tavarapaljous :(
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (21847)
Vierailija kirjoitti:
Veivattava omenankuorija lienee kätevä, jos oikeasti kuorii korillisen omenoita kerralla, useammin kuin kerran elämässä - tai kerran vuodessakaan.
Muille ei sitten niin kätevä olekaan.
Siitähän täällä on monesti puhuttu, kun lahjanantajat tuputtavat omia, ihan eri tilanteen tapoja muille. Ei osata tai haluta ajatella asiaa saajan näkökulmasta ollenkaan.
Minä sain lahjaksi ananaksenkuorintavälineen. En ole kertaakaan käyttänyt, koska ostan ananakset valmiiksi kuorittuna. Näkee heti, että on sopivan kypsää eikä tule kuorijätettä. Ja tosi harvoin tulee ylipäänsä ostettua ananasta tuoreena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veivattava omenankuorija lienee kätevä, jos oikeasti kuorii korillisen omenoita kerralla, useammin kuin kerran elämässä - tai kerran vuodessakaan.
Muille ei sitten niin kätevä olekaan.
Siitähän täällä on monesti puhuttu, kun lahjanantajat tuputtavat omia, ihan eri tilanteen tapoja muille. Ei osata tai haluta ajatella asiaa saajan näkökulmasta ollenkaan.
Minä sain lahjaksi ananaksenkuorintavälineen. En ole kertaakaan käyttänyt, koska ostan ananakset valmiiksi kuorittuna. Näkee heti, että on sopivan kypsää eikä tule kuorijätettä. Ja tosi harvoin tulee ylipäänsä ostettua ananasta tuoreena.
Ilmeisesti ne ananakset myös kasvaa ilman kuoria, kun ajattelet, että tuolla tavalla ei tule kuorijätettä...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole vakituista työpaikkaa ja kaikki hinnat ovat nousussa joten ei uskalla heittää tavaroita pois.
Onko kysymys yleisestä turvattomuuden tunteesta vai siitä että säilyttää esim ylimääräisen pussilakanan niiden lisöksi jotka ovat säännöllisessä käytössä? Vai ajatteleeko kirjoittaja että säästää arvotavaraa ja myy sitten kun hinnat ovat nousseet? Itse uskon että kun yleinen taloustilanne heikkenee kaikki tavara menettää jälleenmyyntiarvoa.
Jos on tilaa niin miksi ei säilyttäisi muutamaa ylimääräistä vuodevaatesettiä tai astiaa tulevaisuutta varten. Itse en ainakaan heitä (=myy, anna, kierrätä) kaikkea pois, jos tavara ei sillä hetkellä ole käytössä vaan ainoastaan sellaiset, joista tiedän etten tule niitä koskaan käyttämään. Toki tilanne on se, että tavaraa on sopivasti, kaikelle on paikkansa ja uutta ostan harkiten.
Tuli vain tästä kommentista mieleen joku hc-konmarittaja, joka raivasi kaikki pussilakanat ja pyyhkeet ja kun hänelle tuli vieras (harvinainen tapahtuma) piti naapurista lainata vuodevaatteet vieraalle ja vierailun aikana vieras sai kylpypyyhkeen ja itse käytti käsipyyhettä... Kohtuus siis kaikessa.
Aika minimalistista, vaikka itse menisi miten minimalismiin, niin olisi kuitenkin vaihtolakanat ja toinen pyyhe, jotka voisi pestä ennen kuin vieras tulee. Ehkä jopa kolmas pyyhe, että on yksi pesussa, yksi käytössä ja yksi jos menee uimaan.
