tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menisinkö vapaa-ajallani tekemään töitä jos minulle tarjottaisiin 5,56€/h? En todellakaan, nauraisin ehdotukselle.

Kaikilla ei ole varaa nauraa tuollekaan tuntipalkalle. Huomaa, että olet niin äveriäs, että voit kohauttaa olkaasi rahalle. 

Ymmärrän että on ihmisiä joille 5 euroa niin iso raha että sen eteen tekee mitä vain, olen itsekin aikoinani jynsännyt kulmabaarin vessassa oksennuksia samaisella tuntipalkalla ilman lakisääteisiä lisiä, työterveyksiä tai muita hienouksia ja olin iloinen lisätulosta.

Vaan nykyaikana aika harva tavallisessa päivätyössä käyvä ihminen taitaisi lähteä illalla siivoamaan lähibaaria tai istumaan mäkkärin kassalle vielä päivätyönsä päälle jos saisi siitä 5€/h. Tai edes 10€/h. Siinä vaiheessa kun talous on suhteellisen tasapainossa, on perheen kanssa vietetty aika, liikunta, kotityöt ja lepo tuon arvokkaampaa. Ei siihen tarvitse olla äveriäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menisinkö vapaa-ajallani tekemään töitä jos minulle tarjottaisiin 5,56€/h? En todellakaan, nauraisin ehdotukselle.

Kaikilla ei ole varaa nauraa tuollekaan tuntipalkalle. Huomaa, että olet niin äveriäs, että voit kohauttaa olkaasi rahalle. 

Ymmärrän että on ihmisiä joille 5 euroa niin iso raha että sen eteen tekee mitä vain, olen itsekin aikoinani jynsännyt kulmabaarin vessassa oksennuksia samaisella tuntipalkalla ilman lakisääteisiä lisiä, työterveyksiä tai muita hienouksia ja olin iloinen lisätulosta.

Vaan nykyaikana aika harva tavallisessa päivätyössä käyvä ihminen taitaisi lähteä illalla siivoamaan lähibaaria tai istumaan mäkkärin kassalle vielä päivätyönsä päälle jos saisi siitä 5€/h. Tai edes 10€/h. Siinä vaiheessa kun talous on suhteellisen tasapainossa, on perheen kanssa vietetty aika, liikunta, kotityöt ja lepo tuon arvokkaampaa. Ei siihen tarvitse olla äveriäs.

Mulla on tarpeeksi aikaa viettää perheen kanssa, siivota ja liikkua, joten mua ei haitta pienipalkkainen tuntityö oman kiinteän kuukausipalkan lisäksi : )

eri

Aihe joka tuntuu jakavan mielipiteitä eli tavaran hankkiminen poisheitetyn tilalle. Monelle lieneekin suo mikä vie vain ongelmaa kierteeseen jossa karsinta ei lopu koskaan kun aina ostetaan uuta. Ajattelin tuoda tähän erilaista näkökulmaa, ehkä joku on kokenut samanlaista vaihetta karsintaprojektissaan.

Itse olen karsinut tavaraa jo vuosia ja tähän ketjuun kirjoitellut varmaan yhtä pitkään. Olen entinen vähävarainen hamsteri jonka oli säästettävä aivan kaikki kun ei ollut varaa ostaa uutta.  Lopputuloksena oli kaaottisen sekalainen, levoton ja epäikäytännöllinen koti. Havahduin vasta reilusti päälle kolmikymppisenä siihen etten halua elää näin ja aloin pikkuhiljaa opettelemaan miten ylimääräisestä tavarasta pääsee eroon.

Täällä on kritisoitu säilytysjärjestemien hankkimista karsimisprosessin osana, ehkä osaksi siksi että konmari taitaa kieltää sellaisen ja kehoittaa käyttämään olemassa olevia koreja ja kenkälaatikoita ynnä muita. Näin toimin itsekin monenmonta vuotta, kunnes taannoin havahduin siihen kuinka hankalaa oli yrittää järjestellä eri kokoisia ja mallisia koreja järkevästi kaappeihin ja kaivella käyttötavaroita vanhoista kenkälaatikoista.

