tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten muilla tavaran karsiminen etenee? Tuntuu etten ole saanut mitään aikaan muutamaan kuukauteen. Lapsen kanssa on hankala tehdä kun ajatus katkeaa koko ajan ja tuntuu ettei viitsi edes aloittaa kun ei pääse etenemään. Lisäksi tökkii eroonhankkiutuminen. Roskat osaan kyllä heittää roskiin, mutta muun kanssa olen jumittunut kirppisajatukseen. Siitäkin saatava raha (yleensä n satanen) on ihan kiva, mutta käytettyyn aikaan nähden naurettava. Toisaalta olen pitänyt kirppisrahaa sellaisena hömppään tuhlattavana, eli puutarha/kasviharrastukseen menevänä. Muuten en yleensä raaskii ostaa itselle mitään vaikkei rahapulassa ollakaan, samalla se motivoi pistämään lähtevät tavarat oikeasti lähtemään sinne kirppikselle. Nyt on kuitenkin aika ja jaksaminen vähissä niin olen alkanut kyseenalaistaa ajattelukuvioani, onkohan se vain itsensä kiusaamista 😅 asuinneliöt on pientä operointia vaille valmiit, mitä nyt lapsen lelut räjähtää aina, mutta olenkin dumpannut ylimääräiset tavarat varastoon.

Olen ollut melko säntillinen, minimalistinen ja siivo ihminen, mietin mitä tapahtui, enkä keksi muuta kuin ruuhkavuodet.. tästä täytyisi pakosti jotenkin saada joku ote. Roina vie mua enkä minä roinia

Olen itsekin jumitellut samaisen kirppisajatuksen kanssa vuosia, kunnes vihdoin pääsin irti siitä. Olen aiemmin kertonut logiikkani, mutta laitetaanpa taas uusiksi jos joku muukin tästä hyötyy. Olen siis laskenut paljonko kirppistelystä oikeasti saa rahaa. "Oikeasti" tarkoittaen mikä on tulo, jos omalle vapaa-ajalleen laskee arvoa. Esimerkiksi jos sinä saat kirppisviikosta satasen, voit laskea kauanko kirppistelyyn menee aikaa ja paljonko sinulle jää tuntipalkkaa.

Itselläni menee suunnilleen näin: Tavaran keräämiseen, puhdistamiseen, silittämiseen, lajitteluun, hinnoitteluun ja pakkamiseen kirppikselle vientiä varten lauantai- tai sunnuntapäivä, noin 8h. Yleensä katson telkkua samalla, joten tämä on ihan mukavaa. Tavaran vieminen kirpparille ja pöydän laittaminen kivaksi, noin tunti. Käyn siivoamassa pöydän joka päivä koska kirpparillani myllätään kovasti ja tavara ei mene kaupaksi sekaisesta pöydästä, tähän menee matkoineen noin tunti päivässä eli kirppisviikon aikana 6h. Tavaran hakeminen pois kirppikseltä vajaa tunti, riippuen vähän kauanko joutuu jonottamaan kassalle ja kauanko tilityksessä kestää. Ylijääneen tavaran järjestely kotona, eroon hankkiutuminen tai tavaran säilöminen seuraavaa kirppiskertaa varten, 2-3h.

Eli viikon kirppistely on vienyt vapaa-aikaani noin 18h. Saan satasen, jolloin tuntipalkkani kirppistelystä on 5,56 €/h.

Menisinkö vapaa-ajallani tekemään töitä jos minulle tarjottaisiin 5,56€/h? En todellakaan, nauraisin ehdotukselle. Tämä mietintä on auttanut minua pääsemään irti kirppistelyajatukseen jumituksesta. Lahjoitan kirppistavarat isoina laatikollisina Facebookissa, saa joku jolla on enemmän aikaa myydä ne tai tehdä mitä tekeekin. Minulla on vaativa päivätyö ja vapaa-ajalla harrastukset, ystävät, perhe ja kotityöt vievät valtavasti aikaa. En halua nipistää vähästä vapaa-ajastani vielä lisää jotta saisin rahaa viisi euroa tunnilta, lenkillä käynti ystävän kanssa tai kirjan lukeminen on minulle arvokkaampaa.