Turhaa tavaraa ei kannata säilöä, mutta en omia vaikka monia lakanoita laita pois, ennen kuin ovat menneet ajan saatossa huonoksi. Käytän kuitenkin kaikkia settejä, joita taitaa olla 6-8kpl. Toki jos lakanoita olisi niin paljon, ettei ehtisi kaikkia käyttää, niin silloin olisi parempi lahjoittaa ne ylimääräiset. Kankaat kuitenkin menee kaapissa huonoksi ja joku voisi noita oikeasti hyödyntää. Olisiko niistä silloin hätä tilanteessa enempää apua, kuin jo käytössä olevista? Samaa ajatusmallia yritän käyttää kaikissa tavaroissa, säilytä ne joita käytät, äläkä säilö varalla, mutta käytössä voi olla useampi kuin yksi kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
olen tosissani alkanut miettiä, mitä kaikkea voisi vuokrata, lainata tai hommata jonkin kaveriporukan yhteiseksi sen sijaan, että ostaisi oman. En vielä ole päässyt ajatuksen toteuttamiseen asti, mutta tuli vaan mieleen.
En ikinä lähtisi tuollaiseen mukaan. Siitä tulisi äkkiä ysävien kanssa riitaa, kuka säilyttää mitäkin (todennäköisesti kukaan ei halua tilaa vieviä tavaroita) ja milloin ne ovat vapaana muiden käytettäväksi. Tavarat myös rikkoutuvat tai hajoavat, mistä seuraa monenlaista porua.
Olen saanut avattua jonkun tunnelukon. Tähän asti olen pitänyt lasteni pienistä vaatteista tiukasti kiinni, enkä ole raaskinut niitä pistää pois, on tuntunut kauealta pelkkä ajatuskin. Nyt vein yhden kuorman kirpparille ja odotan, että pääsen viemään seuraavaa erää. Niitä vaatteita on todella paljon ja hirveän siistejä, sillä niitä on aina ollut liikaa, kaikkia ei edes ole keretty käyttämään paljoa! Pidän tätä nyt itselleni oppiläksynä siitä, että rahaa todellakin menee hukkaan tälla tavalla ostelemalla järettömästi enemmän kuin tarpeeseen.
Taitaa mennä ainakin jouluun asti, että vihdoin on pienet pois.
Minulla on monta liian pientä vaatetta joita en ole saanut laitettua pois. Aina ajattelee jos laihdun. Erityisesti on yksi todella kaunis punainen trikoo hellemekko.
Nyt tuli mieleen että varmasti ei ole mitään siunausta pitää mekkoa kaapissa vuodesta toiseen. Jos lahjoitan sen hyväntekeväisyyskirpparille joku toinen tekee siitä huippulöydön ja saa se päällä olla kesän kuningatar. Ja ehkä minä itse voin hyvällä mielellä mennä kauppaan, ostaa sopivan kokoisen mekon ja viettää siinä kesää oman elämäni kuningattarena.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on monta liian pientä vaatetta joita en ole saanut laitettua pois. Aina ajattelee jos laihdun. Erityisesti on yksi todella kaunis punainen trikoo hellemekko.
Nyt tuli mieleen että varmasti ei ole mitään siunausta pitää mekkoa kaapissa vuodesta toiseen. Jos lahjoitan sen hyväntekeväisyyskirpparille joku toinen tekee siitä huippulöydön ja saa se päällä olla kesän kuningatar. Ja ehkä minä itse voin hyvällä mielellä mennä kauppaan, ostaa sopivan kokoisen mekon ja viettää siinä kesää oman elämäni kuningattarena.
Haaste palstalaisille: vapauta tavarasi ja samalla itsesi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on monta liian pientä vaatetta joita en ole saanut laitettua pois. Aina ajattelee jos laihdun. Erityisesti on yksi todella kaunis punainen trikoo hellemekko.
Nyt tuli mieleen että varmasti ei ole mitään siunausta pitää mekkoa kaapissa vuodesta toiseen. Jos lahjoitan sen hyväntekeväisyyskirpparille joku toinen tekee siitä huippulöydön ja saa se päällä olla kesän kuningatar. Ja ehkä minä itse voin hyvällä mielellä mennä kauppaan, ostaa sopivan kokoisen mekon ja viettää siinä kesää oman elämäni kuningattarena.Haaste palstalaisille: vapauta tavarasi ja samalla itsesi!