Heitin kenkälaatikot pahvinkeräykseen, risat muovikorit sekajätteeseen ja ehjät korit lahjotin pois. Mittasin kaappini ja laskin minkä kokoisia koreja tarvitsen ja kuinka monta. Selasin netistä erilasia säilytysratkaisuja ja niiden mittoja. Päädyin korisarjaan nimeltä Infinity, saa melkeinpä kaikista kodintavaraa myyvistä kaupoista. Suunnittelun ansiosta osasin ostaa oikean kokoisia koreja oikean määrän ja sain niillä järjesteltyä vaatehuoneeni sekä pari kaappia fiksusti. Tavarat oli helpompi lajitella ja järjestellä koreihin, ne on kätevä nykäistä hyllystä esille, korit ovat ilmavia joten vaatteet pysyvät raikkaana ja koreista näkee mitä niissä on sisällä. Aamutoimetkin ovat nopeampia, kun tarvitsee vain vetää kori esiin ja napata hiustenkuivaaja ja meikit omalta paikaltaan. Ja ennen kaikkea vaatehuoneeni ja kaappini näyttävät fiksulta ja siistiltä yhteneväisen ilmeen takia, joten on suurempi motivaatio pitääkin siistinä. Rahaa meni jotain kymppejä, mutta lasken sen säästyneessä ajassa takaisin kuitatuksia.

Muilla voi olla toisenlaisia kokemuksia, minulla toimi tämä. Pointtina että on hyvä kuunnella muiden neuvoja ja vinkkejä, mutta suhtaudu neuvoihin kriittisesti ja mieti mikä itselläsi toimii. Joka toimii toisella ei välttämättä toimi sinulla ja päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menisinkö vapaa-ajallani tekemään töitä jos minulle tarjottaisiin 5,56€/h? En todellakaan, nauraisin ehdotukselle.

Kaikilla ei ole varaa nauraa tuollekaan tuntipalkalle. Huomaa, että olet niin äveriäs, että voit kohauttaa olkaasi rahalle. 

Ymmärrän että on ihmisiä joille 5 euroa niin iso raha että sen eteen tekee mitä vain, olen itsekin aikoinani jynsännyt kulmabaarin vessassa oksennuksia samaisella tuntipalkalla ilman lakisääteisiä lisiä, työterveyksiä tai muita hienouksia ja olin iloinen lisätulosta.

Vaan nykyaikana aika harva tavallisessa päivätyössä käyvä ihminen taitaisi lähteä illalla siivoamaan lähibaaria tai istumaan mäkkärin kassalle vielä päivätyönsä päälle jos saisi siitä 5€/h. Tai edes 10€/h. Siinä vaiheessa kun talous on suhteellisen tasapainossa, on perheen kanssa vietetty aika, liikunta, kotityöt ja lepo tuon arvokkaampaa. Ei siihen tarvitse olla äveriäs.

Mulla on tarpeeksi aikaa viettää perheen kanssa, siivota ja liikkua, joten mua ei haitta pienipalkkainen tuntityö oman kiinteän kuukausipalkan lisäksi : )

eri

Näinhän se on, tilanteita on monenlaisia. Itselläni ei ole edes perhettä, mutta päivätyö, ruoanlaitto ja kodinhoito ja liikunta ja vapaaehtoistyöt syövät niin paljon päivästä että olisin burnoutissa jos alkaisin tekemään vielä lisätyötä.

Mahtava ketju ja hyviä vinkkejä. Täällä on sama tarina kuin monella muulla. Nuorena olen ollut minimalisti. Lasten ja perhe-elämän myötä tavaraa alkoi kertyä. Nyt kun lapset alkaa lentää pesästä, huomaa että tavaraa on kertynyt järkyttävä määrä. Ihan kaikkea muutakin kuin lapsiin liittyvää.

Olen siis alkanut raivaamaan. Roskiin ja hyväntekeväisyyteen. Kompastuskiveni on vaatteet. Minulla on valtavasti vaatteita! Hyviä, merkkivaatteita, hyvää laatua, kalliitakin. Noin puolet ei enää mahdu päälle, ja lihonut olen nyt koronavuoden aikana, kun liikunta on ollut tauolla. Olen ollut aina suunnilleen saman painoinen tähän saakka. Pidänkö nämä vielä varalla, kun elämää normalisoituu?