Toki jos taas tykkää kirppispöydän siivoilusta ja tavaran kanssa tuuskaamisesta niin sen voi ajatella hauskana vapaa-ajan viettona ja kirppispöydän tulot on tällöin ihan aidosti ylimääräistä rahaa :)

Kiitos kommentista ja vertaistuesta 😅 niinhän se on että tuntipalkka on naurettava ja tuntuu että tarjontaa on niin paljon ettei tavallisen lapsiperheen tavarassa kauppa käy. Lastentarvikekirppiksillä ”pitäisi” myydä merkkivaatteita jos haluaa saada kaupaksi, toisaalta kodintavaroita ei voi viedä. Monelle kirppikselle on silti pitkät jonot eikä tavaroita voi viedä heti pois silmistä 😂 nyt löysin yhden kivan kirppiksen enemmän landelta, jossa on täydenpalvelun systeemi eli vien vain tavarat ja he hoitavat 50%provikkaa vastaan kaiken. Pitäisi vielä itse ymmärtää pistää myymättä jääneet tuon jälkeen pois. Ihan typerää aina kantaa ne takaisin kotiin! Miten nuuka ihminen voi olla, vai mistä se kiikastaa 😂 toisaalta lasten tavaraa ja vaatteita jää pieneksi koko ajan joten kirppiskasseja tulee väkisinkin.

Meillä odotetaan kovasti laajennoksen/varaston remontin valmistumista jolloin nykyisiä rojukasoja on tarkoitus käydä läpi ja järjestää järkevästi. Haluaisin kuitenkin aloittaa noiden läpikäymisen jo nyt, mutta mies haraa vastaan. On kyllä motivoitunut tekemään sitä tilojen valmistuttua, mutta haluaisin keksiä jotain syitä aloittaa jo etukäteen ettei sitten yhtäkkiä olla syyssateissa (tavaraa täytyy varmaan levitellä pihallakin)

Vaatteet lähetän vähänkäytettyyn, muita tavaroita myyn torissa. Tavaraa menee, aika hitaasti tosin. Pitäisi ottaa sama periaate, että laittaa joka viikko sen kymmenen tavaraa myyntiin niin kai ne jossain vaiheessa alkaa loppua. Kirjojen myynti ei kyllä tunnu onnistuvan mitenkään. Muutama käsityökirja on mennyt mutta muuten aika hiljaista.

Tämä karsimisen työläys on kyllä auttanut tosi paljon siihen, että en osta uutta tavaraa nurkkiin pyörimään. Välillä tekee mieli ostaa kun näkee jotain kaunista, mutta onneksi se menee ohi aika nopeasti ja tulen järkiini.

Vierailija kirjoitti:

Minimalisen estetiikan ihailija täällä! Yhtään ylimääräistä penniä ei ole mennyt estetiikan tavoitteluun. Elämäntilanteet kun ovat muuttuneet niin joskus on pitänyt ostaa uutta: lapsille. Silloin kun muutuimme pariskunnasta lapsiperheeksi niin hankimme kalusteita joista jostakin olemme hankkiutuneet eroon myöhemmin. 

Pitää muistaa että moni "minimalisti" on ihan vaan trendishoppailija. Silloin sitä rahaa toki menee mutta esim jos multa on yksi vaatekaappi hävinnyt vuosien aikana kun se on tuntunut liialta niin eipä siinä kulutuskustannukset ole nousseet. Kaikki mun kalusteet, astiat jne on kallista muotoilua jne. hintavia ovat olleet mutta meillä kohta 20v eikä näillä näkymin uusia tarvitse hankkia pitkään aikaan. Olkkarissa sohva, nojatuoli, kahvipöytä ja ruokapöytä sekä kattovalaisin. Muutamia taidevalokuvia perheestä eri maissa seinillä. Seinät lähes kokonaan lasia.

Sounds pretty awful. Mikä tekee perheenjäsenten valokuvista taidetta? Iso koko? Ne ovat taiteilijan ottamia?

Vierailija kirjoitti:

Vaatteet lähetän vähänkäytettyyn, muita tavaroita myyn torissa. Tavaraa menee, aika hitaasti tosin. Pitäisi ottaa sama periaate, että laittaa joka viikko sen kymmenen tavaraa myyntiin niin kai ne jossain vaiheessa alkaa loppua. Kirjojen myynti ei kyllä tunnu onnistuvan mitenkään. Muutama käsityökirja on mennyt mutta muuten aika hiljaista.