Tämä on tavoitteena. Jotenkin nyt iso vimma poistaa kaikki mennyt ja turha. En tiedä mistä tämä kumpuaa, mutta ainakin auttaa karsintaan!
T. Tuo, joka karsi nyt niitä lasten vanhoja vaatteita.
Ajattelen joskus kaikkia niitä ihanimpia mekkoja ja kenkiä ja laukkuja. Ja koruja. Kuvittelen, miten ne ovat jonkun kuningatar-mekkoja ja miten niitä käytetään ja ne tuottavat iloa. Ihana ajatus. Tehdään kaikki tää vapautusliike tänä kesänä!
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut avattua jonkun tunnelukon. Tähän asti olen pitänyt lasteni pienistä vaatteista tiukasti kiinni, enkä ole raaskinut niitä pistää pois, on tuntunut kauealta pelkkä ajatuskin. Nyt vein yhden kuorman kirpparille ja odotan, että pääsen viemään seuraavaa erää. Niitä vaatteita on todella paljon ja hirveän siistejä, sillä niitä on aina ollut liikaa, kaikkia ei edes ole keretty käyttämään paljoa! Pidän tätä nyt itselleni oppiläksynä siitä, että rahaa todellakin menee hukkaan tälla tavalla ostelemalla järettömästi enemmän kuin tarpeeseen.
Taitaa mennä ainakin jouluun asti, että vihdoin on pienet pois.
Mitä jos veisit Ukraina-keräykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut avattua jonkun tunnelukon. Tähän asti olen pitänyt lasteni pienistä vaatteista tiukasti kiinni, enkä ole raaskinut niitä pistää pois, on tuntunut kauealta pelkkä ajatuskin. Nyt vein yhden kuorman kirpparille ja odotan, että pääsen viemään seuraavaa erää. Niitä vaatteita on todella paljon ja hirveän siistejä, sillä niitä on aina ollut liikaa, kaikkia ei edes ole keretty käyttämään paljoa! Pidän tätä nyt itselleni oppiläksynä siitä, että rahaa todellakin menee hukkaan tälla tavalla ostelemalla järettömästi enemmän kuin tarpeeseen.
Taitaa mennä ainakin jouluun asti, että vihdoin on pienet pois.Mitä jos veisit Ukraina-keräykseen.
Ainakin täällä SPR toivoo ukrainalaisille pakolaisille lahjoitettavan mieluiten ihan uusia, käyttämättömiä vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut avattua jonkun tunnelukon. Tähän asti olen pitänyt lasteni pienistä vaatteista tiukasti kiinni, enkä ole raaskinut niitä pistää pois, on tuntunut kauealta pelkkä ajatuskin. Nyt vein yhden kuorman kirpparille ja odotan, että pääsen viemään seuraavaa erää. Niitä vaatteita on todella paljon ja hirveän siistejä, sillä niitä on aina ollut liikaa, kaikkia ei edes ole keretty käyttämään paljoa! Pidän tätä nyt itselleni oppiläksynä siitä, että rahaa todellakin menee hukkaan tälla tavalla ostelemalla järettömästi enemmän kuin tarpeeseen.
Taitaa mennä ainakin jouluun asti, että vihdoin on pienet pois.Mitä jos veisit Ukraina-keräykseen.
Ainakin täällä SPR toivoo ukrainalaisille pakolaisille lahjoitettavan mieluiten ihan uusia, käyttämättömiä vaatteita.