En halua alkaa myymään. Tuntuu että se on raskasta, hidasta, kuormittavaa. Pohdin tässä vaatekasojen keskellä, säilytänkö vähän pienet vaatteet. Entä ne vaatteita joita en pidä enää muuten vain? Millä perustelen itselleni että heitän satasen tai pari maksaneita vaatteita hyväntekeväisyyskirppukselle? Vaatteet ja pukeutuminen on olleet aiemmin jonkinlainen intohimo, mutta ei enää tämän vuoden jälkeen.

Ehkä liitän näihin jotain tunteita, vaikka tiedän että ovat vain kangasta. Ihan oikeasti ei ole rahkeita myymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Aihe joka tuntuu jakavan mielipiteitä eli tavaran hankkiminen poisheitetyn tilalle. Monelle lieneekin suo mikä vie vain ongelmaa kierteeseen jossa karsinta ei lopu koskaan kun aina ostetaan uuta. Ajattelin tuoda tähän erilaista näkökulmaa, ehkä joku on kokenut samanlaista vaihetta karsintaprojektissaan.

Itse olen karsinut tavaraa jo vuosia ja tähän ketjuun kirjoitellut varmaan yhtä pitkään. Olen entinen vähävarainen hamsteri jonka oli säästettävä aivan kaikki kun ei ollut varaa ostaa uutta.  Lopputuloksena oli kaaottisen sekalainen, levoton ja epäikäytännöllinen koti. Havahduin vasta reilusti päälle kolmikymppisenä siihen etten halua elää näin ja aloin pikkuhiljaa opettelemaan miten ylimääräisestä tavarasta pääsee eroon.

Täällä on kritisoitu säilytysjärjestemien hankkimista karsimisprosessin osana, ehkä osaksi siksi että konmari taitaa kieltää sellaisen ja kehoittaa käyttämään olemassa olevia koreja ja kenkälaatikoita ynnä muita. Näin toimin itsekin monenmonta vuotta, kunnes taannoin havahduin siihen kuinka hankalaa oli yrittää järjestellä eri kokoisia ja mallisia koreja järkevästi kaappeihin ja kaivella käyttötavaroita vanhoista kenkälaatikoista.

Heitin kenkälaatikot pahvinkeräykseen, risat muovikorit sekajätteeseen ja ehjät korit lahjotin pois. Mittasin kaappini ja laskin minkä kokoisia koreja tarvitsen ja kuinka monta. Selasin netistä erilasia säilytysratkaisuja ja niiden mittoja. Päädyin korisarjaan nimeltä Infinity, saa melkeinpä kaikista kodintavaraa myyvistä kaupoista. Suunnittelun ansiosta osasin ostaa oikean kokoisia koreja oikean määrän ja sain niillä järjesteltyä vaatehuoneeni sekä pari kaappia fiksusti. Tavarat oli helpompi lajitella ja järjestellä koreihin, ne on kätevä nykäistä hyllystä esille, korit ovat ilmavia joten vaatteet pysyvät raikkaana ja koreista näkee mitä niissä on sisällä. Aamutoimetkin ovat nopeampia, kun tarvitsee vain vetää kori esiin ja napata hiustenkuivaaja ja meikit omalta paikaltaan. Ja ennen kaikkea vaatehuoneeni ja kaappini näyttävät fiksulta ja siistiltä yhteneväisen ilmeen takia, joten on suurempi motivaatio pitääkin siistinä. Rahaa meni jotain kymppejä, mutta lasken sen säästyneessä ajassa takaisin kuitatuksia.

Muilla voi olla toisenlaisia kokemuksia, minulla toimi tämä. Pointtina että on hyvä kuunnella muiden neuvoja ja vinkkejä, mutta suhtaudu neuvoihin kriittisesti ja mieti mikä itselläsi toimii. Joka toimii toisella ei välttämättä toimi sinulla ja päinvastoin.