Tämä karsimisen työläys on kyllä auttanut tosi paljon siihen, että en osta uutta tavaraa nurkkiin pyörimään. Välillä tekee mieli ostaa kun näkee jotain kaunista, mutta onneksi se menee ohi aika nopeasti ja tulen järkiini.

Jännä juttu, että tuskin koskaan kaipaan niitä vaatteita tai tavaroita, joista olen luopunut. Joskus tulee inspis, kassikaupalla Uff:aan vaatteita. Kirppariakin oon kokeillu, jotenkin vaivalloista hinnoittelut ym ja kivaa tavaraa kulkee kotiinpäin... siis väärä suunta. Korona-aikaan en oo kirppiksillä käyny. Myös muu ostaminen on minimissään.

Lasiseinät? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minimalisen estetiikan ihailija täällä! Yhtään ylimääräistä penniä ei ole mennyt estetiikan tavoitteluun. Elämäntilanteet kun ovat muuttuneet niin joskus on pitänyt ostaa uutta: lapsille. Silloin kun muutuimme pariskunnasta lapsiperheeksi niin hankimme kalusteita joista jostakin olemme hankkiutuneet eroon myöhemmin. 

Pitää muistaa että moni "minimalisti" on ihan vaan trendishoppailija. Silloin sitä rahaa toki menee mutta esim jos multa on yksi vaatekaappi hävinnyt vuosien aikana kun se on tuntunut liialta niin eipä siinä kulutuskustannukset ole nousseet. Kaikki mun kalusteet, astiat jne on kallista muotoilua jne. hintavia ovat olleet mutta meillä kohta 20v eikä näillä näkymin uusia tarvitse hankkia pitkään aikaan. Olkkarissa sohva, nojatuoli, kahvipöytä ja ruokapöytä sekä kattovalaisin. Muutamia taidevalokuvia perheestä eri maissa seinillä. Seinät lähes kokonaan lasia.

Sounds pretty awful. Mikä tekee perheenjäsenten valokuvista taidetta? Iso koko? Ne ovat taiteilijan ottamia?

Pieni vinkki: tämän ketjun ideana on oman tavaran vähentäminen, ei toisten tavaroiden haukkuminen.

Mä kävin joka ikinen päivä jonkun laatikon tai hyllyn tai kopan läpi.

Siihen meni aikaa alk 5 min. Joskus useita tunteja.

Kävin huone kerralla ja kun olin käynyt huoneen läpi 3 krt läpi, ei enää tullut mitään ylimääräistä.

Kunnes n puolen vuoden päästä aloitin uudestaan tästä huonesta

Sitten siirryin seuraavaan jne.

Kellari oli täynnä ja se oli jatkuvaa taistoa.

Joskus kävin kellaria läpi vain vähän aikaa, jatkoin sisällä.

Puoli vuotta meni ja kotoa lähti ehkä 80% irtaimistosta kiertoon.

N vuosi sitten tajusin laatikosto/kirjahylly on lähes tyhjä. Löysin edukkaasti tv tason, jonka sai kiinnitettyä suoraan seinään. Ostin sen ja myin vanhan pois.

Tv tason kaikki vetolaatikot ovat täynnä, siinäpä se.

Käyn edelleen joka kk tavaroita läpi.

Se hylly on vika, mitä kotoa on lähtenyt. Sen jälkeen ei mitään, nyt koti on karsittu.

Vierailija kirjoitti:

Mä kävin joka ikinen päivä jonkun laatikon tai hyllyn tai kopan läpi.

Siihen meni aikaa alk 5 min. Joskus useita tunteja.

Kävin huone kerralla ja kun olin käynyt huoneen läpi 3 krt läpi, ei enää tullut mitään ylimääräistä.

Kunnes n puolen vuoden päästä aloitin uudestaan tästä huonesta

Sitten siirryin seuraavaan jne.

Kellari oli täynnä ja se oli jatkuvaa taistoa.

Joskus kävin kellaria läpi vain vähän aikaa, jatkoin sisällä.

Puoli vuotta meni ja kotoa lähti ehkä 80% irtaimistosta kiertoon.

