Sakin Goodbye things äänikirjat, on siellä ilmaiseksi kuunneltavana. Suosittelen ja on hyviä oivalluksia.

Samoin Tedtalkeissa on monta minimalismi aiheista puhetta, saa taas potkua omaan työhön.

Onko tuota edelleenkään suomennettu? Kirja on yksi parhaista minimalismista ja hakkaa minusta kevyesti Marie Kondon kirjat. Jos ruotsi taittuu, Storytelistä se löytyy muistaakseni nimellä Hejdå saker.

Elämäntapa on äärimmäinen, mutta tuosta sai silti paljon inspiraatiota. Usein tietty tuomitsevuus ja mustavalkoisuus liittyy tällaiseen kirjallisuuteen, mutta tästä sellainen puuttui. En haluaisi elää täsmälleen samalla tavalla, mutta mielettömän innoittavaa silti.

https://twothirds.com/blogs/posts/fumio-sasaki-longing-for-less

Ai että odotan syksyä ja sitä, että ihmiset vetäytyvät koteihinsa. Jo alkaa tämä ketju laulaa, kun aletaan laittaa kaappeja järjestykseen 😄 sais ehkä itsekin boostia raivaukseen.

En tiedä suomennoksesta, mutta se oli ihan yksinkertaista englantia, ei vaikeita sanoja, kannattaa ainakin kokeilla kuuntelua jos osaa kieltä smalltalkin verran.

Tosin huomasin että lempitubettajan Joshua Beckerin ideat on aika pitkälle samoja.

Aikaa se vaatii ja viitseliäisyyttä.

Ystäväni muutti ja lupasin jeesaa laatikoiden kantamisessa.

Kerroin pääsen vaan ekana iltana, pe suoraan töistä.

Oli muka hyvin pakattu, mutta kun pe oltiin viety 2 pakettiautollista, tuntui ei mikään ole vähentynyt.

Viikko muuton jälkeen vuokrasin kirppispaikan

Vierailija kirjoitti:

Ai että odotan syksyä ja sitä, että ihmiset vetäytyvät koteihinsa. Jo alkaa tämä ketju laulaa, kun aletaan laittaa kaappeja järjestykseen 😄 sais ehkä itsekin boostia raivaukseen.

Mitä ajattelit mun tehneen helteiden yli?

Vierailija kirjoitti:

Ne yhdet kengät kun käyvät joka tarkoitukseen. Lasten kanssa ulkoillessa, lenkkeillessä, arkipäivän elämässä.

Jos on vain yhdet kengät, ne kuluvat nopeammin kuin jos käyttäisi edes kaksia kenkiä vuorotellen, sehän on selvä. Toki sinulla on aina kerrallaan vähemmän tavaraa kuin jos omistaisit kahdet kengät, ja voit sen varjolla kutsua itseäsi minimalistiksi, mutta eipä se sitten muualla näykään.