Olen kanssasi muuten samaa mieltä, mutta hieman tartun tuohon ohjeeseen, että ei kannattaisi hommata säilytysjärjestelmiä vaan käyttää olemassaolevia ja sen kyseenalaistamiseen. Mielestäni siinä on nimittäin viisauden siemen; niin kauan kuin paikat ovat ns. sekaisin ja tavarat karsimatta, ei kannattaisi investoida mihinkään koreihin tai kalusteisiin. Sitten kun raivaustyö on suoritettu (eli tiedetään, mitä talouteen konkreettisesti jää), säilytyskalusteita voi ja kannattaakin tuunata sellaisiksi, että ne palvelevat arjessa. Näinhän sinäkin olet itse asiassa toiminut. 👍

Molemmissa on hyvät puolensa, sekä kunnollisten säilytyssysteemien hankkimisessa että tavaran vähentämisessä niin, ettei säilytyskalusteita tarvita lisää. Vuosien karsimisen jälkeen alan vihdoin päästä siihen tilanteeseen, että omat tavarat on karsittu vain todella tarpeelliseen. Roinan vähentyessä on niitä säilytyskalusteitakin päässyt laittamaan kiertoon. Ihana tunne!

Vierailija kirjoitti:

Mahtava ketju ja hyviä vinkkejä. Täällä on sama tarina kuin monella muulla. Nuorena olen ollut minimalisti. Lasten ja perhe-elämän myötä tavaraa alkoi kertyä. Nyt kun lapset alkaa lentää pesästä, huomaa että tavaraa on kertynyt järkyttävä määrä. Ihan kaikkea muutakin kuin lapsiin liittyvää.

Olen siis alkanut raivaamaan. Roskiin ja hyväntekeväisyyteen. Kompastuskiveni on vaatteet. Minulla on valtavasti vaatteita! Hyviä, merkkivaatteita, hyvää laatua, kalliitakin. Noin puolet ei enää mahdu päälle, ja lihonut olen nyt koronavuoden aikana, kun liikunta on ollut tauolla. Olen ollut aina suunnilleen saman painoinen tähän saakka. Pidänkö nämä vielä varalla, kun elämää normalisoituu?

En halua alkaa myymään. Tuntuu että se on raskasta, hidasta, kuormittavaa. Pohdin tässä vaatekasojen keskellä, säilytänkö vähän pienet vaatteet. Entä ne vaatteita joita en pidä enää muuten vain? Millä perustelen itselleni että heitän satasen tai pari maksaneita vaatteita hyväntekeväisyyskirppukselle? Vaatteet ja pukeutuminen on olleet aiemmin jonkinlainen intohimo, mutta ei enää tämän vuoden jälkeen.

Ehkä liitän näihin jotain tunteita, vaikka tiedän että ovat vain kangasta. Ihan oikeasti ei ole rahkeita myymiseen.

Perustele itsellesi juuri tuolla hyväntekeväisyydellä. Minimalismin perusperiaatteista tähän pätee ainakin kaksi. 1. On parempi, että tavarasta on iloa jollekin toiselle, jos ei siitä enää ole iloa sinulle. 2. Vaatteen rahallinen hinta on maksettu jo silloin, kun ostit sen. Miksi "maksaisit" enää lisää ylimääräisen vaivan ja säilytystilan muodossa, jos et vaatetta enää tarvitse?

Minusta ei kannata luopua hyvistä vaatteista jos on koronan takia tullut muutama lisäkilo. Laihduta ne pois ja mahdut taas. 

Ei sitä oikein voi vähentää, jos on "hamsteriluonne", koska se on ns. luonnevika. Yritä rajoittaa ostamista?

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä oikein voi vähentää, jos on "hamsteriluonne", koska se on ns. luonnevika. Yritä rajoittaa ostamista?

Tekosyyhän se on tuokin 😄

Olin samanlainen ja olen tehnyt töitä asian eteen. On niin helppoa sanoa että olen nyt vaan hamsteri ja että se on luonnevika ja jättää asia silleen. Herää huomaamaan että se on vain yksi tapa sanoa että et halua tai jaksa tehdä sitä työtä minkä se muuttuminen vaatii. Sitä varten tämä ketju on olemassa, niitä joille se tavaran vähentäminen ei ole hallussa. Monet kerrat olen hakenut tsemppiä ja inspiraatiota tästä ketjusta ja myös saanut sitä. Tähän ongelmaan ei ole pilleriä eikä taikanappeja, työ on tehtävä ensisijaisesti oman pään sisällä.