N vuosi sitten tajusin laatikosto/kirjahylly on lähes tyhjä. Löysin edukkaasti tv tason, jonka sai kiinnitettyä suoraan seinään. Ostin sen ja myin vanhan pois.

Tv tason kaikki vetolaatikot ovat täynnä, siinäpä se.

Käyn edelleen joka kk tavaroita läpi.

Se hylly on vika, mitä kotoa on lähtenyt. Sen jälkeen ei mitään, nyt koti on karsittu.

Näitä on kiva lukea, se antaa toivoa siitä että joku päivä olisi itsekin niin pitkällä❤️

Saako kirjoja menemään mihinkään vai tuhoon tuomittu ajatus? Pääkaupunkiseudulla siis?

Vielä kun saan noudon järjestymään parille huonekalulle, toinen varastokoppi on aivan tyhjä! Toisessakin on melko vähän mitään: tikkaat, kaksi matkalaukkua, muutama tuoli ja talvisaappaat. Vielä vuosi sitten tuo nyt tyhjenevä varasto oli tosi täynnä. Mitään myymääni tai lahjoittamaani en ole kaivannut takaisin, en mitään. En enää ihan tarkkaan edes muista, mitä kaikkea siellä oli. Päinvastoin tuli hyvä mieli siitä, että sain muutaman satasen tavaran myynnistä ja että nyt myydyt ja lahjoitetut kamppeet ovat käytössä sen sijaan, että makaisivat keräämässä pölyä.

Oma ajattelu on tässä karsinnan myötä muuttunut niin, että jo pelkästään sillä on arvoa minulle, että minulle tarpeeton pääsee jollakulla toisella käyttöön ja että tiedän omistavani vain tarpeellisen. Pääsääntöisesti siis mieluummin annan nyt jotain ilmaiseksi kuin odottelen viikkoja tai kuukausia, että löydän ostajan tai että pitäisin sen mieluummin itselläni vain siksi, että en saa sitä myytyä.

Vierailija kirjoitti:

Saako kirjoja menemään mihinkään vai tuhoon tuomittu ajatus? Pääkaupunkiseudulla siis?

Tuskin saa, jos myymistä tarkoitat, eivätkä ole arvokkaita ensipainoksia. Kannet irti ja sivut paperinkeräykseen.

Kirjojen kierrätys onnistuu muulla tavalla lähinnä silloin, jos harrastat itse lukemista ja sinulla on lukevia ystäviä tai sukulaisia. Meillä on parikin epävirallista kierrätysrinkiä, joissa vien pinon kirjoja kavereille ja saan vastaavasti pinon takaisin. Kirjat nyt eivät tällä menetelmällä vähene, mutta eivät toisaalta juuri lisäännykään, ja aina riittää uutta luettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Saako kirjoja menemään mihinkään vai tuhoon tuomittu ajatus? Pääkaupunkiseudulla siis?

Saahan ne paperinkeräykseen.

Jos kirjoja ei ole metritolkulla eivätkä ne ole Kirjavalioita tai muuta ns. roskaa, voi niitä vähitellen muutaman kerrallaan viedä kirjaston kierrätyshyllyyn.

Vierailija kirjoitti:

Saako kirjoja menemään mihinkään vai tuhoon tuomittu ajatus? Pääkaupunkiseudulla siis?

Monessa kirjastossa on kirjojen vaihtopiste, jonne voi jättää ylimääräiset kirjat +lehdet.

Areenassa on nyt katsottavissa vuoden 2013 dokkarielokuva Tavarataivas. Siitä puhuttiin paljon tavarahamstraus-minimalismin ohessa aikoinaan. Nyt kun katsoin sen niin voin todeta, että tavarat ja minimalismi ovat kyllä siinä sivuosassa. Alun hotellimusakki ja jatsisaksofonit ja hii-daas eteneminen ja päähenkilön synkeä tuijotus saivat melkein lopettamaan. Saati sen, että nyt haastatellaan mummoa! Siis yhtäkkiä vaan mummo ruutuun sanomaan jotain fiksua.

No, ihan kelvollinen juttu se on, mutta kertoo enemmänkin taiteellisen nuoren miehen elämän kuvioista kuin minimalismista.