Eikö tuo nyt ole vähän liioteltua että pitää olla uusia...miksi? alusvaatteet ymmärtää että uusina mutta itsekin vähävaraisena saan tyytyä muiden käyttämiin vaatteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta vuodevaatteiden lainaamisesta tuli mieleen, että oletteko alkaneet kyseenalaistaa joidenkin tavaroiden omistamista? Meidät on aika tehokkaasti aivopesty omistamisen ihanuuteen ja autuuteen, mutta olen tosissani alkanut miettiä, mitä kaikkea voisi vuokrata, lainata tai hommata jonkin kaveriporukan yhteiseksi sen sijaan, että ostaisi oman. En vielä ole päässyt ajatuksen toteuttamiseen asti, mutta tuli vaan mieleen.
Onko tämä nyt se paljon hehkutettu "et omista mitään ja olet onnellinen"? ;)
Voihan sen toki vetää niinkin pitkälle kuin sen yhden tanskalaisen WEF-aktiivin visioissa, että omaa kotiakaan ei ole, vaan tilasi on jonkun muun käytössä sen aikaa kun olet töissä.
Joidenkin tavaroiden lainaaminen, vuokraaminen tai yhteisomistus ≠ vapaaehtoinen asunnottomuus
Ukraina-keräyksissä (ainakin Turun seudulla) on ollut aika tarkkoja toiveita: monella järjestöllä on rajatut tilat ja resurssit, joten mitään ylimääräistä ei tarvita. Välillä on ollut toiveena isompien lasten vaatteita, mutta pienten lasten vaatteista tuntuu olevan ylitarjontaa. Aika usein toiveena onkin hygieniatuotteet.
Nämä ovat omia havaintojani, muualla Suomessa saattaa olla eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut avattua jonkun tunnelukon. Tähän asti olen pitänyt lasteni pienistä vaatteista tiukasti kiinni, enkä ole raaskinut niitä pistää pois, on tuntunut kauealta pelkkä ajatuskin. Nyt vein yhden kuorman kirpparille ja odotan, että pääsen viemään seuraavaa erää. Niitä vaatteita on todella paljon ja hirveän siistejä, sillä niitä on aina ollut liikaa, kaikkia ei edes ole keretty käyttämään paljoa! Pidän tätä nyt itselleni oppiläksynä siitä, että rahaa todellakin menee hukkaan tälla tavalla ostelemalla järettömästi enemmän kuin tarpeeseen.
Taitaa mennä ainakin jouluun asti, että vihdoin on pienet pois.Mitä jos veisit Ukraina-keräykseen.
Ihan tarvitsen itsekin rahaa, joten kyllä nyt myyn ne. Olen tehnyt lahjoituksia hyväntekeväisyyteen tilanteeni sen salliessa, mutta nyt myyn nämä. Kaikkea en aina voi enkä edes raaski ilmaiseksi lahjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa pystyisi olemaan ostamatta !!
Kosmetiikkaa kymmeniä avaamattomia puteleita, huiveja 26, käsineitä 8 paria, pyyhkeitä 15, lakanoita 23..Laskin että ymmärtäisin. Lisää tekee mieli vaikka mitään en tarvitse. Tänään kävin kaupoilla. Ostin saippuan, en muuta. Tarpeeseen. Tuli hyvä mieli.
Kunpa nyt onnistuisin. Säästäisin rahaa, tilaa, hermoja jos osaisin olla ostelematta.
Huomaan hankkivani kulutustavaraa kun on niin kivaa ostaa. Nyt ymmärrän että senkin pitää loppua. Ensin käytettävä nuo megavarastot kosmetiikkaa, servettejä, kynttilöitä, sukkia, alusvaatteita...
Hankalaa !!Oletko kokeillut sitä kikkaa, että käyt nettikaupassa napsuttelemassa ihania tavaroita ostoskoriin ja laitat sitten vaan sivun kiinni ostamatta mitään? Omalla kohdalla riittää nykyään "shoppailuterapiaksi" ihan vaan nettikauppojen tavaroiden katsominen.