Voin kertoa että se työ kannattaa tehdä. Kun olet saanut ympäristösi selkeytettyä, se tuo myös radikaaleja muutoksia elämääsi ja hyvinvointiisi. Parhaimmillaan täysin uuden elämän. Uusi ammatti, opinnot, harrastuksia, työ, asunto, asuinpaikka, matkoja, rahaa, ja ennen kaikkea onnellisempi elämä. Vähintäänkin opit näkemään sen mitä oikeasti haluat elämältäsi ja elämään enemmän oman näköistä elämää. Huomaat miten paljon elämässäsi on tavaroita ja asioita, jota et todellisuudessa halua. Joku muu on valinnut ne asiat puolestasi tai olet tehnyt itse valintoja ajatellen että näin kuuluu toimia.

Kun tavaramäärä vähenee niin elämääsi ja olemukseesi laskeutuu rauha ja selkeys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aihe joka tuntuu jakavan mielipiteitä eli tavaran hankkiminen poisheitetyn tilalle. Monelle lieneekin suo mikä vie vain ongelmaa kierteeseen jossa karsinta ei lopu koskaan kun aina ostetaan uuta. Ajattelin tuoda tähän erilaista näkökulmaa, ehkä joku on kokenut samanlaista vaihetta karsintaprojektissaan.

Itse olen karsinut tavaraa jo vuosia ja tähän ketjuun kirjoitellut varmaan yhtä pitkään. Olen entinen vähävarainen hamsteri jonka oli säästettävä aivan kaikki kun ei ollut varaa ostaa uutta.  Lopputuloksena oli kaaottisen sekalainen, levoton ja epäikäytännöllinen koti. Havahduin vasta reilusti päälle kolmikymppisenä siihen etten halua elää näin ja aloin pikkuhiljaa opettelemaan miten ylimääräisestä tavarasta pääsee eroon.

Täällä on kritisoitu säilytysjärjestemien hankkimista karsimisprosessin osana, ehkä osaksi siksi että konmari taitaa kieltää sellaisen ja kehoittaa käyttämään olemassa olevia koreja ja kenkälaatikoita ynnä muita. Näin toimin itsekin monenmonta vuotta, kunnes taannoin havahduin siihen kuinka hankalaa oli yrittää järjestellä eri kokoisia ja mallisia koreja järkevästi kaappeihin ja kaivella käyttötavaroita vanhoista kenkälaatikoista.

Heitin kenkälaatikot pahvinkeräykseen, risat muovikorit sekajätteeseen ja ehjät korit lahjotin pois. Mittasin kaappini ja laskin minkä kokoisia koreja tarvitsen ja kuinka monta. Selasin netistä erilasia säilytysratkaisuja ja niiden mittoja. Päädyin korisarjaan nimeltä Infinity, saa melkeinpä kaikista kodintavaraa myyvistä kaupoista. Suunnittelun ansiosta osasin ostaa oikean kokoisia koreja oikean määrän ja sain niillä järjesteltyä vaatehuoneeni sekä pari kaappia fiksusti. Tavarat oli helpompi lajitella ja järjestellä koreihin, ne on kätevä nykäistä hyllystä esille, korit ovat ilmavia joten vaatteet pysyvät raikkaana ja koreista näkee mitä niissä on sisällä. Aamutoimetkin ovat nopeampia, kun tarvitsee vain vetää kori esiin ja napata hiustenkuivaaja ja meikit omalta paikaltaan. Ja ennen kaikkea vaatehuoneeni ja kaappini näyttävät fiksulta ja siistiltä yhteneväisen ilmeen takia, joten on suurempi motivaatio pitääkin siistinä. Rahaa meni jotain kymppejä, mutta lasken sen säästyneessä ajassa takaisin kuitatuksia.

Muilla voi olla toisenlaisia kokemuksia, minulla toimi tämä. Pointtina että on hyvä kuunnella muiden neuvoja ja vinkkejä, mutta suhtaudu neuvoihin kriittisesti ja mieti mikä itselläsi toimii. Joka toimii toisella ei välttämättä toimi sinulla ja päinvastoin.