Nyt kun olen jo vuosien ajan käynyt tavaroitani läpi ja hävittänyt paljon turhaa, niin huomaan tiettyjen juttujen pyörivän kaapeissa aina vain. Yksi tällainen murheenkryyni on kynsilakat. Aikoinaan olen ostanut niitä aika paljon, mutta nykyisin en jaksa lakata kynsiäni juuri koskaan, koska lakkaus menee niin nopeasti huonoksi ja tuntuu, että lakka on vähän turhaa myrkkyä. Välillä mietin, että jos yrittäisin tehokäyttää lakat pois, mutta en jaksa sitä jatkuvaa lutrausta ja kestäisi varmaan vuosia, ennen kuin pullot oikeasti olisivat tyhjiä. En oikein tiedä mitä noiden kanssa tekisi, kun ovat ongelmajätettäkin. Voisin tietysti vain joskus roudata ne jäteasemalle, mutta osassa pulloista on lakkaa niin vähän, etten tiedä viitsiikö sellaisia asemalle edes viedä. Toisaalta noissa kuitenkin on sen verran lakkaa, ettei voi roskiinkaan laittaa. Jo on vaikeaa. :D Miten olette toimineet vanhojen ja tarpeettomien kynsilakkojen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun olen jo vuosien ajan käynyt tavaroitani läpi ja hävittänyt paljon turhaa, niin huomaan tiettyjen juttujen pyörivän kaapeissa aina vain. Yksi tällainen murheenkryyni on kynsilakat. Aikoinaan olen ostanut niitä aika paljon, mutta nykyisin en jaksa lakata kynsiäni juuri koskaan, koska lakkaus menee niin nopeasti huonoksi ja tuntuu, että lakka on vähän turhaa myrkkyä. Välillä mietin, että jos yrittäisin tehokäyttää lakat pois, mutta en jaksa sitä jatkuvaa lutrausta ja kestäisi varmaan vuosia, ennen kuin pullot oikeasti olisivat tyhjiä. En oikein tiedä mitä noiden kanssa tekisi, kun ovat ongelmajätettäkin. Voisin tietysti vain joskus roudata ne jäteasemalle, mutta osassa pulloista on lakkaa niin vähän, etten tiedä viitsiikö sellaisia asemalle edes viedä. Toisaalta noissa kuitenkin on sen verran lakkaa, ettei voi roskiinkaan laittaa. Jo on vaikeaa. :D Miten olette toimineet vanhojen ja tarpeettomien kynsilakkojen kanssa?

Kylmästi olen vienyt jäteasemalle.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun olen jo vuosien ajan käynyt tavaroitani läpi ja hävittänyt paljon turhaa, niin huomaan tiettyjen juttujen pyörivän kaapeissa aina vain. Yksi tällainen murheenkryyni on kynsilakat. Aikoinaan olen ostanut niitä aika paljon, mutta nykyisin en jaksa lakata kynsiäni juuri koskaan, koska lakkaus menee niin nopeasti huonoksi ja tuntuu, että lakka on vähän turhaa myrkkyä. Välillä mietin, että jos yrittäisin tehokäyttää lakat pois, mutta en jaksa sitä jatkuvaa lutrausta ja kestäisi varmaan vuosia, ennen kuin pullot oikeasti olisivat tyhjiä. En oikein tiedä mitä noiden kanssa tekisi, kun ovat ongelmajätettäkin. Voisin tietysti vain joskus roudata ne jäteasemalle, mutta osassa pulloista on lakkaa niin vähän, etten tiedä viitsiikö sellaisia asemalle edes viedä. Toisaalta noissa kuitenkin on sen verran lakkaa, ettei voi roskiinkaan laittaa. Jo on vaikeaa. :D Miten olette toimineet vanhojen ja tarpeettomien kynsilakkojen kanssa?

Vienyt ongelmajätekeräykseen vanhat kynsilakat.

Vierailija kirjoitti:

MUTTAKU jos sitä joskus tarvii...

Voi sitä tarvitakin. Just tein tyttären ikkunaan hyttysverkon Ikean "moskiittoverkosta", siitä joka ripustetaan kattoon sängyn päälle. Hyvä tuli!

Vakavasti puhuen, meillä on edessä muutto uuteen kotiin ja on tarkoitus että kaikki tavara ei lähde mukaan. Mutta se on hankalaa tällaiselle, joka oikeasti hyödyntää vanhoja juttuja.