Tai jos tykkää pyöriä fyysisesti kaupoissa katselemassa ja koskettelemassa tavaroita niin lähtee sinne ilman rahaa. Silloin jos tulee kauhea himo saada jotain ni pitää vähintään mennä kotiin hakemaan rahapussi ja todennäköisesti himo ehtii mennä ohi (riippuu tietenkin kuinka kaukana asuu).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ylitarkka hajuaisti, mutta kyllä ei fleece-puseroni haise miltään. Käytän välikerrastona, joten ei tarvitse pestä usein. Villa tuppaa kutittamaan, joten suosin fleece-paitaani. On sopivan väljä ja alle menee pitkähihainen paita.
Ja kyseessä on muuten joululahja takavuosilta. Tänä jouluna saatu villapusero on jo lahjoitettu eteenpäin.
Ei kai kaikki haisekaan, mutta jotkut keinokuituiset vaatteet haisevat kamalalta. Itsekin olen heittänyt tällaisia pois kun ajatellut että haju lähtisi pesussa. Ei lähtenyt. Kirjoittaja lienee puhunut tällaisesta.
No tuo on joku akryyli-polyamidi tms seos ja se todellakin haisee kun rankkitynnyri. Ei aavistustakaan missä palosuoja-aineessa se on liotettu, tai edes mistä se on oikeasti ostettu. Hajusta päätellen veikkaisin jotain kiinalaista verkkokauppaa, joten päälle tuota ei voi pukea kuin omalla vastuulla (en ajatellut kokeilla). Toistaiseksi sijoituspaikka on ulkovarastossa.
Joo ja jotkut väriaineet tms. käsittelyaineet haisee kanssa vaikka kuinka pesisi! Muutama vuosi sitten äitiyspakkauksesta tullut musta body mun piti heittää pois kun siinä oli ihme haju ja tuntuma vaikka puuvillaa. Saman merkin limenvihreä oli hyvä eli joku valmistusprosessin osa oli erilainen...
Olen viime aikoina havainnut hyvän keinon tavaran vähentämiseen. Kun sisimmässään tietää, että jokin tavara on oikeastaan vain rasite, mutta syystä tai toisesta siitä ei muka pysty luopumaan, kirjoitan nämä tällaiset tavarat ylös lapulle.
Tämä lapulle kirjaaminen saa aikaan sen, että alitajunnassa alan tehdä luopumistyötä. Ja kun jonkin aikaa on kulunut, huomaan, että yhtäkkiä siitä tavarasta onkin ihan helppo luopua - ja se tunne on vapauttava! :)
Vierailija kirjoitti:
Lapset tarvii tosi vähän tavaroita. Välttämättömiä asioita on vain harva. Loput on sitten näitä "tää ois kiva", "mullakin oli tällänen lapsena", "anopin mielestä tätä tarvitaan" - lista on loputon. Mä saan jatkuvasti itseni kiinni ajatuksesta, että lapsi tarvii asiasta x lastenversion. Juu ei. Melkein jo ostin kirpparilta Ikean kauhavispiläpaistolastasetin, kun ne oli niin söpöjä miniversioita aikuisten vastaavista. Kunnes ymmärsin, että lapsi leikkii ihan tyytyväisenä oikealla vispilällä. Eihän siinä oo mitään muuta eroa kun se koko!
Tää on kyllä niin totta! Ja mun vajaa kolmevuotiaalla on onneksi niin hyvä mielikuvitus että nyt kun tykkää leikkiä leipomista niin uuniksi kelpaa melkein mikä tahansa hylly tai pahvilaatikko ja muffinssiksi duplopalikka x)
Veivattava omenankuorija lienee kätevä, jos oikeasti kuorii korillisen omenoita kerralla, useammin kuin kerran elämässä - tai kerran vuodessakaan.
Muille ei sitten niin kätevä olekaan.
Siitähän täällä on monesti puhuttu, kun lahjanantajat tuputtavat omia, ihan eri tilanteen tapoja muille. Ei osata tai haluta ajatella asiaa saajan näkökulmasta ollenkaan.