Olen kanssasi muuten samaa mieltä, mutta hieman tartun tuohon ohjeeseen, että ei kannattaisi hommata säilytysjärjestelmiä vaan käyttää olemassaolevia ja sen kyseenalaistamiseen. Mielestäni siinä on nimittäin viisauden siemen; niin kauan kuin paikat ovat ns. sekaisin ja tavarat karsimatta, ei kannattaisi investoida mihinkään koreihin tai kalusteisiin. Sitten kun raivaustyö on suoritettu (eli tiedetään, mitä talouteen konkreettisesti jää), säilytyskalusteita voi ja kannattaakin tuunata sellaisiksi, että ne palvelevat arjessa. Näinhän sinäkin olet itse asiassa toiminut. 👍

Just näin. Järjestely ei ole karsimista, ja ensin pitää karsia, jotta tietää, mitä säilytettävää on. Sitten voi tarpeen vaatiessa etsiä uudet, käytännölliset ja omiin tottumuksiin sopivat säilytystarvikkeet. Ei siis joko-tai vaan kaksi eri vaihetta, jotka eivät korvaa toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä oikein voi vähentää, jos on "hamsteriluonne", koska se on ns. luonnevika. Yritä rajoittaa ostamista?

Tekosyyhän se on tuokin 😄

Olin samanlainen ja olen tehnyt töitä asian eteen. On niin helppoa sanoa että olen nyt vaan hamsteri ja että se on luonnevika ja jättää asia silleen. Herää huomaamaan että se on vain yksi tapa sanoa että et halua tai jaksa tehdä sitä työtä minkä se muuttuminen vaatii. Sitä varten tämä ketju on olemassa, niitä joille se tavaran vähentäminen ei ole hallussa. Monet kerrat olen hakenut tsemppiä ja inspiraatiota tästä ketjusta ja myös saanut sitä. Tähän ongelmaan ei ole pilleriä eikä taikanappeja, työ on tehtävä ensisijaisesti oman pään sisällä.

Voin kertoa että se työ kannattaa tehdä. Kun olet saanut ympäristösi selkeytettyä, se tuo myös radikaaleja muutoksia elämääsi ja hyvinvointiisi. Parhaimmillaan täysin uuden elämän. Uusi ammatti, opinnot, harrastuksia, työ, asunto, asuinpaikka, matkoja, rahaa, ja ennen kaikkea onnellisempi elämä. Vähintäänkin opit näkemään sen mitä oikeasti haluat elämältäsi ja elämään enemmän oman näköistä elämää. Huomaat miten paljon elämässäsi on tavaroita ja asioita, jota et todellisuudessa halua. Joku muu on valinnut ne asiat puolestasi tai olet tehnyt itse valintoja ajatellen että näin kuuluu toimia.

Kun tavaramäärä vähenee niin elämääsi ja olemukseesi laskeutuu rauha ja selkeys.

En ihan sanoisi, että hasmteriluonteeseen vetoaminen on aina tekosyy, mutta se on haitallinen itseäsi koskeva uskomus. Uskomukset eivät ole totta, ja niitä on mahdollista muuttaa. Tavarasuhteesta ei kannata tehdä itselleen identiteettiä suuntaan tai toiseen, koska siitä voi tulla hankalia esteitä toiminnalle. Sen sijaan, että määrittelee itsensä hamsteriluonteeksi, voi kääntää tilannetta päälaelleen ja ottaa käyttöön uusia tapoja miettimättä, millaiseen identiteettiin tai persoonaan ne kuuluvat. Koti voi olla toimiva ja tavaraa vain tarpeellinen, vaikka ei mieltäisikään itseään minimalistiksi tai luonnostaan siistiksi ja järjestelmälliseksi ihmiseksi.

Rakastan kauneutta ja siisteyttä. Haluaisin että kaikki vähäiset tavaramme olisi kauniisti aseteltu rasioihin ja säilytysratkaisuihin, mutta mieheni ei voi sietää että tavaran säilyttämiseenkin pitää osta "tavaraa". Hän ei ole mikään minimalisti vaan pihi.