Olen alle 50-vuotias, mutta meillä on esim. paljon sellaista tavaraa, jota haluan säilyttää lapsenlapsia varten. Tyyliin haluan näyttää heille ja kertoa juttuja. Haluan että mummola on paikka jossa on kaikenlaista jännää.

Uusi kotimme on sinänsä tilava ja siellä on säilytystilaa. Mutta silti olisi fiksua luopua osasta tavaraa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MUTTAKU jos sitä joskus tarvii...

Voi sitä tarvitakin. Just tein tyttären ikkunaan hyttysverkon Ikean "moskiittoverkosta", siitä joka ripustetaan kattoon sängyn päälle. Hyvä tuli!

Vakavasti puhuen, meillä on edessä muutto uuteen kotiin ja on tarkoitus että kaikki tavara ei lähde mukaan. Mutta se on hankalaa tällaiselle, joka oikeasti hyödyntää vanhoja juttuja.

Olen alle 50-vuotias, mutta meillä on esim. paljon sellaista tavaraa, jota haluan säilyttää lapsenlapsia varten. Tyyliin haluan näyttää heille ja kertoa juttuja. Haluan että mummola on paikka jossa on kaikenlaista jännää.

Uusi kotimme on sinänsä tilava ja siellä on säilytystilaa. Mutta silti olisi fiksua luopua osasta tavaraa...

Näissä tilanteissa joissa tilaa on ja tavaraa oikeasti käyttää, kannattaa mennä käytössä olevan tilan mukaan. Se on monessa muussakin tilanteessa käytännöllinen ratkaisu (on 40 paria kenkiä, käytän kymmentä, kotiin mahtuu kolme, säilytän kolme paria).

Eli kotia pitää pystyä käyttämään normaalisti, varastoista ja kaapeista pitää löytää tavarat ja pystyä hakemaan niitä suhteellisen helposti. Asumisneliöissä ei saa olla siirreltävä kasoja ja tavaroita jotka ovat vain tiellä, varastoissa niitä voi olla vähän. Meillä on esimerkiksi joulukuusi hankalassa paikassa, mutta sitä tarvitsee vain kerran vuodessa, matkalaukut on taas helpommin otettavissa. Minulla ei juhlamekot mahdu vaatekaappiin, niin ne on myös ullakolla helposti löydettävissä ja esiin otettivissa. Miehen cd-levykokoelma on taas perä nurkassa, koska ei meillä ole cd-soitinta. Jos tavaraa on paljon, kannattaa kaikkiin laatikoihin laittaa merkintä mitä siellä on (askartelutavarat, joulu, muistoja, juhlavaatteet, jne. ).

Vaikka muuton kannalta olisi kiva karsia tavarat ennen muuttoa, voi uuteen kotiin ottaa mukaan myös ylimääräistä. Jos vaikka sisustusesineistä ei ole aivan varma mitä haluaa mihinkin, ottaa kaikki mukaan ja luopuu sitten, kun uusi koti näyttää hyvältä. Sama pienissä huonekaluissa ja säilytettävässä "varatavarassa". Näissäkin tilanteissa kaikki muuttolaatikot kannattaa merkitä hyvin ja pyrkiä laittamaan varastotavarat omaan, sisustusesineet samaan ja niin edelleen, ettei purkaessa sitten tule vastaan tätä turhempaa tavaraa, eikä käyttötavaroita löydy mistään. Näin myös voi vaan tunkea ne turhuudet johonkin varastoon ja järjestellä vasta kun muuttostressi on hoidettu alta pois.

Vierailija kirjoitti:

Olen alle 50-vuotias, mutta meillä on esim. paljon sellaista tavaraa, jota haluan säilyttää lapsenlapsia varten. Tyyliin haluan näyttää heille ja kertoa juttuja. Haluan että mummola on paikka jossa on kaikenlaista jännää.

Mitä nämä tavarat ovat? Ovatko ne jotain henkilökohtaista tai suvun historiaa vai jotain yleistä? Miksi haluat säilyttää jotain ihmisille, joita ei vielä edes ole olemassa tai ei välttämättä edes tule?

Voi olla, että nämä tavarat ovat jatkossa tosi jänniä ja mieleisiä, mutta älä myöskään pety, jos sulta kysytään, että miks ihmeessä olet näitä vuositolkulla säilyttänyt?