Olen yrittänyt päällystää pahvilaatikoista säilytyslaatikoita mutta ei niistä niin kauniita tule että silmä kiittäisi. Huoh...

Vierailija kirjoitti:

Rakastan kauneutta ja siisteyttä. Haluaisin että kaikki vähäiset tavaramme olisi kauniisti aseteltu rasioihin ja säilytysratkaisuihin, mutta mieheni ei voi sietää että tavaran säilyttämiseenkin pitää osta "tavaraa". Hän ei ole mikään minimalisti vaan pihi.

Olen yrittänyt päällystää pahvilaatikoista säilytyslaatikoita mutta ei niistä niin kauniita tule että silmä kiittäisi. Huoh...

Etkö voi omilla rahoillasi ostaa sisutuslaatikoita? Niin minäkin teen. Jätän jonkun vaatteen ostamatta, jos rahasta tiukkaa. Huoneen yleisilme on erilainen, jos tavarat nätisti paikoillaan.

Apua, tämä oli ihan kuin mun kirjoittama! Tuo kirppiksen valikoima -juttu mekkoesimerkissa pitkää paikkansa, itsekin kyllästyn kauppoissa kun siellä on vaan yhtä ja samaa. Tiedän myös tunteen kun on ”jäänyt koukkuun” siihen löytäjen teko -fiilikseen! Joskus menen ihan tavis fiiliksellä katselemaan kirppikselle ja joskus oikein toivon tekeväni kunnon löytöjä (yleensä lasten vaatteita), silloin harmittaa ihan vietävästi jos ei löydykään mitään 😅 samoin ostan melkein kaiken käytettynä koska siinä ei ole mitään voittajafiilistä jos tavaran hakee vaan kaupasta. Omalla alueellani pääsen myös lyhyemmällä hakumatkalla jos ostan torista tai paikalliselta fb-kirppikseltä enkä kaupasta.

Luulin että olen yksin tämän kanssa enkä oo kehdannut puhua asiasta 😂

Tämä samanlainen kirppishulluus siis kommentille 6642

Vierailija kirjoitti:

Minusta ei kannata luopua hyvistä vaatteista jos on koronan takia tullut muutama lisäkilo. Laihduta ne pois ja mahdut taas. 

Olisikin muutama… lähempänä kymmentä. Ihan järkyttävää. Olen joutunut ostamaan uusia etäilyvaatteita.

Tiedättehän, istuu päivät kotona, istuu illat kotona. On jäänyt työmatkaliikunta pois, samoin ryhmäliikunnat, kaikki aktiivinen elämä jossa on kulkenut ja liikkunut. Kotona tulee käytyä jääkaapilla tai herkkuhyllyllä ihan vain siksi kun on tylsää. Lounaat on vaihtuneet liian usein leipiin. Iltalenkit sohvaan ja telkkaan.

Samalla tämä kotiin kertyneiden tavaroiden määrä on alkanut ahdistamaan, kun on kotona paljon. Vähentäminen on hyvässä vauhdissa mutta vielä on tekemistä pitkäksi aikaa. Vaatteiden lisäksi on muitakin vaikeita paikkoja, mutta yritän selvitä niistä. Koti on pahemmassa kaaoksessa nyt korona-aikana kuin ennen. Parissa päivässä kaaos palaa, vaikka siivoaisi. Koska järjestyksen pito ei ole onnistu, on vain vähennettävä.

Mulla on työlistoja ja joka päivä on pieni arkisiivous.

Esim ma mä siivoan eteisen. Lankkaan kengät, katson onko kaikki esillä olevat tarpeellisia, käytänkö kaikkia takkeja jne.

Tiistaisin teen pikasiivouksen keittiöön. Nopeasti pyyhin kaappien ovet, laatat, tyhjennän tasot, kastelen kukat jne.

Tähän menee aikaa max 1 h, yleensä alle 30 min.

Tämä tarkoittaa meillä on aika siistiä.

Lopputulokseen on tultu, koska oon pitkään ollut vähillä rahoilla toimeen tuleva ja monta konmaria takana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aihe joka tuntuu jakavan mielipiteitä eli tavaran hankkiminen poisheitetyn tilalle. Monelle lieneekin suo mikä vie vain ongelmaa kierteeseen jossa karsinta ei lopu koskaan kun aina ostetaan uuta. Ajattelin tuoda tähän erilaista näkökulmaa, ehkä joku on kokenut samanlaista vaihetta karsintaprojektissaan.

Itse olen karsinut tavaraa jo vuosia ja tähän ketjuun kirjoitellut varmaan yhtä pitkään. Olen entinen vähävarainen hamsteri jonka oli säästettävä aivan kaikki kun ei ollut varaa ostaa uutta.  Lopputuloksena oli kaaottisen sekalainen, levoton ja epäikäytännöllinen koti. Havahduin vasta reilusti päälle kolmikymppisenä siihen etten halua elää näin ja aloin pikkuhiljaa opettelemaan miten ylimääräisestä tavarasta pääsee eroon.

Täällä on kritisoitu säilytysjärjestemien hankkimista karsimisprosessin osana, ehkä osaksi siksi että konmari taitaa kieltää sellaisen ja kehoittaa käyttämään olemassa olevia koreja ja kenkälaatikoita ynnä muita. Näin toimin itsekin monenmonta vuotta, kunnes taannoin havahduin siihen kuinka hankalaa oli yrittää järjestellä eri kokoisia ja mallisia koreja järkevästi kaappeihin ja kaivella käyttötavaroita vanhoista kenkälaatikoista.

Heitin kenkälaatikot pahvinkeräykseen, risat muovikorit sekajätteeseen ja ehjät korit lahjotin pois. Mittasin kaappini ja laskin minkä kokoisia koreja tarvitsen ja kuinka monta. Selasin netistä erilasia säilytysratkaisuja ja niiden mittoja. Päädyin korisarjaan nimeltä Infinity, saa melkeinpä kaikista kodintavaraa myyvistä kaupoista. Suunnittelun ansiosta osasin ostaa oikean kokoisia koreja oikean määrän ja sain niillä järjesteltyä vaatehuoneeni sekä pari kaappia fiksusti. Tavarat oli helpompi lajitella ja järjestellä koreihin, ne on kätevä nykäistä hyllystä esille, korit ovat ilmavia joten vaatteet pysyvät raikkaana ja koreista näkee mitä niissä on sisällä. Aamutoimetkin ovat nopeampia, kun tarvitsee vain vetää kori esiin ja napata hiustenkuivaaja ja meikit omalta paikaltaan. Ja ennen kaikkea vaatehuoneeni ja kaappini näyttävät fiksulta ja siistiltä yhteneväisen ilmeen takia, joten on suurempi motivaatio pitääkin siistinä. Rahaa meni jotain kymppejä, mutta lasken sen säästyneessä ajassa takaisin kuitatuksia.

Muilla voi olla toisenlaisia kokemuksia, minulla toimi tämä. Pointtina että on hyvä kuunnella muiden neuvoja ja vinkkejä, mutta suhtaudu neuvoihin kriittisesti ja mieti mikä itselläsi toimii. Joka toimii toisella ei välttämättä toimi sinulla ja päinvastoin.

Olen kanssasi muuten samaa mieltä, mutta hieman tartun tuohon ohjeeseen, että ei kannattaisi hommata säilytysjärjestelmiä vaan käyttää olemassaolevia ja sen kyseenalaistamiseen. Mielestäni siinä on nimittäin viisauden siemen; niin kauan kuin paikat ovat ns. sekaisin ja tavarat karsimatta, ei kannattaisi investoida mihinkään koreihin tai kalusteisiin. Sitten kun raivaustyö on suoritettu (eli tiedetään, mitä talouteen konkreettisesti jää), säilytyskalusteita voi ja kannattaakin tuunata sellaisiksi, että ne palvelevat arjessa. Näinhän sinäkin olet itse asiassa toiminut. 👍

Tätä samaa olin tulossa kommentoimaan; konmarin idea on nimenomaan se, että ensi valitaan säilytettävät ja vasta sen jälkeen katsotaan säilytysjärjestelmä tarve. Aika moni tavaran kanssa painiva ostaa aina vain uusia säilytysjärjestelmiä ja kuvittelee niillä ratkaisevan säilytysongelmat sen sijaan että valikoisi säilytettävät.